”Väärä paikka tekopohjavesilaitokselle” – Asiantuntijaa ja asianosaisia kuulemaan saapunut korkein hallinto-oikeus jalkautui Kangasalle ja Pälkäneelle

Ollako haitallisia vaikutuksia merkittävissä määrin vai eikö? Kas siinä pulma, joka toi koko joukon korkeimman hallinto-oikeuden väkeä Pälkäneelle ja Kangasalle tiistaina.

Tavase Oy:n tekopohjavesihankkeen ja sen jo kertaalleen hylätyn ympäristöluvan ympärille kietoutunut KHO:n vierailu alkoi suullisella käsittelyllä, jossa asiantuntijana kuultiin professori Heljä-Sisko Helmisaarta. Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Helmisaarella oli vahva näkemys tekopohjavesilaitoksen sijoittamisesta harjumaastoon Pälkäneen ja Kangasalan rajalle.

– Tämä on väärä kohde tekopohjavesilaitokselle. Aluehallintoviraston päätös oli mielestäni nykyisen tutkimustiedon valossa perusteltu. Tekopohjavesilaitoksen suunnitelmissa on virheellisyyksiä, eikä uudelle suunnitelmalle ole tehty ympäristövaikutusten arviointia, hän arvioi.

Useissa tekopohjavesihankkeissa mukana olleen Helmisaaren mukaan erään hankkeen havaintona oli ollut, ettei suojelualueita tulisi valita imeytysalueiksi. Luonnontilalle aiheutuvia muutoksia tulisi välttää, mutta siltä ei voi välttyä, jos maastoon upotetaan järvivettä lähes tuhatkertainen määrä tavalliseen sadekertymään verrattuna.

– Jos alue muuttuu, tietyt lajit häipyvät ja tilalle tulee niitä, jotka siellä menestyvät. Heinät ja ruohot yleistyvät runsaasti, herkimmät jäkälät ja sammaleet tuhoutuvat. Lämpötilavaihtelu voi olla joillekin lajeille haitallinen, ja lätäköityminen voi tuoda paikalle vesikasveja. Pitkäaikainen tulva tappaa tervalepän, kuivemmassa taas koivu ja kuusi korvaavat sen, Helmisaari listasi oletettuja luontovaikutuksia.

Hänen mukaansa harjun viljavuus ennustaa ongelmia veden imeytymistä ajatellen ja tukkeutumisten vuoksi uusien imeytysalueiden käyttöönotto olisi ennen pitkää todennäköistä. Sitä taustaa vasten vara-alueet ovat esitetyissä suunnitelmissa huomattavan pieniä.

Professori Heljä-Sisko Helmisaari saapui Kangasala-talossa pidettyyn KHO:n suulliseen käsittelyyn muun muassa Pälkäneen kunnan toivomuksesta antamaan omia näkemyksiään tekopohjavesilaitoksen vaikutuksista luontoon. Käsittelyn aikana hän huomautti, että tutkijan lausunnon kuuluu olla aina sama riippumatta siitä, kumpi osapuoli tietoa pyytää.

Suuren riskin hanke toisi myös lähellä sijaitsevalle asutukselle.

– Mikään laitos Suomessa ei ole näin lähellä asutusta. Koskaan ei voi kuitenkaan olla täysin varma suurten vesimassojen liikkeistä – ihmisen vaikutusmahdollisuudet ovat niihin aikaa pienet etenkin näin kompleksisella harjualueella.

Helmisaari arvosteli kysyttäessä myös suunnitelmien pohjaksi tehtyjä selvityksiä.

– On sisällöltään puutteellisia asiakirjoja, puuttuvia selvityksiä ja väitteitä, jotka eivät perustu tieteelliseen tietoon. Ei suunnitelmaa voi perustaa asiaan, jota ei ole tutkimustuloksin todennettu.

Helmisaaren lisäksi ääneen pääsivät myös asianosaiset eli Tavase Oy ja yhtiön kanssa vastakkain olleet Pälkäneen kunta, Kangasalan luonto ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri sekä Juha Sipilä ja Heikki Mäljä asiakumppaneineen. Jälkimmäiset ovat valittaneet päätöksestä, jolla hallinto-oikeus palautti Aluehallintoviraston kielteisen lupapäätöksen takaisin virastolle.

Osapuolilla oli edelleen poikkeavat näkemykset hankkeen toteutuskelpoisuudesta ja -tarpeesta. Tavasen leirissä katsottiin, että tehdyt tutkimukset ovat riittäviä, ympäristövahingot minimoitavissa ja hankkeen yhteiskunnallinen merkitys suuri. Muut kyseenalaistivat useaan otteeseen muuttuneet suunnitelmat, puutteellisiksi arvioidut tutkimukset ja puntaroivat myös vaikutuksia alueen metsätalouteen sekä virkistysarvoihin.

Tavallista vankemmalla kokoonpanolla varsin poikkeukselliselle jalkautumiselle lähtenyt korkein hallinto-oikeus aloitti aamun suullisella käsittelyllä ja jatkoi päivää maastokatselmuksella. KHO selvittelee Tavase Oy:n tekopohjavesihanketta ja sen lupahakemusta erityisesti siitä näkökulmasta, mitkä olisivat hankkeen vaikutukset Keisarinharjun, Vehoniemenharjun ja Keiniänrannan Natura-alueisiin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentit (3)

  1. kuntalainen

    Luin jostakin tutkimuksesta, jossa todettiin järvivesissä olevan jo jopa haitallisia määriä mikromuoveja eikä niitä nykytekniikoilla tai keinoilla saada pois. Ehkäpä vt. kunnanjohtaja voisi tarttua tähän yksityiskohtaan. Hän on muutoinkin kiitettävästi perehtynyt surkastuvan kuntamme tilanteeseen ja esittänyt järkeviä toimenpiteitä. Olisi hienoa, jos hän saisi jatkaa pestissä ja laittaa asiat kuntoon tulevaisuutemme turvaksi. Liian monta vuotta on jo hukattu tilanteeseen tarttumatta. Onneksi saatiin ammattitaitoinen henkilö ruoria kääntämään. Kaikkien luottamushenkilöiden ja kuntalaisten olisi nyt syytä katsoa realistisesta tilannetta ja pudottautua maan pinnalle todenperää vailla olevista kuvitelmista. Annetaan pätevien henkilöiden viedä meidät nyt oikealla tielle, vaikka se tilapäisesti voi harmittaa. Ajan mittaan tulemme kuitenkin huomaamaan, että säästötoimet olivat välttämättömiä viimeistään tässä vaiheessa.

    Vastaa
    • Nimetön

      Mikromuovipitoisella järvivedellä keinokasteltuja manssikoita ei kyllä voita mikään.

      Vastaa
    • Nimetön

      Samaa mieltä, Härkösellä hyviä mielipiteitä, kun katsoo vähän ’vieraamman silmin’ tätä pitäjää. Oikeassahan esim. tuossa kouluasiassa ollaan, mutta vissiin kuntalaiset haluavat vain sulkevan silmänsä ja maksavat enemmän veroja, kun lapsia ei saisi kuskata naapurikylän kouluun. Jostain vain on tingittävä, jos alkaa pää tulla vetävän käteen. Vai teettekö omassa taloudessannekin, että lisää vaan rahaa pikavipeillä, että pysyvät kulissit pystyssä?

      Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>