Muuttoliike piti Pälkäneen väkiluvun kasvussa vuoteen 2009 saakka, vaikka luonnollinen väestönkasvu on ollut negatiivista (kuolleita on ollut enemmän kuin syntyneitä). Vuodesta 2010 alkaen väkiluku on pienentynyt keskimäärin noin 50:llä vuodessa. Kuva: Perlacon Oy.
Pälkäneen ikärakenne on vanhusvoittoinen. Keskivertopälkäneläinen on jo yli viisikymppinen. Väkiluku pienenee, sillä syntyneiden määrä jää selvästi kuolleiden määrästä, eikä muuttoliike korvaa tätä, kuten vielä kymmenen vuotta sitten.
Pälkäneellä oli vuonna 2007 noin 7000 asukasta. Ennusteiden mukaan vuonna 2020 asukkaita on enää 6431. Väkiluku on pienentynyt yli 500:llä ja työikäisten määrä yli 600:lla, mutta eläkeikäisten määrä kasvanut lähes 500:llä. Kouluikään on kasvamassa valtavasti aiempaa vähemmän lapsia. Esimerkiksi eskari-ikäluokka on puolet pienempi kuin vuonna 2007.
Synkät väkilukutilastot johtuvat ennen kaikkea Luopioisten suunnan kuihtumisesta. Kymmenen vuotta sitten tapahtuneen kuntaliitoksen aikaan Luopioisissa oli 2400 asukasta, nyt enää reilut 2000. Alueelle syntyy kymmenkunta vauvaa vuodessa. Ristiäisiä on vietetty lähinnä Aitoon suunnalla. Muihin Luopioisten kyliin syntyy vain yksittäisiä vauvoja vuosittain.
Syntyvyys on laskenut myös vanhan Pälkäneen puolella, mutta Onkkaalan vahvistuminen on pitänyt läntisen kuntapuoliskon lievässä kasvussa.
– Kuntaa on hankala johtaa, kun toinen puoli ikääntyy, eikä vedä väkeä. Toiselle puolelle muuttajia ja elinvoimaa on sentään saatu edes hieman, kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä sanoo.
Maan johtaviin kuntatalousasiantuntijoihin kuuluva Laesterä kaivoi Sydän-Hämeen Lehden pyynnöstä tiedot Pälkäneen kylien asukasluvun muutoksista. Ne osoittavat, että Onkkaalan hidas kasvu ei riitä paikkaamaan Luopioisten kylien kuihtumista, ja siksi kunnan väkiluku on laskussa.
Ensi vuonna uhkaa 3,5 miljoonan alijäämä
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä on maan johtavia kuntatalousasiantuntijoita.
Vielä väkilukutilastojakin huolestuneempi Eero Laesterä on talousluvuista. Työikäisten väheneminen pienentää verotuloja hitaasti, mutta valtionosuuksien pieneneminen uhkaa suistaa kunnan kriisiin. Lisäksi sote-uudistus ja palkankorotukset tuovat noin 700 000 euron lisäloven kunnan kassaan – eikä kunta mahda tuloja nakertaville uudistuksille mitään.
Pälkäne sai viime vuonna reilut puoli miljoonaa euroa vähemmän valtionosuuksia kuin vuonna 2016. Tänä vuonna saadaan suurin piirtein viimevuotinen määrä, mutta ensi vuonna valtionosuudet ovat jäämässä lähes 1,3 miljoonaa euroa pienemmiksi kuin vuonna 2016.
– Eli kolmessa vuodessa kunta saa valtiolta yhteensä 2,4 miljoonaa euroa vähemmän, Laesterä laskee.
Pelkästään ensi vuodelle luvassa oleva 800 000 euron pudotus tarkoittaisi sitä, että tuloveroprosentti pitäisi nostaa 21:stä 22:een.
– Saamme yhdellä veroprosentilla vajaat 850 000 euroa, Laesterä sanoo.
