Onkkaala kasvaa, kylät kuihtuvat

Muuttoliike piti Pälkäneen väkiluvun kasvussa vuoteen 2009 saakka, vaikka luonnollinen väestönkasvu on ollut negatiivista (kuolleita on ollut enemmän kuin syntyneitä). Vuodesta 2010 alkaen väkiluku on pienentynyt keskimäärin noin 50:llä vuodessa. Kuva: Perlacon Oy.

Pälkäneen ikärakenne on vanhusvoittoinen. Keskivertopälkäneläinen on jo yli viisikymppinen. Väkiluku pienenee, sillä syntyneiden määrä jää selvästi kuolleiden määrästä, eikä muuttoliike korvaa tätä, kuten vielä kymmenen vuotta sitten.

Pälkäneellä oli vuonna 2007 noin 7000 asukasta. Ennusteiden mukaan vuonna 2020 asukkaita on enää 6431. Väkiluku on pienentynyt yli 500:llä ja työikäisten määrä yli 600:lla, mutta eläkeikäisten määrä kasvanut lähes 500:llä. Kouluikään on kasvamassa valtavasti aiempaa vähemmän lapsia. Esimerkiksi eskari-ikäluokka on puolet pienempi kuin vuonna 2007.

Synkät väkilukutilastot johtuvat ennen kaikkea Luopioisten suunnan kuihtumisesta. Kymmenen vuotta sitten tapahtuneen kuntaliitoksen aikaan Luopioisissa oli 2400 asukasta, nyt enää reilut 2000. Alueelle syntyy kymmenkunta vauvaa vuodessa. Ristiäisiä on vietetty lähinnä Aitoon suunnalla. Muihin Luopioisten kyliin syntyy vain yksittäisiä vauvoja vuosittain.

Syntyvyys on laskenut myös vanhan Pälkäneen puolella, mutta Onkkaalan vahvistuminen on pitänyt läntisen kuntapuoliskon lievässä kasvussa.

– Kuntaa on hankala johtaa, kun toinen puoli ikääntyy, eikä vedä väkeä. Toiselle puolelle muuttajia ja elinvoimaa on sentään saatu edes hieman, kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä sanoo.

Maan johtaviin kuntatalousasiantuntijoihin kuuluva Laesterä kaivoi Sydän-Hämeen Lehden pyynnöstä tiedot Pälkäneen kylien asukasluvun muutoksista. Ne osoittavat, että Onkkaalan hidas kasvu ei riitä paikkaamaan Luopioisten kylien kuihtumista, ja siksi kunnan väkiluku on laskussa.

 

Ensi vuonna uhkaa 3,5 miljoonan alijäämä

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä on maan johtavia kuntatalousasiantuntijoita.

Vielä väkilukutilastojakin huolestuneempi Eero Laesterä on talousluvuista. Työikäisten väheneminen pienentää verotuloja hitaasti, mutta valtionosuuksien pieneneminen uhkaa suistaa kunnan kriisiin. Lisäksi sote-uudistus ja palkankorotukset tuovat noin 700 000 euron lisäloven kunnan kassaan – eikä kunta mahda tuloja nakertaville uudistuksille mitään.

Pälkäne sai viime vuonna reilut puoli miljoonaa euroa vähemmän valtionosuuksia kuin vuonna 2016. Tänä vuonna saadaan suurin piirtein viimevuotinen määrä, mutta ensi vuonna valtionosuudet ovat jäämässä lähes 1,3 miljoonaa euroa pienemmiksi kuin vuonna 2016.

– Eli kolmessa vuodessa kunta saa valtiolta yhteensä 2,4 miljoonaa euroa vähemmän, Laesterä laskee.

Pelkästään ensi vuodelle luvassa oleva 800 000 euron pudotus tarkoittaisi sitä, että tuloveroprosentti pitäisi nostaa 21:stä 22:een.

– Saamme yhdellä veroprosentilla vajaat 850 000 euroa, Laesterä sanoo.

Tällä hetkellä maan kovimmat verottajakunnat keräävät tuloista veroa 22,5 prosenttia.

Pälkäneen alijäämä uhkaa painua ensi vuonna lähes 3,5 miljoonaan. Jos se kerättäisiin veroja korottamalla, 24 prosentin tuloverokaan ei riittäisi.

– Tiedä sitten, kuinka sellainen veroprosentti vaikuttaisi kunnan veto- ja elinvoimaan. Vesilahti, joka on samassa asemassa, on tehnyt ratkaisunsa ja ui nyt pinnalla. Ja on valmiina ottamaan asukkaat.

