Hyvää mieltä katsojille

Jukka Tilsa on tullut tunnetuksi monipuolisena taiteilijana, joka musisoi, piirtää sarjakuvia ja maalaa. Ansioistaan sarjakuvien tekijänä hän on saanut Puupäähattu-palkinnon Suomen sarjakuvaseuralta tämän vuosituhannen alussa. Eräjärveläisen Tilsan maalaustaidetuotantoon pääsee nyt tutustumaan Kuhmalahden kirjastossa, jonne hän on koonnut näyttelyn toukokuun ajaksi.

Hyväntuuliset eläinhahmot seikkailevat Jukka Tilsan näyttelytöissä.

Mikäli taiteilijan toive toteutuu, kirjastossa asioi tuona aikana tavallista iloisempia ihmisiä.

–Riittää, jos vähän hymyilyttää ja tulee hyvää mieltä, Jukka Tilsa tiivistää sen, mitä hän haluaa näytteillä olevien töidensä kautta sanoa katsojille.

Tuskin katsojien suupielet ainakaan alaspäin painuvat. Sen verran vekkuleita, tyyliteltyjä eläinhahmoja pöllöistä käärmeisiin ja norsuihin kirjaston hyllynpäihin ja seinille nostetuissa tauluissa keikkuu.

Eläinaiheisten töiden kokoelmaa täydentää kolme basistikuvaa, jotka ovat osa viime vuonna Tampereella järjestettyä näyttelyä.

Energiaa keltaisesta

Jukka Tilsan Kuhmalahden kirjastolle kokoama näyttely kantaa nimeä Mustekalat uimassa ja muita luonnon artefakteja.

–Taiteilijan pitää käyttää sanoja, joita ei itsekään ymmärrä. Sellainen kuulostaa taiteellisemmalta, Tilsa viittaa naureskellen artefakti-sanaan, joka tarkoittaa keinotekoista esinettä vastakohtana luonnon muodostamalle kohteelle.

–Sinällään sanaparissa luonnon artefakti ei edes ole mitään järkeä, hän täydentää.

Tyylitellyt mustekalat näyttelystä löytyvät samoin kuin lyhyet ja pulleat käärmeet, taiteilijan toiset suosikkihahmot.

–Molempia on helppo piirtää.

Jukka Tilsa luo eläinhahmoistaan valoisia ja elämäniloisia kirkkaita värejä käyttäen. Keltainen on yksi hänen suosikeistaan. Toisaalta basistikuvassa Billy Wymanista hän osoittaa, miten tummilla väreillä, niiden eri sävyjä käyttämällä työ saadaan näyttämään vanhanaikaiselta.

–Wymanin soitto kuulostaa samalta kuin miltä kuva näyttää, hän väittää.

Kiljua ämpärissä

Pablo Picasson, vuonna 1973 menehtyneen suuren taiteilijan töitä paremmin tuntevat voivat tutkia, missä määrin Jukka Tilsan taide ilmentää tuon espanjalaismestarin tapaa maalata. Picasso nimittäin on Tilsan taiteellinen esikuva, tekijä ylitse muiden.

–Ei äijää turhaan kehuta. Töissä on armotonta energiaa.

–Siveltimen käyttö on niin energistä, että vielä vuosikymmentenkin päästä se tuntuu tuoreelta ja vaikuttavalta.

Pablo Picasson töiden suuranäyttely pidettiin Helsingissä kuusi vuotta sitten. Se sai Tilsan, miehen, joka ei omien sanojensa mukaan juuri koskaan matkusta minnekään, eikä juuri koskaan käy missään, tekemään reissun pääkaupunkiin.

Kukin ihminen ammentaa taiteesta, oli tekijänä Picasso tai joku muu, omalla yksilöllisellä tavallaan. Jukka Tilsa antaa esimerkiksi kuvan, jossa kolme tyyppiä kävelee erämaassa mukanaan kitara, ämpäri ja tikapuut. Taustalla näkyy banaanipuu.

–Minun mielestäni he menevät keräämään banaaneja. Toisen tulkinnan mukaan kaverit menevät soittamaan serenadia neidon ikkunan alle ja ämpärissä on kiljua.

Viljelyä ja taidetta

Eräjärvellä syntynyt ja siellä ikänsä asunut Jukka Tilsa on toiselta ammatiltaan maanviljelijä.

–Molempien töiden teko menee aika lailla limittäin, vaikka talviaikaan olisi parhaiten aikaa tehdä taidetta. Mitä enemmän on kiirettä, sitä enemmän syntyy valmista joka sektorilla.

–Viljelytulojen ja taiteesta saatavien tulojen suhde on aika lailla fifty-fifty, Tilsa laskeskelee.

Kuhmalahdenkin kirjastolla oleva taidenäyttely on samalla myyntinäyttely. Työt kiinnostavat, sillä jo toisena näyttelypäivänä useasta taulusta tehtiin varauksia.

–Yhtä vaimo ei anna myydä, taiteilija viittaa pöllöhahmotauluun.