Pälkäneen kunta kasvun tielle

Sydän-Hämeen Lehdessä (SHL 16.5.) oli hyvin kerätty tietoja Pälkäneen kunnan eri kylien asukasmäärien kehityksestä vuosien 2005–2016 välillä sekä talouden keskeisiä lukuja vuosilta 2016–2018.

Kyläkohtainen tarkastelu oli jaettu Tommi Liljedahlin kirjoituksessa entisiin Luopioisten ja Pälkäneen alueisiin. Miksi tällainen jako on tehty? Se kuulostaa kovin tarkoitushakuiselta, ovathan kaikki alueet olleet samaa Pälkäneen kuntaa jo vuoden 2007 alusta alkaen. Siitä lähtien kaikki kunnanhallituksen ja valtuuston päätökset on tehty Pälkäneen Onkkaalassa, jossa myös kaikki keskeiset viranhaltijat istuvat.

Luvut osoittavat, että tiettyjä osia kunnasta on hoidettu totaalisen heikosti. Tämä näkyy erityisesti Luopioisten kirkonkylän ja Rautajärven kaava-alueiden erittäin heikkona markkinointina ja uusien asukkaiden aktiivisten hankintatoimien puutteena. Luonnonläheisyyttä, kaunista Kukkiaa, laadukkaita oman kylän kouluja ja muita palveluita ei ole markkinoinnissa käytetty lainkaan, vaikka juuri ne houkuttelisivat lapsiperheitä.

Kunnan strategiat ovat erittäin Onkkaala-keskeisiä, muiden alueiden kehittäminen on unohdettu. Keskeisten viranhaltijoiden tietämys muista kunnan alueista on vähäistä.

 

Jo vuosia ennen kuntaliitosta Luopioinen oli varsin vanhusvoittoinen. Erityisesti siitä syystä kunta halusi hakea luovia ja tehokkaita ratkaisuja uusien asukkaiden ja erityisesti lapsiperheiden saamiseksi kuntaan. Syntyi muun muassa sadan tonnin talo -kampanja ja Rajalanniemen ykkösalueen kaavoitus houkuttelevaksi asuinalueeksi. Kaavan valmistuttua tehokas tonttien myynti ja uusien asukkaiden hankintakampanjat tuottivat hyvän tuloksen.

Kuntaliitoksen jälkeen Rajalanniemen kakkosalueelle ei ole saatu asukkaita, koska kunta ei ole tehnyt tehokasta myyntityötä. Pikemminkin kunta on tehnyt hallaa yrittämällä myydä parhaita asuinpaikkoja kesämökkitonteiksi.

Vanhan Luopioisten väkiluvun vähenemiseen on monta syytä, joista Erkki Toivari tuo kirjoituksessaan jo paljon esiin. Näiden lisäksi on kunnan sisällä muuttoa Luopioisten kylistä Onkkaalaan esimerkiksi avioliittojen myötä, ja se on lisännyt plussaa Onkkaalan puolelle.

 

Koko Pälkäneen kunta sijaitsee ihanteellisessa paikassa vahvasti kasvavan Tampereen seudun tuntumassa ja matkat Tampereelle ja muihinkin kaupunkeihin ovat varsin kohtuulliset. Pälkäneelle on ihan varmasti tulijoita, jos vain tehokkaalla markkinoinnilla tuodaan alueen vetovoimatekijät esiin ja turvataan tuleville asukkaille hyvät palvelut.

Jo kuntaliitosvaiheessa kaavailtiin vahvaa kasvu- ja kehitysakselia Onkkaala – Aitoo – Luopioisten kirkonkylä – Rautajärvi. Jokainen taajama tarjoaa erilaisen ympäristön ja palvelukokonaisuuden, joista uusien asukkaiden olisi hyvä valita mieleisensä.

Esimerkkinä Miika Utoslahti kirjoittaa (SHL 16.5.) hienolla tavalla, mitä asioita hänen perheensä arvostaa, ja mikä sai valitsemaan perheen asuinpaikaksi Luopioisten kirkonkylän. Itse muutin kuusihenkisen perheeni kanssa Helsingistä 30 vuotta sitten. Ilokseni voin todeta, että Miikalla oli samoja plussia kuin meilläkin asuinpaikkaa valitessamme. Eikä ole tarvinnut katua!

Kirkonkylä tarjoaa lähietäisyydellä kaikkea sitä, mitä lapsiperhe tarvitsee: päiväkoti, koulu, monipuoliset palvelut, upea luonto, Kukkia ympäristöineen, liikuntapaikat… Lapsemme ovat saaneet paikkakunnalta ja koulusta hyvän lähdön elämälleen. Tänne oli myös hyvä perustaa oma yritys, silloin nimellä Suomen Geotutkimus, joka on kasvanut kaiken aikaa ja on nyt osa nykyistä Rambollia.

Luopioisista on helppo hoitaa niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin projekteja. Aina ei tarvitse lähteä kokouksiin muualle, vaan ne voidaan hoitaa kätevästi videoneuvotteluina. Aineistot liikkuvat kätevästi verkossa.

