Uusi Sydänsairaala on tehokkuudessaan ja tekniikaltaan maailman huippua

Moni saa elämälleen pitkän jatkoajan

Uusi Teiskontielle näkyvä Sydänsairaala valmistui Taysin vanhan päärakennuksen länsipuolelle.

Sydänsairaalan toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri Kari Niemelä sairaalan alimmassa kerroksessa, johon ambulanssit kuljettavat potilaat.

Tuhannet ja taas tuhannet ihmiset joutuvat Pirkanmaallakin vuosittain turvautumaan ammattilaisten apuun sydänvaivojen vuoksi. Ja lähes jokainen näistä potilaista poistuu kiitollisena vastaanotolta viimeistään kolmen päivän sisällä. Juuri valmistunut Tays Sydänsairaala tehostaa sydänpotilaiden hoitoa entisestään.

Tampereen yliopistollisen sairaalan alueelle noussut Sydänsairaala keskittyy hoitamaan julkisen ja yksityisen sektorin potilaita, jotka tarvitsevat kardiologista tai sydän- ja rintaelinkirurgista hoitoa. Uusi Sydänsairaala rakennettiin osittain sen vuoksi, että Tampereella halutaan olla tämän alan edelläkävijöitä.

– Se ei tarkoita sitä, että otamme jonkin uuden tilan tai laitteen käyttöön. Vaan haluamme olla edelläkävijöitä siinä, mistä on hyötyä potilaalle, Tays Sydänsairaalan toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri Kari Niemelä sanoo.

Tehokkuus on sana, joka toistuu sekä Niemelän että ylilääkärin ja kardiologian palvelujohtajan Pasi Lehdon puheissa.

Vielä viime vuonna Taysin vanhassa päärakennuksessa sydänpotilaiden hoito oli hajallaan. Viime vuoden aikana sydänpotilaita kuskattiin sängyllä ympäri sairaalaa 5 000–6 000 kilometriä. Nyt uudessa Sydänsairaalassa kaikki sydänpotilaiden tarvitsemat palvelut ovat lähellä toisiaan.

 

Kehittäminen alkoi vuosia sitten

Tuoreen Sydänsairaalan hoito- ja valvontalaitteisto on uusinta tekniikkaa.

Sydänsairaalan tarina lähti liikkeelle jo oikeastaan vuonna 2002. Silloin syntyi ajatus, jonka mukaan potilaan sydänhoitohoito pitäisi keskittää yhteen yksikköön. Aiemmin hoito oli jakautunut muun muassa sisätautiyksikköön, kirurgiseen yksikköön ja anestesiayksikköön. Kantavana ajatuksena oli potilaskeskeinen hoitoajattelu ja yhteistyö.

Vuonna 2010 yhtiöittämisen seurauksena syntyi Tays Sydänkeskus Oy, joka toimii nyt Tays Sydänsairaalan taustayhtiönä.

Uudessa Sydänsairaalassa on neljä kerrosta, joista ensimmäisessä toimii poliklinikka ja Sydänliiton Hämeenmaan Sydänpiiri ry. Toinen kerros on varattu kardiologialle, joka tarkoittaa muun muassa ihon läpi tehtäviä toimenpiteitä, varjoainekuvauksia ja pallolaajennuksia.

Kolmas kerros on annettu kirurgialle ja tehohoidolle. Kirurgialla tarkoitetaan käytännössä sitä, että potilas leikataan perinteisellä tavalla rintalastan läpi.

Neljäs kerros on sitten niin sanottu huoltokerros.

– Tärkein asia uudessa rakennuksessa on se, että toiminnot on saatu lähelle toisiaan. Aiemmin olemme olleet potero-organisaatio. Nyt koko Sydänsairaala toimii yhdessä ja kehittää toimintaansa yhdessä. Talousjohtajamme on arvioinut, että uuden Sydänsairaalan tuottavuuspotentiaali kymmenen prosentin luokkaa, Kari Niemelä selvittää.

 

Tuhansia eri toimenpiteitä

Ylilääkäri ja kardiologian palvelujohtaja Pasi Lehto esittelee poliklinikkaa, jossa tehdään esimerkiksi sydämen rytmitoimenpiteitä.

14 000-neliöinen Sydänsairaala sisältää muun muassa 30 vastaanottohuonetta, 24, päiväosastopaikkaa, viisi kardiologista toimenpidesalia, 12 sydänvalvontapaikkaa, neljä leikkaussalia, 51 vuodeosastopaikkaa, kahdeksan tehohoitopaikkaa ja neljä tehovalvontapaikkaa.

