Kysy Tuomolta luonnosta

Luonnon tasapaino

Sinitiainen: Lintujen pesissä on tänä vuonna ennätysmäärä poikasia.

Pitkän kuivuusjakson ja kovien helteiden johdosta on viime aikoina paljon puhuttu luonnon kestämisestä ja eliöiden selviämisestä. Minulle esitetyissä kysymyksissä esiintyy usein sanat ääri-ilmiö tai suurin, pisin, pahin. Selityksenä säiden ääri-ilmiöille annetaan milloin ilmastonmuutosta, milloin saasteita tai luonnon olosuhteiden vaihtelua.

Eräs kysyjä ihmetteli hyönteisten vähyyttä. Johtuuko se kuivuudesta, helteistä vai ihmisen toiminnasta? Tein pienen kokeen, jonka muistin lapsuudesta. Otin vanhan hyönteishaavini ja kuljin kylätien laitaa hosuen haavilla ruohoja ja varistaen pensaiden oksistoa. Tarkoitus oli kerätä siellä olevia hyönteisiä. Varttitunnin jälkeen tarkastin haavin ja löysin roskan seasta muutaman kärpäsen, yhden muurahaisen ja jonkin pistiäisen. Muistin mukaan lapsena vastaavasti haavin pohjalla oli kerros erilaisia hyönteisiä: koppakuoriaisia, kaksisiipisiä, pistiäisiä, pikkuperhosia. Todellakin, mihin hyönteiset ovat kadonneet? Hyttysiä on varjopaikoissa ollut jonkin verran, mutta eipä juuri muuta pörräävää.

Lehdessä oli viikolla juttu, kuinka linnut ovat tämän kevään suotuisissa olosuhteissa munineet useampia munia kuin aikaisemmin. Selitys tähän oli havainnoitsijan mukaan huono viime kesä, jolloin pesiä tuhoutui sateen vuoksi runsaasti ja lintumäärät romahtivat. Nyt otetaan takaisin. Kuinkahan tuossa käy, jos ei ole ruokaa poikasille. Olen seurannut sinitiaisen käyntejä pihapöntössä, jossa sillä on kymmenen poikasta. Kovin harvaan se on pöntön suuaukolla vieraillut. Toivottavasti ruokaa riittää, mutta pahaa pelkään.

Pihasurri: Kukkakärpäsiä on tällä hetkellä kovin vähän.

Kun näin alkukesästä aamulla kuuden aikaan menee ulos, pitäisi lintujen laulun täyttää korvat, mutta toisin on. Ainakin täällä Pälkäneen kaakkoiskulmalla äänessä ovat kurkipari, joka tepastelee kuivuuden kovettamala oraspellolla, yli kaartavat joutsenet ja muutama peippo. Missä ovat kaikki ne kymmenet laululinnut, jotka muistan lapsuuden aamuretkiltä? Luonto ei ole tasapainossa samalla tavalla kuin ennen. Jotain on tapahtunut.

Talvella luin saksalaisesta tutkimuksesta, jossa kerrottiin, että liki 80 % hyönteisistä on kadonnut. Jos se pitää paikkansa, niin ei ihme, että hyönteisiä syöviä lintujakin on vähän. Toivottavasti uutinen oli ns. valeuutinen. Muuten luonnon tasapaino on pahasti vinossa eikä jatkossakaan ole odotettavissa railakasta lintukonserttia näin alkukesästä.

Kuinka paljon tähän on vaikuttanut toukokuun kuivuus ja kuumuus? Siinä olisi tutkijoille hyvä kohde selvittää. Myös se, onko tällä pysyviä vaikutuksia, vaatisi kunnollista seurantaa? Luonnolla on taipumuksena mukautua ja korjata vääristymiä. Kuitenkin tällä hetkellä yleisesti puhutaan kuudennesta massasukupuutosta maapallon historiassa. Tämän sukupuuttoaallon aiheuttaja olisi ihminen, edelliset johtuivat luonnonolosuhteista.

Toivoa sopii, että luonto pystyy itse korjaamaan tasapainossa tapahtuvat heilahdukset. Toisaalta muutosta tapahtuu koko ajan. Joku kysyjä huomautti maamme lintujen yksilömäärissä tapahtuneen muutoksen. Peippo on nyt ylivoimainen, pajulintu toinen, sitten seuraavat punarinta, metsäkirvinen, talitiainen jne. Muutokset eivät ole suuria, mutta joka tapauksessa muutosta tapahtuu koko ajan. Ehkä näissä hyönteis- ja lintumäärissäkin kyse on vain normaalista muutoksesta ja sitten luonnon tasapaino asettuu taas ennalleen tai jollekin uudelle tasolle.

Kaikista uhkakuvista huolimatta ensi sunnuntaina vietetään luonnonkukanpäivää. Retkillä kuljetaan eri puolilla maatamme tutustumassa kukkivaan luontoon. Itse vedän kukkaretken Padankoskella sunnuntaina 17. päivä klo 12.00 alkaen. Kokoonnumme kylän keskustaan ja retkeilemme Kuohijoen kalkkialueella. Tervetuloa mukaan!

Tuomo Kuitunen

Peppo: Peippo on viimeisen tutkimuksen mukaan maamme runsaslukuisin lintu.

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>