Tällä hetkellä maan kovimmat verottajakunnat keräävät tuloista veroa 22,5 prosenttia.
Pälkäneen alijäämä uhkaa painua ensi vuonna lähes 3,5 miljoonaan. Jos se kerättäisiin veroja korottamalla, 24 prosentin tuloverokaan ei riittäisi.
– Tiedä sitten, kuinka sellainen veroprosentti vaikuttaisi kunnan veto- ja elinvoimaan. Vesilahti, joka on samassa asemassa, on tehnyt ratkaisunsa ja ui nyt pinnalla. Ja on valmiina ottamaan asukkaat.
Miljoonasäästöt vaativat kovia ratkaisuja
Pälkäne hakee tarvittavia leikkauksia parhaillaan kuntalaiskeskustelussa olevalla säästöpaketilla. Kunnanjohtajaa tuuraava Petri Härkönen on listannut keinot, joilla talous saataisiin oikenemaan. Lista herätti kovaa kritiikkiä etenkin Luopioisten kylissä, sillä säästölistalla ovat Rautajärven koulu ja ryhmis sekä Luopioisten Kirkonkylän koulu.
– Koulut ja päivähoito ovat sellaisia palveluita, jotka voidaan järjestää isommissa yksiköissä edullisemmin ja joidenkin mielestä jopa laadukkaammin, Eero Laesterä sanoo.
Hän itse empii rakennetarkastelun kokonaisuutta. Esimerkiksi Rautajärven ryhmiksen lakkauttaminen tuottaisi hankaluuksia, jos vanhemmat joutuisivat kuskaamaan lapsia väärään suuntaan hoitoon.
– Toki päivähoito voidaan järjestää myös kuntien keskinäisellä yhteistyöllä, jos se Padasjoelle ja Kangasalle sopii, Laesterä sanoo.
Koulut ja päiväkodit nousivat säästölistalle, koska kunnalla ei ole muita kohteita, joista saataisiin kerättyä tarvittavan suuruusluokan säästöt.
– Sote-rakenteet ovat jo nyt muiden käsissä.
Investoinnit kasvattavat velkaa
Luopioinen ja Rautajärvi kuuluvat Pälkäneen nopeimmin kuihtuviin kyliin. Rautajärvi ja sitä ympäröivä maaseutu on menettänyt reilun kymmenen vuoden aikana toista sataa asukasta. Luopioisten kirkonkylä pieneni vuosina 2005–2016 lähes 60 asukkaalla. Luvut eivät puhu sen puolesta, että koululla olisi merkitystä kylän elinvoimalle.
Pälkäneen ja Luopioisten kuntaliitoksen jälkeen on lakkautettu Salmentaan, Laitikkalan ja Epaalan kyläkoulut. Rautajärven ja Luopioisten koulujen osalta oppilaiden vanhemmat ovat kantaneet huolta opetuksen ja sisäilman laadusta.
– Kun säästöpaketti oli esitelty, kouluissa onkin vanhempien mielestä kaikki hyvin. Päättäjän kannalta on hankalaa, jos ei voi tietää, mikä on todellinen tilanne, Eero Laesterä sanoo.
Säästöistä huolimatta kunta luottaa siihen, että panostus elinvoimaan tuo lopulta kasvua. Roholan asuinalueen ja liikuntahallin rakentaminen kuitenkin velkaannuttavat kuntaa. Lainakanta kaksinkertaistuu tämän vuoden aikana.
– Valtionosuuden alenemasta ei tiedetty mitään siinä vaiheessa kun Rohola- tai liikuntahallipäätöksiä tehtiin. Mutta velka ei ole vielä ongelma, sillä meillä on sitä vastaan omaisuutta. Investoinnit maksetaan vuosikymmenten aikana poistojen kautta. Investoinneista tulee ongelma vasta, jos käyttökustannukset karkaavat ja alkavat tuntua käyttötaloudessa, Laesterä sanoo.
