Luopioinen ja Rautajärvi kuuluvat Pälkäneen nopeimmin kuihtuviin kyliin. Vauhdilla laskeva asukasluku ei puhu sen puolesta, että koululla olisi merkitystä kylän vetovoimalle.
HEI, LÖYSIT TIMANTIN!
Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.
Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.
Näistä numeroista tulee vertailukelpoisia vasta, kun ne muutetaan prosenteiksi ja suhteutetaan markkinointipanoksiin. Kaikenlainen muu vertailu on harhaanjohtavaa. On myöskin virhe verrata kahta yksittäistä vuotta keskenään (vauvojen syntyvyys), koska etenkin pienemmillä alueilla heittely voi olla hyvinkin suurta vuodesta riippuen.
Kymmenen vuoden kehitys:
Rautajärvi -23%
Kyynärö, Padankoski, Kuohijoki, Puutikkala -23%
Luopioinen haja-asutusalueineen -10%
Aitoo haja-asutusalueineen -5%
Vanha Pälkäne +1%
Ei hme, ettei tuo ”kasvu” riitä kompensoimaan muiden alueiden asukasmenetyksiä. Parhaankaan yksittäisen alueen kasvu ei pahemmin anna aihetta juhlaan. Ja syrjäisimpien pikkukylien kuihtumista ei valitettavasti pystyne enää kukaan estämään.
En ole ikinä nähnyt Pälkäneen kyliä mainostettavan asuinpaikkoina. Kaikki muuttajille kohdistettu markkinointi tuntuu keskittyvän Onkkaalan alueelle. Jos tällä on saatu kymmenessä vuodessa Onkkaalaan kasvua 1%, niin en puhuisi kovin suuresta potentiaalista. Saattaa olla, että tällä markkinoinnilla on sentään osaltaan hidastettu Aitoon kuihtumista.
Entä jos markkinointi olisi kohdistettu kymmenen vuoden ajan Luopioisiin? Jospa Lahdentien varressa olisikin ollut kymmenen vuoden ajan iso Kukkian alueen mainos. Ja Onkkaalan alue olisi ollut näkymättömässä sivuroolissa. Miltä lukemat näyttäisivät?
Yrityksessäkin verrataan eri tuotteiden menestystä markkinointipanoksiin suhteutettuna. Muunlainen vertailu on turhaa, koska se veisi vääriin johtopäätöksiin.
Olen pahoillani, että meidän kaksi kohta koulunsa aloittavaa poikaa eivät parantaneet Luopioisten alueen synnytystilastoa, koska muutimme tänne Tampereelta muutama kuukausi sitten. Edellinen talomme on kyllä vielä myymättä, joten parannammekohan lokakuussa syntyvällä kolmannella lapsellammekaan Luopioisten tilastoja? Kyläkoulun läheisyys oli yksi merkittävimmistä syistä muuttoomme.
Muuten mitä alueita kattaa kohta ”Muut”? Ilmeisesti kyse ei ole jostakin merkityksettömästä syrjäalueesta. Kasvua on nimittäin 46 asukkaan verran, joka on yksi merkittävimmistä kasvulukemista koko Pälkäneellä.
Tässä voisi kysyä toimitukselta ja kunnalta mikä kylä on Aitoo? Sellaista ei taida olla olemasskaan. Kohta muut sisältää varmaan ne kaikki kylät, joita ei tuossa luettelossa ole mainittu?
Kuviteltu esimerkki joka osoittaa, kuinka vaarallista olisi tehdä suoria johtopäätöksiä tässä kirjoituksessa esitetyistä numeroista:
Sydän-Hämeen Lehden markkinoinnista vastaa tässä kertomuksessa Lempäälä-Vesilahden Sanomat. He käyttävät SHL:n markkinointiin 1 000 € vuodessa, mutta LVS:n markkinointiin 39 000€ vuodessa. Sitten LVS:n johtoportaassa kokoonnutaan ihmettelemään, miksi yhteenlaskettu levikki putoaa.
Syypääkin löytyy: SHL:n levikki on pudonnut kymmenessä vuodessa 10%, kun taas LVS:n levikki on peräti noussut 1%! Kukaan ei huomioi numeroita tulkitessaan markkinoinnin merkitystä. Niinpä tilanne korjataan siten, että SHL:n suosikkitoimittaja saa potkut. Sillä saadaan taas vähän aikaa laskut maksettua.
Tämä on onneksi vain kuviteltu esimerkki, yritysmaailmassa harvemmin toimitaan näin hullusti.