Säästöpaketti: Luopioisten kuulemistilaisuus keskittyi puolustamaan kyläkouluja

Antakaa edes lisää aikaa

Petri Härkönen vakuutti, että kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa säästöpäätöksiin, sillä hän tekee esityksensä vasta juhannuksen alla kokoontuvalle kunnanhallitukselle.

Tero Ahlqvist epäili koulusäästöjä, koska edellistenkään koulujen lakkautuksista ei sellaisia pystytty osoittamaan.

Pälkäneen säästöpaketista huolestuneet kuntalaiset täyttivät Luopioisten Seuratalon maanantai-iltana. Väkeä oli paikalla niin paljon, että viimeisille jäi vain seisomapaikka eteisestä tai kahvilan puolelta.

Keskustelu keskittyi lakkautusuhan alla oleviin kyläkouluihin. Niiden puolesta käynnistetty adressi oli kerännyt parissa päivässä jo 800 nimeä, ja lisää kertyi salin ovella.

Säästöpaketti ehdottaa kahden alakoulun mallia, jossa Rautajärven ja Luopioisten oppilaat siirrettäisiin syksystä 2019 alkaen Aitoon koululle ja Harhalan koululaiset Kostian koululle. Onkkaalassa koululle ja päivähoidolle järjestettäisiin lisätilaa lakkautetusta Harjutuulen vanhainkodista.

Kuuma kuntalaistilaisuus veti Seuratalon täyteen.

Kylien väki on tyrmistynyt kiivaasta aikataulusta, jolla säästölistaa viedään eteenpäin. Kuntalaisten pitää toimittaa kysymyksensä ja kommenttinsa 1. kesäkuuta mennessä sähköpostitse tai kunnan infopisteisiin.

Kunnanjohtajaa tuuraavan Petri Härkösen on tarkoitus tehdä lopullinen esityksensä säästökeinoista juhannuksen alla kokoontuvalle kunnanhallitukselle. Valtuustoon säästöpaketti viedään 28. kesäkuuta.

– Aikataulu on naurettava. Jos säästöjä on valmisteltu syksystä alkaen, eikä tämän parempaa ole saatu aikaan, niin kyllä kylillekin pitää antaa enemmän aikaa, Paula Suksia vaati.

Pirkko Syrjänen toivoi, että kyliä kiertäisi kunnan edustaja, jonka kanssa kyläläiset voisivat kehitellä hyviä suunnitelmia koulun pelastamiseksi.

Pirkko Syrjänen toivoi, että kyliä kiertämään saataisiin kunnan edustaja, jonka kanssa väki voisi viritellä hyviä suunnitelmia kylien kehittämiseksi ja koulujen pelastamiseksi.

Petri Härkönen ei kuitenkaan antanut lisäajasta juuri toivoa, sillä säästötoimenpiteet halutaan saada tulevan vuoden budjetin valmisteluun. Kuntalaiset kritisoivat kuulemista näennäiseksi, mutta Härkönen vakuutti että kaikki ehdotukset ja mielipiteet ovat tervetulleita.

– En ole tehnyt vielä tehnyt omaa esitystäni, ja lopullisesti säästökeinoista päättää valtuusto kesäkuun lopussa.

 

Kulut kasvavat ja tulot pienenevät

Talousjohtaja Merja Vihtiälä avasi kunnan tukaloituvaa taloustilannetta.

Kuluva vuosi on jo pitkällä, ja siksi Pälkäneen on vaikea puristaa tälle vuodelle tarvittavia noin puolen miljoonan säästöjä. Ensi vuonna tasapainottamistarve on jo puolitoista miljoonaa ja seuraavana vuonna pari miljoonaa. Aukon paikkaaminen edellyttää kovia keinoja, ja yhteistoimintaneuvottelut työntekijöiden kanssa jatkuvat kesäkuulle saakka.

