Sydän-Häme Suomi-elokuvien miljöönä

Elokuvan tappelukohtaus Rautajärven Pihtisalmen sillalta. Kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).

Sydän-Hämettä on useasti hyödynnetty Suomi-elokuvien miljöönä. Seutu on Helsingistä suhteellisen lyhyen matkan päässä, ja monet elokuvantekijät ovat myös tunteneet seutua kesänviettopaikkojensa ansiosta. Tampereen ja Hämeenlinnan kaupungit olivat riittävän lähellä. Avustajia löytyi niin teattereista kuin filmauspaikkakunnilta.

Sydän-Häme on perisuomalaista maaseutua täynnä kauniita paikkoja. Esikuvana olivat hämäläiskirjailijoiden alkuperäisteokset kuten Hella Wuolijoen Niskavuori-sarja, joka sijoittuu osin Pälkäneen maisemiin.

 

Pitkäjärveläisiä filmattiin Luopioisissa ja Aitoossa

Heikkilän talon portailla. Kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).

Wilho Ilmarin ohjaama elokuva Pitkäjärveläiset (1951) pohjautuu Jalmari Finnen vuodelta 1923 olevaan samannimiseen näytelmään. Elokuvan musiikki on Pälkäneeltä lähtöisin olleen Heikki Aaltoilan säveltämä.

Finnen kirjoittaman komedian tapahtumilla on todellinen tausta, sillä ne perustuvat oikeudenkäyntipöytäkirjoihin.

Sekä näytelmä että elokuva sijoittuvat Oriveden Pitkäjärvelle. Vuosi on 1765. Ensimmäinen ja neljäs näytös esitetään Natukan pihamaalla, toinen Koljon virran sillalla ja kolmas Heikkilän tuvassa.

Näytelmä vilisee paikannimiä eri puolilta Hämettä. Koljon virtaa ei Orivedeltä löydy – Koljonselkä-niminen järvi kuitenkin.

Elokuvaa filmattiin Tuuloksessa. Kesän ulkokuvauksia tehtiin lisäksi Luopioisissa ja Aitoossa.

 

Pihtisalmen sillan tappelu

Naiset pyykinpesussa rannalla. Kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).

Finnen näytelmän keskittyy kopeaan ja koreaan Reginaan, ja hänestä kiisteleviin sulhasehdokkaisiin.

Leskirouva Susanna oli synnyttänyt aviottomat kaksoset ja joutunut jalkapuuhun. Susannan aikamiespoika Juha on Reginan kihlattu. Juhan lisäksi Reginaa kosiskelevat Martti Heikkilä, sotamies Matti Modig ja Kalle Brockman. Marttiin ovat taas rakastuneet Reginan kaksi siskoa sekä Sikalan piika Maria.

Tappeluita syntyy ja yksi näistä käydään nyt jo puretulla Rautajärven Pihtisalmen sillalla. Myös Padankosken kylän Sarkasen tilalla on kuvattu elokuvaa.

Läpikäytävän Henna todistaa kaivon kannella pitkäjärveläisten tappelua.

Kirjan avainhenkilönä on längelmäkeläinen Henna, jonka neuvoilla Juha saa lopulta kopean ja kiusoittelevan kihlattunsa ruotuun. Henna suosittelee selkäsaunaa ja kertoilee hulvattomia esimerkkejään eri puolilta Hämettä: Luopioisissa oli emäntä, joka teki miehensä koko pitäjän nauruksi, kun sitä niin komentierasi, mutta mies pudotti sen kerran veneestä Kukkia-järveen, antoi sitten muijalle vitsaksen, josta se sai pitää kiinni ja uitti tätä pitkin järveä. Ja kun tultiin rannalle, niin oli niin nöyrä, ai jäi, kuinka nöyrä se oli.

Suositusta ja paljon esitetystä huvinäytelmästä tehty elokuva sai aikanaan enimmäkseen hyviä arvosteluja. Kovin teatterimaiseksikaan näytelmä ei yltynyt, vaan Finnen hämäläiskomedia oli jopa verrattoman hauska. Siinä oli hyvin säilytetty Finnen henki ja huumori.

Elokuvan paikannimistä, filmausmuistoista ja avustajista Luopioisissa voi antaa tietoa osoitteessa: https://elonet.fi/fi/tiedonkeruu tai lähettämällä viestiä Juha Seitajärvelle juha.seitajarvi@kavi.fi  (puh. 02953 38108).

Tuula Vuolle-Selki

 

Lähteitä:

Finne, Jalmari. Pitkäjärveläiset. Nelinäytöksinen huvinäytelmä. Otava. 1923.

https://www.elonet.fi/fi/elokuva/115757

Naiset pyykinpesussa rannalla. Kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>