– Jos kunta haluaa olla itsenäinen, meidän on tehtävä jotain palveluverkolle tai nostettava veroja. Jos emme tee mitään, niin päätökset tekee Kangasala.
Hän arvelee, että kuntaliitoksen jälkeen kylien palveluita osattaisiin arvostaa vielä vähemmän.
– Kunta ei ole tekemässä mitään pahalla, vaan päättäjien velvollisuus on pitää talous tasapainossa.
Väki vähenee, talous sukeltaa
| 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | |
| Asukasluku | 6 627 | 6 547 | 6 507 | 6 469 |
| Kunnallisverotulot | 19 630 000 | 19 699 966 | 19 562 066 | |
| Valtionosuudet | 17 066 000 | 16 481 261 | 16 539 113 | 15 794 000 |
| Ali/ylijäämä | 292000 | 90000 | -1 457 000 | -3 430 000 |
| Lainakanta | 4 595 000 | 7 725 000 | 15 315 000 | 19 732 000 |
Muuttajat tulevat Kangasalta
| Mistä Pälkäneelle 2006-2016 muutettiin | |||
| Lähtijät | Tulijat | Ero | |
| Kangasala | 521 | 664 | 143 |
| Espoo | 28 | 53 | 25 |
| Akaa | 30 | 50 | 20 |
| Ylöjärvi | 54 | 74 | 20 |
| Heinola | 0 | 17 | 17 |
| Mihin Pälkäneeltä 2006-2016 muutettiin | |||
| Lähtijät | Tulijat | Ero | |
| Valkeakoski | 297 | 202 | -95 |
| Hämeenlinna | 327 | 249 | -78 |
| Tampere | 1015 | 966 | -49 |
| Jämsä | 20 | 9 | -11 |
| Turku | 47 | 37 | -10 |
Perlacon Oy:n keräämän tilaston mukaan Pälkäne on viimeisen vuosikymmenen aikana vetänyt eniten väkeä Kangasalta. Lähtijät ovat suunnanneet Valkeakoskelle, Hämeenlinnaan ja Tampereelle.
Huoltosuhde heikkenee
| Pälkäne | 2007 | 2016 | 2020 |
| Asukasluku | 6970 | 6627 | 6431 |
| 0…6 vuotiaat | 522 | 393 | 347 |
| 6 vuotiaat | 93 | 59 | 46 |
| Peruskoulu, 7…16 vuotiaat | 859 | 783 | 703 |
| Lukio, 17…19 vuotiaat | 245 | 182 | 199 |
| Työikäiset, 20…64 vuotiaat | 3821 | 3423 | 3197 |
| 75…84 vuotiaat | 559 | 591 | 647 |
| Yli 84 vuotiaat | 189 | 259 | 256 |
| Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat | 1523 | 1846 | 1985 |
| Huoltosuhde | 2007 | 2016 | 2020 |
| Pälkäne | 67,8 | 80,2 | 85,9 |
| Verrokit | 63,4 | 77,8 | 86,2 |
| Koko maa | 62,7 | 76,3 | 84,2 |
| Mediaani-ikä | 2007 | 2016 | 2020 |
| Pälkäne | 46 | 51 | 53 |
| Verrokit ka | 45,3 | 48,8 | 49,7 |
| Koko maa ka | 44,9 | 48,3 | 49,2 |
Väki vähenee kylissä
| Kylien asukasluku 2005 ja 2016 | ||
| 2005 | 2016 | |
| Vanha Pälkäne | 4442 | 4466 |
| Salmentaka | 231 | 211 |
| Sappee | 115 | 100 |
| Rohola | 109 | 115 |
| Kirkonmäki | 1142 | 1107 |
| Kenraalinkivi | 1366 | 1430 |
| Kankahainen | 61 | 50 |
| Iltasmäki | 346 | 343 |
| Äimälä | 115 | 112 |
| Uusi-Mälkilä | 105 | 132 |
| Myttäälä | 177 | 207 |
| Laitikkala | 261 | 251 |
| Vuolijoki | 23 | 20 |
| Kukkola | 156 | 153 |
| Epaala | 235 | 235 |
| Vanha Luopioinen | 2391 | 2089 |
| Aitoon taajama | 407 | 427 |
| Aitoo, Haja-asutus | 187 | 140 |
| Kirkonkylän taajama | 679 | 620 |
| Kirkonkylä, Haja-asutus | 190 | 186 |
| Rautajärven taajama | 184 | 150 |
| Rautajärvi, Haja-asutus | 292 | 218 |
| Kyynärö-Ämmätsä | 186 | 143 |
| Padankoski | 63 | 43 |
| Kuohijoki | 68 | 54 |
| Puutikkala-Matinoja | 135 | 108 |
| Muut | 28 | 72 |
| Pälkäne | 6861 | 6627 |
Pälkäneen asukasluku on kasvanut vuosien 2005–2016 aikana vanhan Pälkäneen puolella parillakymmenellä asukkaalla. Samalla aikavälillä vanhan Luopioisten alueen asukasluku laski reilulla 300:lla. Luvut: Perlacon Oy.