Petri Härkönen sanoi, että talouden tasapainotus on realiteetti. Hankalaa tilannetta ei voi lakaista maton alle.

– Kuntalaki edellyttää, että talous on tasapainossa.

Härkösen mukaan taloudellinen tilanne ei ole heikentynyt yhtäkkiä, ja säästöjäkin on etsitty jo syksystä alkaen.

Leena Ilmoila tivasi, onko säästötarpeen takana kasvaneet menot vai pienentyneet tulot. ”Sekä että”, vastasi talousjohtaja.

Veroprosenttia korottamalla taloutta ei saada oikaistua. Tuloveroprosentin nosto 21:stä 22:een toisi noin 900 000 euron lisätulot. Menojen kasvu sekä valtionosuuksien pieneneminen ovat kuitenkin repimässä talouteen paljon suuremman aukon.

– Kuluilla on taipumuksena kasvaa, sillä palkat, hintataso ja muut kustannukset ovat nousseet. Toimintakulut kasvoivat vuodesta 2015 vuoteen 2016 noin 1,6 miljoonalla, talousjohtaja Merja Vihtiälä listasi.

Toimintatuotot ovat pysyneet jokseenkin ennallaan, mutta niiden määrä on kuntataloudessa mitätön. Myöskään verotulojen määrässä ei ole tapahtunut tai tapahtumassa suuria muutoksia, mutta valtionosuuksien supistuminen kurittaa kuntaa.

– Valtionosuudet putosivat puolella miljoonalla vuodesta 2016 vuoteen 2017, ja nyt edessä on 800 000 euron pudotus. Tällaisilla summilla on iso vaikutus pienen kunnan talouteen, Vihtiälä sanoo.

 

”Mitä vikaa on yhdysluokissa?”

Sivistysjohtaja Tiina Kivinen sanoi, ettei opetuksen laatu ainakaan laske isommassa yksikössä, koska silloin päästään yhdysluokista.

Suunniteltuja koulu- ja päivähoitosäästöjä esitellyt sivistysjohtaja Tiina Kivinen vakuutti, ettei opetuksen tai hoidon taso kärsisi isommissa yksiköissä. Hänen mukaansa tukitoimien tarjoaminen helpottuu, kun kuraattoreiden, terveydenhoitajien ja psykologien ei enää tarvitse reissata koululta toiselle. Kivinen sanoi, että isommalla koululla lapsilla on enemmän kavereita ja kerhojen sekä muiden harrastusmahdollisuuksien järjestäminen helpottuu.

Jos Luopioisten ja Rautajärven koululaiset kuskattaisiin Aitoon kouluun, sinne muodostuisi 110 oppilaan koulu. Samalla päästäisiin yhdysluokista, mikä vähentäisi Kivisen mukaan tuen tarvetta.

Aini Pajunen ihmetteli, miksi yhdysluokista pitäisi päästä eroon. Hän muistelee ystäviensä kanssa omia kouluaikoja lämmöllä ja tapaa edelleen senaikaista opettajaa.

Monet vanhemmat puolustelivat yhdysluokkia ja katsoivat, että pienen koulun kodikas ilmapiiri on tärkeämpi kuin ison koulun valinnaisaineet, erityisopettajat, kuraattorit ja psykologit.

– Luopioisten tai Rautajärven sijaan päädyttiin Aitoon kouluun siksi, että sinne mahtuu 110 oppilasta. Aitoo on koulukylä, jossa voidaan tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä Anna Tapion koulun kanssa. Muun muassa yhteisistä ruoka- ja opettajajärjestelyistä on jo neuvoteltu. Jos asukasluku kääntyy kasvuun ja koululle tarvitaan lisää tiloja, niitä järjestyisi kylältä, Kivinen sanoi.

Alakoulujen lisäksi myös päivähoitoa tehostettaisiin entistä isompien yksiköiden avulla.

