Pälkäneen kunnan julkaiseman tilaston ja Eero Laesterän artikkelin mukaan Luopioisten kirkonkylän ja ympäristön asukasluku on pudonnut ajalla 2005–2016 yhteensä 63 henkeä. Laesterän kirjoituksessa mainitaan, ettei edes koulu ei ole saanut väestölisäystä aikaiseksi, vaan koulun oppilasmääräkin on vähentynyt.
Kunnan omat toimet ovat kuitenkin olleet ratkaiseva tekijä niin väestön kuin koulun oppilaidenkin vähenemiseen. Kuntaliitoksen myötä kylältä poistui virkamies- ja muiden vakanssien myötä kahdeksan kunnan työntekijää perheineen, myös lapsia, vaikutus 24 henkeä. Kukkiakodon saneerauksen / muuttamisen tehostetun palvelun yksiköksi seurauksena poistui 12 hoitopaikkaa (kuuluivat Luopioisten kirkonkylän väestölukuun) sekä kaksi hoitajan vakanssia, vaikutus kuusi henkeä.
Luopioisten Vanhustentaloyhdistyksen tiloissa kirkonkylällä on 14 tyhjää asuntoa, osa kahden hengen huoneistoja, vaikutus 16–18 henkeä. Edellä mainittu vanhustentaloyhdistys on Luopioisten kunnan perustama yhdistys, jota kunta ennen kuntaliitosta myös avusti, ja sen hallitus oli muodostettu kunnan poliittisten voimasuhteiden mukaan.
Aiemmin viihtyisä ja suosittu vanhustentalo on ollut suurissa taloudellisissa ongelmissa viimeiset vuodet, eikä remontteihin ole liiennyt rahoitusta. Pälkäneen kunta ei ole suostunut yhdistystä avustamaan, toisin kuin esimerkiksi Onkkaalassa. Rakennusten huonokuntoisuuden ja sosiaalisen avun tarpeessa olevien, ei vanhusasukkaiden vuoksi, vanhukset ovat hakeutuneet Onkkaalaan, muun muassa Kostiakotiin. Tämä on koitunut Luopioisten kylän väestötappioksi.
Kun lisäksi Pälkäneen kunnan vuokra-asuntotoimintaa hoitava kangasalalainen toimija (joka on nyt saanut kenkää) on ohjannut nuoria lapsiperheitä ja mahdollisia asunnon vuokraajia Kangasalalle, eikä Luopioisissa ja osin Onkkaalassakin oleviin tyhjiin asuntoihin, halukkuudesta huolimatta, ovat vuokratulomenetykset kunnalle sekä vaikutukset kirkonkylän koulun oppilasmäärään olleet suuret.
Edellä mainittujen seikkojen yhteisvaikutus Luopioisissa on yhteensä 78 henkeä, siis enemmän kuin väestötappio yllämainitulla ajanjaksolla.
Lisäksi Rajalanniemen osaksi epäonnistuneen kaavoituksen, kuntaliitoksen myötä osittain kadonneen muutto- ja rakentamisdraivin, yleisen lamakauden sekä Miika Utoslahden aiheestakin peräänkuuluttaman koko kuntaa koskevan markkinoinnin terävöittämisen tarpeen seurauksena alueelta puuttuu varovaisesti arvioiden 60–70 henkeä.
Vuokra-asuntojen kiinnostavuuden lisäämiseksi kunnan vuokrahuoneistoihin kohdistuu suuri remontointitarve, ja Valkeakoski on napannut meillä orastaneen pientalorakentamisen fokusen, mikä edelleenkin on korjattavissa.
Suhdannevaihtelut ovat ainakin tähän asti tulleet seutukunnallemme pienellä viiveellä. Valtakunnallisella tasolla ollaan selkeässä noususuhdanteessa. Meidän pitää nyt uskaltaa investoida tulevaisuudessa säästöjä saavuttaviin kohteisiin ja korjauksiin, eikä keskittyä näivettämisen kulttuuriin.
Erkki Toivari
Kommentointi on suljettu.