Päivittäinen toiminta säästölistoja tärkeämpää

Koin eräänlaisen déjà-vu -näyn lukiessani Sydän-Hämeen Lehdestä Pälkäneen ajankohtaista koulukeskustelua. Lähes samanlaista esitystä käsiteltiin noin kymmenen vuotta sitten, ollessani tuolloin itsekin kunnan päättäjänä.

Ulkopuolisena en halua ottaa kantaa esitettyihin toimiin, enkä myöskään tunne asian yksityiskohtia riittävästi. On kuitenkin syytä todeta, että syntyvyyden romahdus on valtakunnallinen ilmiö, ja tämä tulee väistämättä näkymään edellytyksissä ylläpitää kouluverkkoja nykyisellään.

Pälkäneläisiä voin lohduttaa sillä, että vaikkapa 15–20 kilometrin koulumatkat ovat esimerkiksi kotikunnassani Puumalassa täysin tavanomaisia ja oikeastaan lyhyitä: onhan laajassa saaristokunnassa enää yksi koulu keskellä kylää, ja senkin oppilasmäärästä saa olla tulevaisuudessa huolissaan.

Pälkäneen taloudellinen pohja on perinteisesti ollut vankka: kunnan velkataso on ollut maamme matalimpia. Tämä ei suinkaan ole mikään aukoton totuus, sillä monilla kunnilla on Pälkänettä enemmän rahoitusvarallisuutta. Siitä huolimatta kunnan tasetta voidaan edelleen arvioida vahvaksi, erityisesti jos verrataan muihin kuntiin. Viime vuodet eivät kuitenkaan ole Pälkäneen tasetta vahvistaneet.

Kunnan menestyksellinen johtaminen, erityisesti talousjohtaminen, edellyttää jatkuvaa evoluutiota. On harhaa ajatella, että tämä voisi tapahtua pelkästään aika-ajoin toteuttavien säästölistojen avulla. Paljon olennaisempia ovat kunnan toimivan johdon ja luottamushenkilöjen päivittäiset, kuukausittaiset ja vuosittaiset tekemiset. Ehkä tätäkin olennaisempaa on se mitä jätetään tekemättä.

Kuntatalous on valtakunnallisesti arvioituna tällä hetkellä parhaassa tilanteessa 20 vuoteen. Kun vielä vuonna 2014 Pälkäneen nettomenot/asukas (toimintakate) oli noin 300 euroa suurempi kuin maan kunnissa keskimäärin, niin viime vuonna tämä ero oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kasvanut jo noin 535 euroon. Kunnan menot ovat siis kasvaneet viime aikoina poikkeuksellisen nopeasti, vaikkakin osin muutos selittyy myyntivoittojen vähenemisellä tänä aikana.

Jos Pälkäneen menokasvu olisi tänä aikana pysynyt maan keskiarvossa, olisi kunnan viime vuoden tulos ollut noin 1,5 miljoonaa euroa korkeampi. Tämä siis vain kuvastamaan johtamisen merkitystä arjessa.

Palveluverkonkaan tarkastaminen ei auta, jos menokasvu jatkuu tällaisella uralla tulevaisuudessa: onhan siinä kyse vain kertaluonteisesta tasomuutoksesta, joka ei suoraan vaikuta kustannusten kasvuun toteuttamisvuoden jälkeen.

Mitä yritän tällä siis sanoa: kunnan talouden tasapainoa ei saavuteta välttämättä sen enempää säästölistoilla kuin ajatuksilla, että koulujen säilyttäminen itsessään pelastaa kylät ja tuo kaupantekijäisenä veroja maksavia muuttajia kylät väärälleen. Sen sijaan olennaisinta on koko ajan tarkkailla toimintaa kriittisesti ja kehittää sitä tuloksekkaammaksi, sekä panostaa oikeisiin asioihin oikeaan aikaan ja sopivalla tavalla, ymmärtäen samalla omat vahvuudet ja heikkoudet. Jalat maassa, mutta katse kaukana.

 

Matias Hilden

Kunta- ja uudistusministerin erityisavustaja

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?