 

Miljoonasäästöt vaativat kovia ratkaisuja

Pälkäne hakee tarvittavia leikkauksia parhaillaan kuntalaiskeskustelussa olevalla säästöpaketilla. Kunnanjohtajaa tuuraava Petri Härkönen on listannut keinot, joilla talous saataisiin oikenemaan. Lista herätti kovaa kritiikkiä etenkin Luopioisten kylissä, sillä säästölistalla ovat Rautajärven koulu ja ryhmis sekä Luopioisten Kirkonkylän koulu.

– Koulut ja päivähoito ovat sellaisia palveluita, jotka voidaan järjestää isommissa yksiköissä edullisemmin ja joidenkin mielestä jopa laadukkaammin, Eero Laesterä sanoo.

Hän itse empii rakennetarkastelun kokonaisuutta. Esimerkiksi Rautajärven ryhmiksen lakkauttaminen tuottaisi hankaluuksia, jos vanhemmat joutuisivat kuskaamaan lapsia väärään suuntaan hoitoon.

– Toki päivähoito voidaan järjestää myös kuntien keskinäisellä yhteistyöllä, jos se Padasjoelle ja Kangasalle sopii, Laesterä sanoo.

Koulut ja päiväkodit nousivat säästölistalle, koska kunnalla ei ole muita kohteita, joista saataisiin kerättyä tarvittavan suuruusluokan säästöt.

– Sote-rakenteet ovat jo nyt muiden käsissä.

 

Investoinnit kasvattavat velkaa

Luopioinen ja Rautajärvi kuuluvat Pälkäneen nopeimmin kuihtuviin kyliin. Rautajärvi ja sitä ympäröivä maaseutu on menettänyt reilun kymmenen vuoden aikana toista sataa asukasta. Luopioisten kirkonkylä pieneni vuosina 2005–2016 lähes 60 asukkaalla. Luvut eivät puhu sen puolesta, että koululla olisi merkitystä kylän elinvoimalle.

Pälkäneen ja Luopioisten kuntaliitoksen jälkeen on lakkautettu Salmentaan, Laitikkalan ja Epaalan kyläkoulut. Rautajärven ja Luopioisten koulujen osalta oppilaiden vanhemmat ovat kantaneet huolta opetuksen ja sisäilman laadusta.

– Kun säästöpaketti oli esitelty, kouluissa onkin vanhempien mielestä kaikki hyvin. Päättäjän kannalta on hankalaa, jos ei voi tietää, mikä on todellinen tilanne, Eero Laesterä sanoo.

Säästöistä huolimatta kunta luottaa siihen, että panostus elinvoimaan tuo lopulta kasvua. Roholan asuinalueen ja liikuntahallin rakentaminen kuitenkin velkaannuttavat kuntaa. Lainakanta kaksinkertaistuu tämän vuoden aikana.

– Valtionosuuden alenemasta ei tiedetty mitään siinä vaiheessa kun Rohola- tai liikuntahallipäätöksiä tehtiin. Mutta velka ei ole vielä ongelma, sillä meillä on sitä vastaan omaisuutta. Investoinnit maksetaan vuosikymmenten aikana poistojen kautta. Investoinneista tulee ongelma vasta, jos käyttökustannukset karkaavat ja alkavat tuntua käyttötaloudessa, Laesterä sanoo.

– Jos kunta haluaa olla itsenäinen, meidän on tehtävä jotain palveluverkolle tai nostettava veroja. Jos emme tee mitään, niin päätökset tekee Kangasala.

Hän arvelee, että kuntaliitoksen jälkeen kylien palveluita osattaisiin arvostaa vielä vähemmän.

– Kunta ei ole tekemässä mitään pahalla, vaan päättäjien velvollisuus on pitää talous tasapainossa.

 

Väki vähenee, talous sukeltaa

2016 2017 2018 2019
Asukasluku 6 627 6 547 6 507 6 469
Kunnallisverotulot 19 630 000 19 699 966 19 562 066
Valtionosuudet 17 066 000 16 481 261 16 539 113 15 794 000
Ali/ylijäämä 292000 90000 -1 457 000 -3 430 000
Lainakanta 4 595 000 7 725 000 15 315 000 19 732 000

 

Muuttajat tulevat Kangasalta

Mistä Pälkäneelle 2006-2016 muutettiin
Lähtijät Tulijat Ero
Kangasala 521 664 143
Espoo 28 53 25
Akaa 30 50 20
Ylöjärvi 54 74 20
Heinola 0 17 17
Mihin Pälkäneeltä 2006-2016 muutettiin
Lähtijät Tulijat Ero
Valkeakoski 297 202 -95
Hämeenlinna 327 249 -78
Tampere 1015 966 -49
Jämsä 20 9 -11
Turku 47 37 -10

Perlacon Oy:n keräämän tilaston mukaan Pälkäne on viimeisen vuosikymmenen aikana vetänyt eniten väkeä Kangasalta. Lähtijät ovat suunnanneet Valkeakoskelle, Hämeenlinnaan ja Tampereelle.