– Nyt Onkkaalassakin on melko pienellä alueella muutama ryhmis, joissa opetus on kalliimpaa kuin päiväkodeissa. Päiväkodissa toiminnan ja sijaisuuksien järjestäminen on joustavampaa kuin pienissä yksiköissä, Tiina Kivinen kertoi.

 

”Koululla ei voi enää harrastaa”

Elina Mäkisen lauantaina aloittama nimenkeruu kyläkoulujen puolesta oli tuottanut maanantaiseen kuntalaistilaisuuteen mennessä jo 800 allekirjoitusta.

Uutta päiväkotia ja 1–2 luokkien koulua on kaavailtu lakkautettuun Harjutuulen vanhainkotiin. Sen muutostöiden hinnaksi on arveltu 0,9–1,4 miljoonaa euroa. Hinta-arviot perustuvat kuntoselvityksiin.

– Aitoon koululla ja Harjutuulessa mennään vielä pintaa syvemmälle ja tehdään kuntotutkimus ja sisäilmatutkimus. Kostian koulun ja yhteiskoulu–lukion kuntoselvitys valmistuu toukokuun loppuun mennessä, tekninen johtaja Matti Vesava kertoi.

Lakkautettavat koulut ja muut tyhjilleen jäävät kiinteistöt pyritään myymään. Tero Ahlqvist epäili, että Kirkonkylän koulun muuttaminen muuhun käyttöön olisi vaikeaa, koska talo on ympäröity erilaisilla vapaa-ajan toiminnoilla.

Pihaparlamentti jatkoi kuulemistilaisuuden jälkeen. Tero Ahlqvist neuvoi kyläkoulujen puolustajille, miten päättäjiä kannattaa lähestyä.

– Jos koulu myydään asunnoiksi, sen ympärillä ei voi enää harrastaa.

Sini Nurmi piti hulluutena, jos lapset kuskataan Aitooseen Luopioisten monipuolisten harrastusmahdollisuuksien keskeltä.

– Aitoossa tai Harjutuulessa ei ole vastaavanlaisia liikuntamahdollisuuksia.

Hänestä vähintään alaluokkien koulu pitäisi säilyttää Luopioisissa, jotta lapset maailmalla käytyään palaisivat kotikylälle.

 

”Lapsia keräillään pitkin kyliä”

Maisa Viljanen puolusti yhdysluokkia ja Rautajärven kyläkoulua.

Lakkautuslistalle joutuneet Harhalan, Rautajärven ja Luopioisten koulut kaipaisivat lähimmän kolmen vuoden aikana reilun 400 000 euron kunnostukset.

– Mutta niiden sijaan kunta on valmis puolentoista miljoonan remonttiin Harjutuulessa, johon kuskattaisiin puolen pitäjän lapset, Tero Ahlqvist päivitteli.

Hän epäili, että lakkautusten myötä lisääntyvät koulukyytikustannukset oli arvioitu vahvasti alakanttiin. Tiina Kivinen vakuutti, että kyytikulut on laskettu nykyisillä lapsimäärillä ja kuljetushinnoilla.

Matti Vesava selvitti koulujen kuntoa ja niiden kaipaamia remontteja. Hänen mukaansa lakkautettavat koulut ja muut tyhjilleen jäävät kunnan kiinteistöt pyritään myymään.

– Lapsimäärä ei vaikuta hintaan, vaan se määräytyy kilometrimäärän mukaan. On arvioitu, että Onkkaalassa kuljetuskustannukset lisääntyvät 2000 eurolla, kun Harhalan, Laitikkalan, Saarikylien ja Epaalan suunnalta tulevat autot jatkavat Harjutuuleen, Tiina Kivinen sanoi.

Ahlqvist piti summaa epärealistisena, sillä suuri osa Onkkalan alaluokkalaisista asuu yli kolmen kilometrin päässä Harjutuulesta, joten heitä pitäisi keräillä pitkin kyliä.