Sydänsairaala työllistää 405 henkilöä, joista kolme neljäsosaa on naisia. Työntekijöistä hoitajia on 78,3 prosenttia ja lääkäreitä 15,1 prosenttia. Lääkäreistä kardiologeja on 32, sydän- ja rintaelinkirurgeja 13 ja anestesialääkäreita 13.

Sydänsairaalassa hoidetaan kolmenlaisia potilaita: kiireettömiä potilaita, hätätilannepotilaita sekä kiireellistä hoitoa sairaalassa odottavia potilaita.

Viime vuonna Tays Sydänkeskuksessa oli lähes 30 000 avohoitokäyntiä. Sepelvaltimo- ja läppätoimenpiteitä tehtiin lähes 3 500, rytmitoimenpiteitä noin 700 ja tahdistintoimenpiteitä lähes 1 100 kappaletta. Sekä sydänkirurgisia että rintaelinkirurgisia toimenpiteitä tehtiin molempia noin 550 kappaletta.

Nykyisin potilas on Sydänsairaalassa keskimäärin kolme päivää.

– Vielä taannoin sydäninfarktipotilas oli sairaalassa yhdestä kahteen viikkoa, mutta nyt potilas voidaan kotiuttaa jo seuraavana päivänä. Ja 2000-luvun alkupuolella infarktipotilas saattoi odottaa varjoainekuvauksiin pääsyä viikon, kun nyt hän pääsee sinne vuorokaudessa, Pasi Lehto kertoo.

Lehdon mukaan hoidon pitää aina olla vaikuttavaa ja sen pitää tuottaa terveyshyötyä. Ja näitä laatuasioita mitataan ja mittaustieto myös julkaistaan.

– Ennen kaikkea pyrimme potilaslähtöiseen ja asiakaspalveluhenkiseen hoitoon, Lehto toteaa.

 

Huipputehokas hoitoketju

Leikkaussalissa on paljon tilaa, mutta kun potilas tuodaan, hänen ympärillään olevat laitteet täyttävät koko salin.

Sepelvaltimotauti on yhä edelleen yleisin kuolinsyy Pohjoismaissa. Ja neljäsosalla potilaista ensimmäinen merkki sepelvaltimotaudista on menehtyminen tautiin. Toisella neljäsosalla ensimmäinen merkki on sydäninfarkti. Puhutaan siis erittäin vakavasta taudista.

Vuonna 2004 Taysissa luotiin hoitoketju sydäninfarktipotilaalle. Tuona vuonna Yhdysvalloissa viive potilaan sairaalaan saapumisesta sepelvaltimon avautumiseen oli 1,5 tuntia. Taysissa harjoitellun hoitoketjun avulla viive oli heti alusta saakka vain 29 minuuttia.

– Tällä hoitoketjulla Tampereella on hoidettu jo lähes 3 000 sydäninfarktipotilasta ja pelastettu satoja henkiä. Ja yhä edelleen hoitoketjua harjoitellaan, Pasi Lehto sanoo.

Seuraavien vuosien suuri haaste Suomessa on väestön ikääntyminen ja se näkyy myös Sydänsairaalassa.

– Meillä oli hiljattain potilaana 95-vuotias rouva, joka liikkuu, haravoi, käy mattopyykillä ja kävelee rollaattorin kanssa tuhat kilometriä vuodessa.  Ja hänellä on lääkkeenä ainoastaan kipulääkitys tarvittaessa. Meillä on siis valtavasti iäkkäitä potilaita, jotka ehdottomasti ansaitsevat saada näitä hyviä hoitoja, Pasi Lehto linjaa.

Kari Niemelä puolestaan kertoo, että vielä 1980-luvun puolivälissä Suomessa pohdittiin vakavasti, että kannattaako yli 65-vuotiaille potilaille tehdä enää ohitusleikkausta. Tämän vuoksi 1990-luvulla hoidettiin potilaita, jotka olivat jääneet hoitamatta edellisellä vuosikymmenellä.

Jotakin sydänpotilaiden hoitamisen osaamisesta Tampereella kertoo se, että vuosina 2014–2015 Taysissa tehtiin 174 kappaletta ahtautuneen aortaläpän vaihtoa verisuonen kautta ja onnistumisprosentti näissä vaihdoissa oli 100.

Ville Mäkinen

Sydänsairaalassa on 14 000 neliötä, jotka sisältävät muun muassa erilaisia toimenpide- ja hoitosaleja. Tässä salissa suoritetaan kuvantamistoimenpiteitä.

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>