 

Huoltosuhde heikkenee

Pälkäne 2007 2016 2020
Asukasluku 6970 6627 6431
0…6 vuotiaat 522 393 347
6 vuotiaat 93 59 46
Peruskoulu, 7…16 vuotiaat 859 783 703
Lukio, 17…19 vuotiaat 245 182 199
Työikäiset, 20…64 vuotiaat 3821 3423 3197
75…84 vuotiaat 559 591 647
Yli 84 vuotiaat 189 259 256
Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat 1523 1846 1985
Huoltosuhde 2007 2016 2020
Pälkäne 67,8 80,2 85,9
Verrokit 63,4 77,8 86,2
Koko maa 62,7 76,3 84,2
Mediaani-ikä 2007 2016 2020
Pälkäne 46 51 53
Verrokit ka 45,3 48,8 49,7
Koko maa ka 44,9 48,3 49,2

 

Väki vähenee kylissä

Kylien asukasluku 2005 ja 2016 
2005 2016
Vanha Pälkäne 4442 4466
Salmentaka 231 211
Sappee 115 100
Rohola 109 115
Kirkonmäki 1142 1107
Kenraalinkivi 1366 1430
Kankahainen 61 50
Iltasmäki 346 343
Äimälä 115 112
Uusi-Mälkilä 105 132
Myttäälä 177 207
Laitikkala 261 251
Vuolijoki 23 20
Kukkola 156 153
Epaala 235 235
Vanha Luopioinen 2391 2089
Aitoon taajama 407 427
Aitoo, Haja-asutus 187 140
Kirkonkylän taajama 679 620
Kirkonkylä, Haja-asutus 190 186
Rautajärven taajama 184 150
Rautajärvi, Haja-asutus 292 218
Kyynärö-Ämmätsä 186 143
Padankoski 63 43
Kuohijoki 68 54
Puutikkala-Matinoja 135 108
Muut 28 72
Pälkäne 6861 6627

Pälkäneen asukasluku on kasvanut vuosien 2005–2016 aikana vanhan Pälkäneen puolella parillakymmenellä asukkaalla. Samalla aikavälillä vanhan Luopioisten alueen asukasluku laski reilulla 300:lla. Luvut: Perlacon Oy.

 

Vauvat syntyvät Onkkaalaan

Vuoden aikana syntyneet 
2005 2016
Vanha Pälkäne 56 39
Salmentaka 2 0
Sappee 0 0
Rohola 0
Kirkonmäki 7 15
Kenraalinkivi 23 13
Kankahainen 1 0
Iltasmäki 5 1
Äimälä 0 1
Uusi-Mälkilä 0 1
Myttäälä 5 1
Laitikkala 1 3
Vuolijoki 1 0
Kukkola 2 2
Epaala 6 2
Selänsivu 3 0
Vanha Luopioinen 18 11
Aitoon taajama 3 6
Aitoo, Haja-asutus 1 0
Kirkonkylän taajama 6 2
Kirkonkylä, Haja-asutus 3 0
Rautajärven taajama 3 1
Rautajärvi, Haja-asutus 0 2
Kyynärö-Ämmätsä 1 0
Padankoski 0 0
Kuohijoki 0 0
Puutikkala-Matinoja 1 0
Muut 0 0
Pälkäne 74 50

 

Kasvavat ja kuihtuvat kylät

Kasvavat kylät 2005-16
Kenraalinkivi 64
Myttäälä 30
Uusi-Mälkilä 27
Aitoon taajama 20
Rohola 6
Kuihtuvat kylät 2005-16
Rautajärvi, haja-asutus -74
Luopioisten kirkonkylä -59
Aitoo, Haja-asutus -47
Kyynärö-Ämmätsä -43
Onkkaalan kirkonmäki -35
Rautajärven taajama -34
Puutikkala-Matinoja -27
Padankoski -20
Salmentaka -20
Sappee -15

Onkkaala ja sen lähiseutu kasvaa. Vanhan Luopioisten puolella kasvussa on ainoastaan Aitoo. Rautajärvi ja sitä ympäröivä maaseutu on menettänyt reilun kymmenen vuoden aikana toista sataa asukasta. Luvut: Perlacon Oy.