Rautajärven ja Luopioisten koulujen lakkauttamisen lasketaan lisäävän kuljetuskustannuksia 42 000 eurolla. Myös tätä pidettiin kuulemistilaisuudessa alakanttiin arvioituna. Lisäksi pelättiin, että sivukulmien oppilailla koulumatkoista ja -päivistä tulisi kohtuuttoman pitkiä.

– Perusopetuslain mukaisia aikarajoja ei voi ylittää. Jatkossa ei enää olisi odotustunteja, vaan kuljetukset lähtevät päivän päätyttyä, Tiina Kivinen sanoi.

Petri Härkönen lupasi säästöjen perusteita peränneille kuntalaisille, että laskelmat julkistetaan kunnan nettisivuilla perjantaina 18. toukokuuta.

 

”Eivät investoinnit ole eri rahoja”

Paula Suksia vaati kylille lisäaikaa esittää omia ehdotuksiaan, joilla koulut voitaisiin pelastaa.

Vapaan sivistystyön säästöt todennäköisesti pienentäisivät kansalaisopiston kurssitarjontaa Pälkäneellä, mutta kirjastoissa selvittäisiin aukioloaikojen ja hankintamäärärahojen leikkauksilla.

– Omatoimikirjasto on esimerkki siitä, että joskus kannattaa satsata, koska niin saadaan jopa laadukkaammat toiminnot. Omatoimikirjaston ansiosta aukioloajat lisääntyivät, mutta henkilöstökuluissa saadaan kustannussäästöjä, Tiina Kivinen sanoi.

Kuntalaispalautteessa on kyselty, voisivatko lapset hakeutua naapurikuntien kouluihin ja päiväkoteihin, jos ne sattuisivat vanhempien työmatkalle.

– Jos emme tee mitään, niin Kangasalan kaupunki kyllä tekee ratkaisut meidän puolestamme, Jarkko Pihkala muistutti talouden realiteeteista.

– Kaikki naapurikunnat Valkeakoskea lukuun ottamatta ovat ilmoittaneet, että ne voivat myydä palvelua, mutta Valkeakoskella paikat ovat tällä hetkellä täynnä, Kivinen kertoi.

Kouluistaan huolissaan olevat kyläläiset epäilivät, että kunnan säästötarpeen aiheuttaa kallis liikuntahalli.

– Arkipäivän rahankäyttö on eri asia kuin investoinnit, Petri Härkönen vakuutti.

Perttu Pohjanperä ei niellyt tutuksi tullutta virttä siitä, että investoinnit eivät näy käyttötaloudessa.

– Jos investoinnit olisivat eri rahoja, niin jää- ja uimahallitkin olisivat kivoja. 400 000 euron vuosittaiset liikuntahallipoistot ovat iso raha, Pohjanperä arvioi investoinnin vaikutuksia.

Sen päälle tulevat vielä lämmitys-, siivous- ja muut käyttökulut.

 

”Luvatut säästöt eivät näkyneet missään”

Tero Ahlqvist epäili koulusäästöjä, koska edellistenkään koulujen lakkautuksista ei sellaisia pystytty osoittamaan.

Tero Ahlqvist epäili säästölaskelmia kokemustensa perusteella. Edelliskauden valtuustossa ja hallituksessa istunut päättäjä kertoo kyselleensä joka budjetin ja tilinpäätöksen yhteydessä, missä Laitikkalan ja Epaalan koulujen lakkauttamisesta saadut säästöt näkyvät, sillä kustannukset näyttivät vain kasvavan.

