Näyttely: 1918 muistoissa elää – toistua ei koskaan enää saa

Rankkimäessä paljastetaan muistomerkki

29-vuotias Kalle Käenniemi oli yksi Rankkimäessä ammutuista. Samassa kuolinilmoituksessa muistettiin myös Vilho Käenniemeä, joka menehtyi vankileiriltä vapauduttuaan 17-vuotiaana.

Suomen sisällissota päättyi sata vuotta sitten valkoisten voittoon. Eniten uhreja sota kuitenkin niitti taisteluiden tauottua. Omavaltaiset teloitukset ja murhat jatkuivat monilla paikkakunnilla, kun sodan voittanut osapuoli kosti punaisten tekoja ja vanhoja kaunoja. Pahinta jälkeä syntyi kesän ja syksyn aikana täpötäysillä vankileireillä: noin 13 500 kuoli kulkutauteihin ja nälkään.

Myös Luopioisissa koettiin julma jälkinäytös sata vuotta sitten. Neljä paikkakuntalaista oli vangittu, ja heitä lähdettiin 25. toukokuuta 1918 kuljettamaan Kuhmalahdelle kuulusteltavaksi. Matka päättyi kuitenkin kohta kirkonkylän jälkeen Rankkimäkeen, johon nelikko ammuttiin.

Surmansa saivat sekatyömiehet Frans Arvid Fransinpoika Helminen, Kalle Wilhelmiinanpoika Järvinen, Kalle Heikinpoika Käenniemi ja torpparin poika Kalle Heikinpoika Mattila. He olivat kuollessaan 25–30-vuotiaita.

Teloituspaikasta muodostui Luopioisten vasemmistoväelle paikka, jossa vuoden 1918 tapahtumia muistetaan muun muassa vappuisin. Paikalla kasvaneen puun kylkeen veistetty risti muistutti tapahtumista, kunnes se jäi tien alle. Sen jälkeen paikalle ilmestyi risti.

Perjantaina 25. toukokuuta kello 16 teloituspaikalla paljastetaan nimilaatta, jossa ovat Rankkimäkeen tasan sata vuotta sitten ammuttujen nimet. Paljastustilaisuutta varten kokoonnutaan varttia aiemmin Seuratalolla, josta paikan päälle siirrytään mahdollisimman vähillä autoilla, koska Luopioistentien varressa on vähän pysäköintitilaa.

Paljastustilaisuuden jälkeen Seuratalolla avataan viikonlopun ajaksi 1918 muistoissa elää – toistua ei koskaan enää saa -näyttely. Se on avoinna lauantaina ja sunnuntaina 26.–27.5. kello 10–16. Näyttelyn ja nimilaatan paljastustilaisuuden järjestää Luopioisten Vasemmistoliitto.

 

Muistotilaisuus Dragsvikissä

Lauantaina 9.6. Luopioisista järjestetään bussikuljetus Tammisaareen, jossa vietetään kansalaissodan satavuotismuistotilaisuutta. Luopioisista kello 7 lähtevä pikkubussi ajaa Pälkäneen kautta, ja matkan varrelta pääsee myös kyytiin. Dragsvikin punavankimuistomerkillä kello 11 alkavassa tilaisuudessa muistopuheen pitää arkkipiispa Kari Mäkinen.

Sodan jälkeen vankileireille koottiin kymmeniä tuhansia punakaartilaisia ja tavallista työväkeä. Maata vaivasi elintarvikepula, eikä täpötäysien leirien ruokahuoltoa saatu järjestettyä. Kehno hygienia lisäsi tautien leviämistä. Tuhannet syyttömätkin kuolivat nälkään ja kulkutauteihin ennen kuin heidän asiaansa ehdittiin käsitellä oikeudessa.

Tammisaaren lähellä sijainneella Dragsvikin vankileirillä olot olivat erityisen surkeat ja kuolleisuus korkea: noin joka kolmas vanki kuoli nälkään ja tauteihin kesän ja syksyn aikana. Kuolleet haudattiin kasarmin lähellä olevalle kankaalle. Joukkohaudasta muodostui Suomen suurin: paikalla lepää yli 3000 vainajaa.

Tammisaaren punavankimuistomerkin hoitoyhdistys on selvittänyt heidän kaikkien henkilöllisyydet muistotilaisuudessa paljastettavaa muistomerkkiä varten.

Vangituista luopioislaisista suuri osa päätyi Lahden ja Hämeenlinnan vankileireille. Heistä yli 50 kuoli leireillä ja monet pian sieltä vapauduttuaan. Tammisaaren leirillä Luopioisista kuoli 23-vuotias torpparin poika Kalle Kustaa Kallenpoika Järvinen.

Matilda Käenniemen lapsista Kalle (takarivissä toinen vasemmalta) ammuttiin Rankkimäessä. Vilho (eturivissä toinen oikealta) menehtyi vankileiriltä vapauduttuaan. Kuva on noin vuodelta 1907.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>