 

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentit (3)

  1. miikautoslahti

    Näistä numeroista tulee vertailukelpoisia vasta, kun ne muutetaan prosenteiksi ja suhteutetaan markkinointipanoksiin. Kaikenlainen muu vertailu on harhaanjohtavaa. On myöskin virhe verrata kahta yksittäistä vuotta keskenään (vauvojen syntyvyys), koska etenkin pienemmillä alueilla heittely voi olla hyvinkin suurta vuodesta riippuen.

    Kymmenen vuoden kehitys:
    Rautajärvi -23%
    Kyynärö, Padankoski, Kuohijoki, Puutikkala -23%
    Luopioinen haja-asutusalueineen -10%
    Aitoo haja-asutusalueineen -5%
    Vanha Pälkäne +1%

    Ei hme, ettei tuo ”kasvu” riitä kompensoimaan muiden alueiden asukasmenetyksiä. Parhaankaan yksittäisen alueen kasvu ei pahemmin anna aihetta juhlaan. Ja syrjäisimpien pikkukylien kuihtumista ei valitettavasti pystyne enää kukaan estämään.

    En ole ikinä nähnyt Pälkäneen kyliä mainostettavan asuinpaikkoina. Kaikki muuttajille kohdistettu markkinointi tuntuu keskittyvän Onkkaalan alueelle. Jos tällä on saatu kymmenessä vuodessa Onkkaalaan kasvua 1%, niin en puhuisi kovin suuresta potentiaalista. Saattaa olla, että tällä markkinoinnilla on sentään osaltaan hidastettu Aitoon kuihtumista.

    Entä jos markkinointi olisi kohdistettu kymmenen vuoden ajan Luopioisiin? Jospa Lahdentien varressa olisikin ollut kymmenen vuoden ajan iso Kukkian alueen mainos. Ja Onkkaalan alue olisi ollut näkymättömässä sivuroolissa. Miltä lukemat näyttäisivät?

    Yrityksessäkin verrataan eri tuotteiden menestystä markkinointipanoksiin suhteutettuna. Muunlainen vertailu on turhaa, koska se veisi vääriin johtopäätöksiin.

    Olen pahoillani, että meidän kaksi kohta koulunsa aloittavaa poikaa eivät parantaneet Luopioisten alueen synnytystilastoa, koska muutimme tänne Tampereelta muutama kuukausi sitten. Edellinen talomme on kyllä vielä myymättä, joten parannammekohan lokakuussa syntyvällä kolmannella lapsellammekaan Luopioisten tilastoja? Kyläkoulun läheisyys oli yksi merkittävimmistä syistä muuttoomme.

    Muuten mitä alueita kattaa kohta ”Muut”? Ilmeisesti kyse ei ole jostakin merkityksettömästä syrjäalueesta. Kasvua on nimittäin 46 asukkaan verran, joka on yksi merkittävimmistä kasvulukemista koko Pälkäneellä.

    Vastaa
    • teemunurmi

      Tässä voisi kysyä toimitukselta ja kunnalta mikä kylä on Aitoo? Sellaista ei taida olla olemasskaan. Kohta muut sisältää varmaan ne kaikki kylät, joita ei tuossa luettelossa ole mainittu?

      Vastaa
  2. miikautoslahti

    Kuviteltu esimerkki joka osoittaa, kuinka vaarallista olisi tehdä suoria johtopäätöksiä tässä kirjoituksessa esitetyistä numeroista:

    Sydän-Hämeen Lehden markkinoinnista vastaa tässä kertomuksessa Lempäälä-Vesilahden Sanomat. He käyttävät SHL:n markkinointiin 1 000 € vuodessa, mutta LVS:n markkinointiin 39 000€ vuodessa. Sitten LVS:n johtoportaassa kokoonnutaan ihmettelemään, miksi yhteenlaskettu levikki putoaa.

    Syypääkin löytyy: SHL:n levikki on pudonnut kymmenessä vuodessa 10%, kun taas LVS:n levikki on peräti noussut 1%! Kukaan ei huomioi numeroita tulkitessaan markkinoinnin merkitystä. Niinpä tilanne korjataan siten, että SHL:n suosikkitoimittaja saa potkut. Sillä saadaan taas vähän aikaa laskut maksettua.

    Tämä on onneksi vain kuviteltu esimerkki, yritysmaailmassa harvemmin toimitaan näin hullusti.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>