Koulujen lakkauttamiset vaarantavat lasten terveyden

Pälkäneen kunnan talouden tasapainottamiseksi kaavaillut koulujen lakkauttamiset vaarantavat lasten terveyden ja hyvinvoinnin. Viimeisimpien tutkimusten mukaan vain kolmasosa suomalaisista lapsista liikkuu suositusten mukaisen minimimäärän. Toisin sanoen vain kolmas osa lapsista saa nykyisellään liikkumisestaan riittävät terveydelliset vaikutukset taatakseen normaalin kasvun ja kehityksen.

Suositusten minimimäärän saavuttaminen ei ole pelkästään koulun tehtävä, mutta koulun kautta kaikki ikäryhmät on mahdollista tavoittaa. Päätöksiä tehtäessä on otettava huomioon, että lasten fyysinen aktiivisuus on kokonaisuus, joka koostuu monista eri tekijöistä. Ei siis pelkästä ohjatusta liikunnasta, vaan arjen rutiineista, sosiaalisista verkoista ja elinympäristöstä. Juuri noihin rutiineihin ja elinympäristöön koulujen lakkauttaminen vaikuttaisi negatiivisesti.

Kuntalaisten kuulemistilaisuudessa vakuutettiin, että liikunnallista kerhotoimintaa tullaan jatkossa lisäämään, onhan Pälkäne mukana Liikkuva koulu -ohjelmassa.

Ideana kerhotoiminnan lisääminen kuulostaa erittäin kannatettavalta asialta, mutta miten kuljetusoppilaat mahdetaan ottaa huomioon kerhoja järjestäessä? Ovatko kaikki oppilaat tasa-arvoisessa asemassa kerhojen suhteen vai joutuvatko kuljetusoppilaat jättämään kerhot väliin kuljetusten vuoksi?

Oli suunnitelma kerhotoiminnan järjestämisestä mikä tahansa, yksinkertainen fakta kuitenkin on, että pelkällä kerhotoiminnalla ei pystytä korvaamaan pidennettyjen, passiivisesti kuljettujen koulumatkojen takia menetettyä aktiivisuutta.

Nykyisellään Luopioisten alakoulun oppilaista ainoastaan 11 ja Rautajärvenkin oppilaista selvästi alle puolet kuuluu koulukuljetusten piiriin, eli suurin osa lapsista pystyy hyödyntämään koulumatkansa aktiiviseen liikkumiseen. Vaikka fyysisen aktiivisuuden lisääminen lapsilla nähdään tärkeänä, silti koulumatkaliikunnan merkitystä ei haluta noteerata.

Fyysisen aktiivisuuden on useissa niin suomalaisissa kuin kansainvälisissä tutkimuksissa todettu edistävän terveyttä ja hyvinvointia. Tämä on varmasti kaikille itsestään selvää. Mutta terveydellisten vaikutusten lisäksi fyysisellä aktiivisuudella on todettu olevan positiivinen vaikutus myös oppimiseen, keskittymiseen, tarkkaavaisuuteen ja tunti käyttäytymiseen.

Mitä luulette tapahtuvan lasten oppimistuloksille, kun he viettävät vastaisuudessa pitkiäkin koulumatkoja passiivisesti älylaitteitaan tuijottaen? Sen sijaan, että voisivat käyttää matkansa aktiiviseen liikkumiseen ja mielen virkistämiseen ennen koulupäivän vaatimaa paikallaan istumista.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen liikunnan avulla on kirjattu Suomen hallitusohjelmaan. Itselleni ainakin jää hyvin epäselväksi, miten Pälkäneen kunta aikoo tämän toteuttaa supistamalla kouluverkkoa ja siirtämällä oppilaat Aitooseen, jossa liikuntamahdollisuudet ovat hyvin rajalliset.

Luopioisten kirkonkylällä on tehty suunnattomasti töitä viihtyvyyden parantamiseksi ja liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi. Puitteet lasten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi ovat mitä mainioimmat. Tuntuisi järjen köyhyydeltä jättää hyödyntämättä niitä mahdollisuuksia joita koulun ympäristö tarjoaa. Ymmärtääkseni myös Rautajärvellä ollaan erittäin tyytyväisiä Rautahovin ja lähiympäristön tarjoamiin liikkumismahdollisuuksiin.

Lasten fyysisen aktiivisuuden väheneminen ei ole vain Pälkäneen kunnan ongelma vaan yhteiskunnallinen ongelma, joka tulisi ottaa huomioon suuria päätöksiä tehtäessä. Miksi ei otettaisi huomioon potentiaalia, jonka esimerkiksi Luopioisten kirkonkylän ympäristö antaa, satsattaisi tulevaisuuteen ja lähdettäisi kehittämään kouluja aidosti liikkuvaa koulua kohti?

Johanna Lindholm

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?