Kasvikset ovat uusi tilliliha

Kangasalan kaupunki uudisti viime syksynä ateriapalvelunsa siten, että ruoka tulee kaupungin kouluihin, päiväkoteihin ja laitoksiin aiempaa esivalmistellumpana. Pyhäntäläisen Feelia Oy:n pakkaamaan ruokaan lisätään Kangasalan palvelukeittiöissä vesi ja tarvittaessa mausteet. Lopuksi ruoka lämmitetään tarjottavaksi. Tuotantotapa tuo kaupungille säästöjä ja ruoan tuoksut takaisin keittiöille. Kaikkia uudistus ei kuitenkaan yksinomaan miellytä.

 

Tuuli Pasaselle olisi tärkeää, että kouluruoka olisi mahdollisimman maistuvaa ja terveellistä. Kahden koululaisen äiti ei ole toistaiseksi ollut kovin vakuuttunut kaupungin uudesta tavasta tuottaa ruokaa. – Minua huolestuttaa myös valmistusprosessiin kuuluva muovin käyttö. Näimme kouluruokaillassa Feelian filmin ruuan tuotantotavasta, jossa käytetään paljon elintarvikemuoveja, Pasanen mietiskeli.

Suomessa on tarjottu kouluruokaa jo 70 vuotta. Kouluissa ei enää syödä tillilihaa, vaan nykykoululaisten tavallisin inhokkiruoka löytyy ihan muualta.

– Kun ruokalajissa on sana ”kasvis”, se kerää todennäköisimmin eniten negatiivista palautetta koululaisilta. Suosituimpia ruokia taas ovat esimerkiksi uunimakkara, lihapullat, kalapuikot ja jauhelihakastike, Kangasalan ateria- ja siivouspalvelupäällikkö Hannakaisa Haanpää tietää.

Kangasalan kouluilla hymynaamalaitteen avulla kerätyn palautteen mukaan koululaiset ovat kouluruokaan melko tyytyväisiä. Palautetta kyseltiin tammi-helmikuussa Pikkolan koulussa ja maalis-huhtikuussa Suoraman koulussa. Pikkolassa 61 prosenttia yhteensä 9782 palautteesta oli positiivisia, Suoramalla 8925 palautteesta 69 prosenttia oli vihreällä.

Palautetta kouluruoasta kysellään ja kerätään Kangasalla myös erillisissä kouluruokaraadeissa.

– Niissä palautetta pääsevät antamaan niin ala- kuin yläkoululaiset ja lukiolaisetkin. Pyrimme kehittämään toimintaamme saamamme palautteen mukaan, Haanpää toteaa.

”Uusi tuotantotapa ei vakuuta”

Suoramalla asuva Tuuli Pasanen ei ole toistaiseksi vakuuttunut kaupungin uudesta tavasta tuottaa kouluruokaa. Suoraman koulussa ensimmäistä ja toista luokkaa käyvien lasten äidin mielestä on erikoista, että kouluruoka toimitetaan Kangasalle muovipusseissa satojen kilometrien päästä.

– On älytöntä, että esimerkiksi Sahalahdelta viedään kananliha prosessoitavaksi Feelialle Pyhännälle ja tuodaan sitten takaisin Kangasalan kouluihin käsiteltynä, muovipusseissa. Onko tällainen kuljettaminen rekoilla edestakaisin kaupungin kestävän kehityksen periaatteiden mukaista? Vaikka kaupunki onkin säästänyt euroja tällä menettelyllä, onko valmisruoan käyttö lastemme ravintona toivottavaa, suositeltavaa tai heidän ruokailutottumuksiaan kehittävää? Pasanen kyselee.

Pasanen juttelee lastensa kanssa kouluruoasta päivittäin. Palaute lapsilta on ollut kirjavaa: välillä ruoka on ollut tosi hyvää, välillä lapset taas moitiskelevat sitä. Pasanen pohtii myös sitä, miten keittiöiden henkilökunta uudistukseen suhtautuu.

– Olen pohtinut, onko heidän työnsä motivoivaa tai antoisaa, jos työnkuva koostuu suurimmaksi osaksi muovipussien availusta, veden kaatamisesta ruoan sekaan sekä lämmittämisestä.

Pasanen toivoo, että kaupungin päättäjät harkitsisivat todella tarkkaan, kantaako tällainen toiminta hedelmää tulevaisuudessa ja edistääkö se lasten terveyttä.

Henri Pitkänen syö kouluruokaa arkipäivisin omassa koulussaan Pitkäjärvellä.

Maistelulautasella makaronilaatikkoa ja kermaista broilerkeittoa.

– Kangasala voisi olla edelläkävijä lähiruuan toimittamisessa kouluihin ja tukea paikallisia maatalous- ja ruuantuottajia sekä suosia perinteisiä ruoanlaittotapoja kouluissa ja muissa kaupungin yksiköissä. Halvin vaihtoehto ei aina ole paras, Pasanen miettii.

Kouluruoka maistuu

Yhdeksäsluokkalainen Henri Pitkänen nauttii kouluruokaa jokaisena arkipäivänä Pitkäjärven koulussa. Hänen mukaansa syksyllä tapahtunut uudistus ei ole tuonut merkittävää muutosta kouluruokaan. Pääsääntöisesti kouluruoka on nuoren miehen mukaan ”syötävää”.

– Ei me koulukavereiden kanssa juuri kouluruoasta puhuta. Kouluruoista parhaiten minulle maistuvat maksalaatikko, pinaattiletut ja mustamakkara, Pitkänen kertoo.

Kangasalla järjestettiin huhtikuussa kaikille kiinnostuneille avoin kouluruokailta. Illan aikana puhuivat Kangasalan ateria- ja siivouspalvelupäällikkö Hannakaisa Haanpää, Feelia Oy:n toimitusjohtaja Jukka Ojala ja Kangasalan ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjama. Tilaisuuden lopuksi osallistujat pääsivät maistelemaan ja arvioimaan kolmea eri kouluruokaa.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Yksi kommentti

  1. StillSearching

    Kasvisten syöminen opetetaan kotona, ei kouluissa. Runsaasti prosessoidut ja ravinne köyhät ruuat aiheuttavat tutkitusti sairauksia. Että onnea vaan valitsemallanne tiellä nuorison myrkkyttäjinä…

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>