Vauvat syntyvät Onkkaalaan
| Vuoden aikana syntyneet | ||
| 2005 | 2016 | |
| Vanha Pälkäne | 56 | 39 |
| Salmentaka | 2 | 0 |
| Sappee | 0 | 0 |
| Rohola | 0 | |
| Kirkonmäki | 7 | 15 |
| Kenraalinkivi | 23 | 13 |
| Kankahainen | 1 | 0 |
| Iltasmäki | 5 | 1 |
| Äimälä | 0 | 1 |
| Uusi-Mälkilä | 0 | 1 |
| Myttäälä | 5 | 1 |
| Laitikkala | 1 | 3 |
| Vuolijoki | 1 | 0 |
| Kukkola | 2 | 2 |
| Epaala | 6 | 2 |
| Selänsivu | 3 | 0 |
| Vanha Luopioinen | 18 | 11 |
| Aitoon taajama | 3 | 6 |
| Aitoo, Haja-asutus | 1 | 0 |
| Kirkonkylän taajama | 6 | 2 |
| Kirkonkylä, Haja-asutus | 3 | 0 |
| Rautajärven taajama | 3 | 1 |
| Rautajärvi, Haja-asutus | 0 | 2 |
| Kyynärö-Ämmätsä | 1 | 0 |
| Padankoski | 0 | 0 |
| Kuohijoki | 0 | 0 |
| Puutikkala-Matinoja | 1 | 0 |
| Muut | 0 | 0 |
| Pälkäne | 74 | 50 |
Kasvavat ja kuihtuvat kylät
| Kasvavat kylät 2005-16 | |
| Kenraalinkivi | 64 |
| Myttäälä | 30 |
| Uusi-Mälkilä | 27 |
| Aitoon taajama | 20 |
| Rohola | 6 |
| Kuihtuvat kylät 2005-16 | |
| Rautajärvi, haja-asutus | -74 |
| Luopioisten kirkonkylä | -59 |
| Aitoo, Haja-asutus | -47 |
| Kyynärö-Ämmätsä | -43 |
| Onkkaalan kirkonmäki | -35 |
| Rautajärven taajama | -34 |
| Puutikkala-Matinoja | -27 |
| Padankoski | -20 |
| Salmentaka | -20 |
| Sappee | -15 |
Onkkaala ja sen lähiseutu kasvaa. Vanhan Luopioisten puolella kasvussa on ainoastaan Aitoo. Rautajärvi ja sitä ympäröivä maaseutu on menettänyt reilun kymmenen vuoden aikana toista sataa asukasta. Luvut: Perlacon Oy.
Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.
Näistä numeroista tulee vertailukelpoisia vasta, kun ne muutetaan prosenteiksi ja suhteutetaan markkinointipanoksiin. Kaikenlainen muu vertailu on harhaanjohtavaa. On myöskin virhe verrata kahta yksittäistä vuotta keskenään (vauvojen syntyvyys), koska etenkin pienemmillä alueilla heittely voi olla hyvinkin suurta vuodesta riippuen.