– Ensimmäisenä vuonna minulle selitettiin, että luvut eivät ole vertailukelpoisia, koska kiinteistökulut ja poistot oli lisätty oppilaskohtaisiin kustannuksiin kuntaliiton ohjeiden mukaisesti. Seuraavanakaan vuonna luvut eivät olleet vertailukelpoisia, koska silloin luvuissa olivat mukana myös koulukyydit. Kolmantena vuonna oppilaskohtaiset kustannukset nousivat kovasti, koska silloin niihin lisättiin myös hallintokustannukset. Kyselin, että jakautuvatko ne koulujen kesken tasan vai oppilasmäärän suhteessa, mutta siihenkään en saanut vastausta.

Ahlqvist arveli, että lakkautusten säästöt olisi eritelty ja esitelty varmasti, jos sellaisia olisi syntynyt.

– Mutta koskaan ei ollut tarjolla vertailukelpoisia lukuja.

 

”Pälkäne pyörittää vain puolta kuntaa”

Petri Härkönen vakuutti, että kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa säästöpäätöksiin, sillä hän tekee esityksensä vasta juhannuksen alla kokoontuvalle kunnanhallitukselle.

Petri Härkönen ei nähnyt ristiriitaa strategian ja säästösuunnitelmien välillä.

– Strategia perustuu siihen, että talous on tasapainossa. Kasvavassa kylässä on mahdollisuus säilyttää ja lisätä palveluita. Tällä hetkellä kylät taantuvat kouluista ja päiväkodeista huolimatta.

Kunnan markkinointia esitellyt elinkeinojohtaja Jaana Koivisto kertoi, että tonttikyselyt keskittyvät Lomakodin, Rajalanniemen ja Roholan alueisiin.

– Lomakodin alueelta ja Rajalanniemestä on tehty myös kauppoja sen jälkeen, kun tonttien hintoja laskettiin syksyllä.

Ari Toivari sanoi, että koulujen lakkautussuunnitelmat sopivat siihen negatiiviseen viestiin, joka Pälkäneeltä leviää. Hän vakuutti, että Luopioisista löytyisi tarvittaessa tyhjiä tiloja paljon nykyistä isommallekin oppilasmäärälle.

Anni Kärpänniemi taitteli Pälkäneen kartan ja esitteli, että kouluja ollaan keskittämässä Onkkaalan puoliskolle.

– Miten voimme kutsua itseämme pälkäneläisiksi, jos julkinen sektori pyörittää vain puolta kuntaa?

Pihaparlamentti jatkoi kuulemistilaisuuden jälkeen. Tero Ahlqvist neuvoi kyläkoulujen puolustajille, miten päättäjiä kannattaa lähestyä.

 

 

Lakisääteistä kuulemista, ei aitoa vuoropuhelua

Luovuudestaan palkittu Luopioinen ei ole aina ollut kovin yksituumainen, vaan pahimmillaan pöytäkirjan tarkastajistakin äänestettiin ja valtuustosalissa turvauduttiin korkeampaa matematiikkaa vaativaan lippuäänestykseen ja suhteelliseen vaalitapaan.

Vielä sen jälkeenkin kun Luopioisissa oli löydetty yhteinen sävel, kunnanjohtaja Rauno Haapanen osasi uuvuttaa päättäjät väsytystaktiikallaan, kun käsittelyssä oli hankala asia. Tunnin yksinpuhelussa hän vastasi jo etukäteen kiperiin kysymyksiin ja riisui näin vastustajat aseista.

Kuuman Seuratalon eteen astellut Pälkäneen kunnanjohtajan tuuraaja Petri Härkönen turvautui vanhaan luopioislaiseen taktiikkaan. Hän ja muut viranhaltijat esittelivät tunnin ajan säästöpakettia ja vastailivat etukäteen saamiinsa kuntalaiskysymyksiin.

Kuulemistilaisuuteen saapuneet kuntalaiset hikeentyivät, kun he eivät saaneet suunvuoroa. Tunnin mittaiselle tilaisuudelle järjestyi puolen tunnin jatkoaika, jonka aikana kuntalaiset saivat esittää kysymyksiä, joihin vastataan myöhemmin. Omien ja naapureiden kysymysten kanssa paikalle lähteneet olivat tilaisuuden päätyttyä hölmistyneitä. Ilta-auringossa toista tuntia jatkunut pihaparlamentti tarjosi enemmän kuulemista ja vuorovaikutusta kuin salin sanelutilaisuus.