 

Luopioisten pieni koulu yhdysluokkineen on toiminut hienosti ja yllättävän suuri osa täällä perusoppinsa saaneista on kouluttautunut tohtoreiksi tai muiksi alansa huipuiksi.

Kunnan sivistysjohtaja esittää, että oppiminen olisi jotenkin huonompaa yhdysluokissa ja pienissä kouluissa. Useat tutkimukset ja Luopioisten kokemukset osoittavat, että asia on jokseenkin päinvastoin.

 

Pälkäneen kunnan tulisi valita kasvun tie ennemmin kuin oman elinvoimaisuutensa alasajo. Suunnitellut leikkaukset kiihdyttävät kunnan väkiluvun, verotulojen ja yritysten vähenemistä ensin Onkkaalan ulkopuolella ja sen jälkeen Onkkaalan alueella.

Muun muassa Onkkaalan alueen palveluyritykset menettävät merkittävän osan asiakkaistaan kunnan kylien hiipuessa. Tampereen seutukunta on vahvassa kasvussa ja Pälkäneen kunnalla on vielä erinomaiset mahdollisuudet saada tästä kasvusta kunnan kannalta merkittävä osa, jos kunta lähtee tekemään oikeita toimenpiteitä.

Kunnan tulee hyödyntää vetovoimaiset taajamat erityisesti lapsiperheiden saamiseksi. Onkkaala, Aitoo, Luopioisten kirkonkylä ja Rautajärvi tarjoavat hyviä erilaisia vaihtoehtoja kunkin perheen arvojen ja arvostusten mukaan.

 

Asukkaiden hankkimiseksi on monia hyviä keinoja, ja eri kylien vahvuudet ja vetovoimatekijät tulee kuvata ja saada kaikkien tietoisuuteen. Kunnan tulee tasapuolisesti hoitaa eri alueiden myyntiä yhteistyössä yritysten ja yhdistysten kanssa. Kunnan ei pidä keskittyä vain Onkkaalaan ja jättää muita taajamia kyläläisten aktiivisuuden varaan. Silloin menisivät täysin hukkaan uusien kaava-alueiden mahdollisuudet ja niiden kunnallistekniikkaan tehdyt investoinnit. Se olisi tuhlausta, ei säästöä.

Pälkäneen kunnanvaltuusto on tämän päätöksen edessä kesäkuun kokouksessaan. Esitetyillä säästötoimilla saadaan toki lyhytaikainen helpotus talouteen, mutta pitemmän päälle ne tuhoavat kunnan kasvun, talouden ja tulevaisuuden.

Olen työni puolesta saanut olla mukana monien eri kuntien kehityshankkeissa, jotka ovat edistäneet kunnan kasvua ja hyvinvointia. On helppo nähdä, että nämä omaan tulevaisuuteensa positiivisella tavalla panostavat kunnan ovat niitä tulevaisuuden menestyjiä.

Toivon, että valtuusto tekee kotikuntamme kasvua tukevan päätöksen, eikä lähde tälle koulujen ja ryhmiksen alasajon tielle. Toivon, että valtuusto panostaa tehokkailla uusien asukkaiden hankintatoimilla elinvoimaisen, kasvavan Pälkäneen kunnan kehittämiseen koko alueelleen.

 

Pentti Lahtinen

Tekniikan tohtori

 

 

Päätoimittaja vastaa

Asukaslukuvertailu alkaa vuodesta 2005, jolloin Luopioinen oli vielä itsenäinen kunta. Vanhan Luopioisen ja vanhan Pälkäneen vuoden 2005 asukaslukua ei laskettu taulukossa yhteen, koska vanhan Luopioisten alueen lapsimäärä kertoo, miten vaikeassa tilanteessa sen suunnan kolme kyläkoulua ovat: vuonna 2005 alueelle syntyi vielä parikymmentä lasta vuodessa, nykyisin enää kymmenkunta. Myös muuttoliike on tyrehtynyt, eivätkä kylät vedä juurikaan lapsiperheitä, ja siksi tällaisella lapsimäärällä on vaikea ylläpitää enempää kuin yhtä alakoulua.

Minusta tai lehdestä on turha yrittää tehdä osapuolta kyläkoulu- ja säästövääntöön. Lehti kertoo suunnitelmista, uutisoi päätöksistä ja antaa tilaa keskustelulle.

Tommi Liljedahl

Kommentit (2)

  1. klikkiotsikoita

    Ei se tainnut ihan noinkaan mennä.

    Kyllähän Sydäri melko sensaatiohakuisesti ja ennenaikaisesti lähti otsikoimaan kyläkoulujen lakkauttamisella ennen kuin asiasta oli päätetty tai edes kunnolla keskusteltu.

    Kyllä Penalla ja kumppaneilla on jutuissaan pointti, eikä paikallislehti voi vain itse itseään objektiiviseksi julistaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?