Kymmenen vuoden kehitys:
Rautajärvi -23%
Kyynärö, Padankoski, Kuohijoki, Puutikkala -23%
Luopioinen haja-asutusalueineen -10%
Aitoo haja-asutusalueineen -5%
Vanha Pälkäne +1%
Ei hme, ettei tuo ”kasvu” riitä kompensoimaan muiden alueiden asukasmenetyksiä. Parhaankaan yksittäisen alueen kasvu ei pahemmin anna aihetta juhlaan. Ja syrjäisimpien pikkukylien kuihtumista ei valitettavasti pystyne enää kukaan estämään.
En ole ikinä nähnyt Pälkäneen kyliä mainostettavan asuinpaikkoina. Kaikki muuttajille kohdistettu markkinointi tuntuu keskittyvän Onkkaalan alueelle. Jos tällä on saatu kymmenessä vuodessa Onkkaalaan kasvua 1%, niin en puhuisi kovin suuresta potentiaalista. Saattaa olla, että tällä markkinoinnilla on sentään osaltaan hidastettu Aitoon kuihtumista.
Entä jos markkinointi olisi kohdistettu kymmenen vuoden ajan Luopioisiin? Jospa Lahdentien varressa olisikin ollut kymmenen vuoden ajan iso Kukkian alueen mainos. Ja Onkkaalan alue olisi ollut näkymättömässä sivuroolissa. Miltä lukemat näyttäisivät?
Yrityksessäkin verrataan eri tuotteiden menestystä markkinointipanoksiin suhteutettuna. Muunlainen vertailu on turhaa, koska se veisi vääriin johtopäätöksiin.
Olen pahoillani, että meidän kaksi kohta koulunsa aloittavaa poikaa eivät parantaneet Luopioisten alueen synnytystilastoa, koska muutimme tänne Tampereelta muutama kuukausi sitten. Edellinen talomme on kyllä vielä myymättä, joten parannammekohan lokakuussa syntyvällä kolmannella lapsellammekaan Luopioisten tilastoja? Kyläkoulun läheisyys oli yksi merkittävimmistä syistä muuttoomme.
Muuten mitä alueita kattaa kohta ”Muut”? Ilmeisesti kyse ei ole jostakin merkityksettömästä syrjäalueesta. Kasvua on nimittäin 46 asukkaan verran, joka on yksi merkittävimmistä kasvulukemista koko Pälkäneellä.
Tässä voisi kysyä toimitukselta ja kunnalta mikä kylä on Aitoo? Sellaista ei taida olla olemasskaan. Kohta muut sisältää varmaan ne kaikki kylät, joita ei tuossa luettelossa ole mainittu?
Kuviteltu esimerkki joka osoittaa, kuinka vaarallista olisi tehdä suoria johtopäätöksiä tässä kirjoituksessa esitetyistä numeroista:
Sydän-Hämeen Lehden markkinoinnista vastaa tässä kertomuksessa Lempäälä-Vesilahden Sanomat. He käyttävät SHL:n markkinointiin 1 000 € vuodessa, mutta LVS:n markkinointiin 39 000€ vuodessa. Sitten LVS:n johtoportaassa kokoonnutaan ihmettelemään, miksi yhteenlaskettu levikki putoaa.
Syypääkin löytyy: SHL:n levikki on pudonnut kymmenessä vuodessa 10%, kun taas LVS:n levikki on peräti noussut 1%! Kukaan ei huomioi numeroita tulkitessaan markkinoinnin merkitystä. Niinpä tilanne korjataan siten, että SHL:n suosikkitoimittaja saa potkut. Sillä saadaan taas vähän aikaa laskut maksettua.
Tämä on onneksi vain kuviteltu esimerkki, yritysmaailmassa harvemmin toimitaan näin hullusti.