Luopioisiin juuri muuttanut Miika Utoslahti oli tyrmistynyt koulun lakkautussuunnitelmista. Kaksilapsisen perheen isä varmisti, voivatko kuntalaiset oikeasti vielä vaikuttaa säästöpäätöksiin.

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Yksi kommentti

  1. miikautoslahti

    Olen vs. kunnanjohtajan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että nykyinen meno johtaa vääjäämättä elinvoiman vähentymiseen, vaikka kouluihin ja päiväkoteihin ei puuttuttaisi. Ja tämä johtaa väkisinkin myöhemmin taas samaan tilanteeseen. Samassa yhteydessä myös todettiin, että ”vaaditaan muita toimenpiteitä kylien elinvoiman kasvattamiseen, mitä kylä ehdottaa?”

    Toivon, että muutkin hyväksyisivät nyt tämän tosiasian ja tekisivät konkreettisia ehdotuksia siitä, miten kylien kurssia saadaan muutettua. Aion itse esittää lähipäivinä konkreettisia ehdotuksia kotialueeni Kukkian markkinoimiseksi. Kuten kirjoituksessani ”Kukkiassa on potentiaalia” totesinkin, niin näen selvästi, että tämä alue voitaisiin kääntää kunnan voitoksi.

    Kylien kääntäminen voitoksi vaatii osaamista ja määrätietoista ponnistelua. Perinteiset keinot ovat jo osoittaneet tehottomuutensa. Kaavoitus ja palveluiden säilyttäminen ovat kyllä tärkeä runko, mutta ne eivät yksin riitä kääntämään kuihtumista kasvuksi.

    Kylät tulee tuotteistaa tehokkaasti, myös Onkkaalan kylä. Sen jälkeen kunnan tulee olla yhteistyössä tuotteistettujen kylien markkinoimiseksi. Lopuksi koko kunnan markkinoinnin fokuksen tulee olla erittäin tiukka, eikä joka suuntaan huitomista pienillä panoksilla. Tiukka markkinointibudjetti tulee kohdistaa tarkasti. Ensin pitää päättää mille tarkkaan rajatulle ryhmälle viesti halutaan kohdistaa. Sitten ”tuotteet” tuodaan tuolle ryhmälle erittäin selkeästi esille, usein toistoin.

    40 000 euron markkinointibudjetti oikein käytettynä mahdollistaa sen, että tuo viesti nähdään yhteensä kymmenen miljoonaa kertaa vuodessa. Se on huikea määrä. Tietävätkö kunnan päättäjät, kuinka monta tarkkaan kohdistetun mainoksen huomannutta keskimäärin tarvitaan, jotta yksi henkilö päättää muuttaa Pälkäneelle? Tämä tieto on markkinoinnin perusta, siihen voidaan peilata eri markkinointikanavien ja -tapojen tehoa ja tehdä sitten jatkopäätöksiä. Ilman tämänkaltaista tietoa markkinointi on vain tuuleen huutamista toivoen, että joku kiinnostunut sattuu kuulemaan.

    Nyt kaikilta vaan ideoita, miten kylät saadaan tuotteistettua. Ja sen jälkeen valinta, mihin kyliin lähdetään markkinoinnissa panostamaan. Kyllä, valitettavasti siinäkin täytyy olla tarkka fokus. Pieni budjetti ei riitä joka suuntaan huitomiseen. Pienellä kunnalla voi olla markkinoitavia tuotteita kaksi tai kolme. Jos näiden tuotteiden markkinoiminen onnistuu, myös läheiset kylät saavat huomiota ja sitä myöten toivottavasti myös kasvua.

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>