Tomi Kokko ei pelkää olla eri mieltä virallisten ravitsemussuositusten kanssa. – Kun tiedän itse, että jokin juttu toimii, seison sen takana 100-prosenttisesti, Kokko toteaa. Kuva: Anne Barck
Olisi liioiteltua sanoa, että Tomi Kokon mielestä maidon ja leivän voisi heittää jokaisen suomalaisen lautaselta huitsin Nevadaan. Toisaalta olisi väärin väittää, että Kokko olisi näiden tuotteiden ylin ystävä.
– En minä kehota ketään karsimaan tiettyjä ruoka-aineita pois omalta lautaseltaan. Mikä toimii toisella, ei välttämättä toimi toisella ja kolmannella, Kokko näkee.
Pitkässä juoksussa ruoan laatu on se, joka ratkaisee. Jos syö leipää, ei kannata kyllästää itseään vehnäleivällä vaan nauttia sen sijaan ruis- tai kauraleipää.
– No maidosta olen kyllä sitä mieltä, että raakamaito on se ainoa oikea, jos maitoa pitää ylipäätään juoda. Pastöroitu ja homogenoitu maito on kamalaa litkua, jota ei saisi maidoksi edes kutsua, Kokko pamauttaa.
Mies ei paheksu voin käyttöä vaan päinvastoin sanoo kevytmargariinien olevan terveydelle haitallisempia. Tärkeintä olisi kuitenkin syödä luonnollista, puhdasta ruokaa. Einesruoille mies näyttää jyrkkää punaista valoa.
– Olen kuullut satojen ihmisten sanovan, etteivät he ehdi omassa arjessaan tehdä ruokaa itse. Kun he ovat tähän ryhtyneet, he huomaavat pian, että ruoan laittamiseen tottuu. Ruokaan ikään kuin innostuu uudelleen, kun sitä pääsee maustamaan ja valmistamaan alusta asti itse, Kokko sanoo.
Kokonaisvaltaisuus on tärkeää
Vaikka hyvälaatuinen ja puhdas ravinto on Tomi Kokolle tärkeää, hän painottaa, että se on kuitenkin vain hyvinvointikolikon toinen puoli. Toisen puolen muodostavat uni, liikunta, stressistä palautuminen ja ihmissuhteet. On esimerkiksi hyvin tärkeää, että jokaiselta löytyisi samanhenkisiä kavereita, joiden kanssa voi olla rehellisesti ja aidosti oma itsensä.
– Jokainen joutuu olemaan työelämässä enemmän tai vähemmän naamari päässä. On hyvä, ettei aina tarvitse, ja se puhelinkin on hyvä muistaa välillä sulkea, Kokko muistuttaa.
Myös uniasioissa Kokko peräänkuuluttaa laadun perään. Miehen mukaan kuusi tuntia hyvälaatuista unta yössä on paljon parempi vaihtoehto kuin yhdeksän tuntia huonoa.
– Unen laatuun voi vaikuttaa esimerkiksi omilla iltarutiineillaan.
Omien kokemusten kautta alalle
Kokko kiinnostui kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista omien terveyshaasteidensa kautta, kun hän kymmenisen vuotta sitten sairastui sitkeään keuhkoputkentulehdukseen. Hengittäminen oli vaikeaa ja antibiootteja kului. Judossa maajoukkuetasolla kilpailleelle nuorelle miehelle kokemus oli vaikea. Sairastelukierteen keskellä Kokko muutti Australiaan, jossa häntä kehotettiin jättämään viljat ja maito pois ruokavaliosta.
– Suomessa kukaan ei ollut puhunut minulle tällaisesta vaihtoehdosta. Voinnissani tapahtui jyrkkä käänne parempaan. Eroa entiseen oli kuin yöllä ja päivällä. Päätin, että muidenkin on saatava tietää tällaisesta mahdollisuudesta, Kokko muistelee omaa alkutaipalettaan personal trainerina.
Aluksi Kokon asiakkaina oli paljon australialaisia liikemiehiä. Pian Kokko huomasi työskentelevänsä jopa liian paljon ja kuormittuvansa henkisesti. Mies ajautui burn outiin. Toipumisaikana hän sisäisti henkisten asioiden merkityksen, ja meditointi sekä luonnossa liikkuminen tulivat miehelle tutuiksi.
– Kun voi kokonaisvaltaisesti hyvin, itseä miellyttävä peilikuva syntyy siinä sivutuotteena.
Kokko puhuu tavallisen kadunmiehen asiantuntemuksella. Sitä kuvastaa hyvin se, että hän ”söi kuukauden ajan virallisten suositusten mukaan ja lihoi kuusi kiloa”. Hän ei ymmärrä edes sitä, että jos ihminen syö liikaa, niin silloin ihminen lihoo. Minusta oli järkyttävää, että YLE vei tämän kaverin samaan studioon Mikael Fågelholmin kanssa. Miksi? Ei ole mitään järkeä laittaa kadunmiestä keskustelemaan ravitsemuksesta alan johtavan tiedemiehen kanssa.