Seurakunnan historialliset esineet kiinnostavat

Kansallismuseon kokoelmissa oleva Pälkäneen Rauniokirkon myöhäiskeskiaikainen Pyhää Sebastiania esittävä veistos. Ajoitettu n. vuosien 1490-1510 välille. Pyhä Sebastian tunnetaan paitsi ruttotautisten, myös jousiampujien suojelupyhimyksenä.

Jyväskylän yliopistolla työskentelevä filosofian tohtori Paula Mäkelä päätyi inventoimaan Pälkäneen ja Luopioisten seurakuntien omaisuutta työnsä puolesta.

– Kirkkohallitus velvoittaa seurakunnat tekemään inventaarion. Yliopistolle tulee siksi seurakunnalta kyselyitä, josko joku voisi tulla inventoimaan, ja nuo kyselyt ohjautuvat minulle, kertoo taidehistorian tutkijana työskentelevä Mäkelä.

Lammilla asuva Mäkelä pystyi tekemään Pälkäneelle hyvä tarjouksen inventoinnista. Matka kotiin on niin lyhyt, että matka- ja yökustannuksia ei tarvitse maksaa, joten inventointi tulee tavallista edullisemmaksi.

– Seurakunnat kokevat inventoinnin hintavaksi, mutta työlääseen urakkaan on kuitenkin hyvä saada tekijä, kommentoi Mäkelä, joka on tällä hetkellä ainoa, joka tekee ulkopuolisena seurakuntien inventointeja.

Inventoinnissa käydään läpi kaikki kirkon kiinteä ja irtain omaisuus. Esineiden historia ja elinkaari selvitetään perinpohjaisesti hankinnasta käytöstä luopumiseen asti. Myös esineiden kunto ja mitat pistetään ylös.

Huomioon otetaan kirkoissa olevien esineiden lisäksi esimerkiksi seurakuntatalot ja kellotapulit. Myös kansallismuseossa olevat esineet, jotka kuuluvat seurakunnalle listataan mukaan.

 

Sukuvaakunoita ja postimerkin kostutin

Pälkäneen inventoinnissa Mäkelän tutkimuksellisen mielenkiinnon herättivät erityisesti kansallisarkistossa sijaitsevat myöhäiskeskiaikaiset veistokset. Myös kirkkomuseossa olevat vanhat sukuvaakunat kiinnostivat Mäkelää.

– Minua kiinnostaa vanhat asiat kaikista eniten. Oma osaamiseni on arkistotutkimuksessa, joten esimerkiksi uudehkot alttaripöytäliinat eivät ole niin kiinnostavia kuin vanhat esineet, kertoo Mäkelä.

– Inventoinnissa Pälkäneeltä löytyi vanhoja kynttilänjalkoja. Niissä oli tinaleima, jonka alkuperää ei aiemmin tiedetty. Nyt kävi ilmi, että esineet ovat peräisin Lontoosta 1650-luvulta, kertoo Mäkelä seurakunnan historiallisista esineistä.

Keskiaikaisten esineiden joukossa on Pälkäneen seurakunnalle lahjoitettu ehtoollismalja. Lähempi tarkastelu toi ilmi, että malja on löytänyt tiensä Suomeen alunperin 30-vuotisen sodan sotasaaliina.

Vanhat alttaripöydän barokkityyliset tinakynttilänjalat. Tekijänä lontoolainen tinaseppä, joka toimi 1600-luvun puolivälistä alkaen. Kynttilänjalat lahjoitti Ruokolan herrasväki n. 1660-luvulla.

Myös Luopioisten kirkkomuseosta löytyi pieni mysteeri, kun öylättiastioiden seassa oli vitriinissä tunnistamaton alumiininen esine. Inventaariossa selvisi, että esine oli 1930-luvulta peräisin oleva postimerkin kostutuin.

– Voisi siellä vitriinissä arvokkaampiakin esineitä olla, naurahtaa Mäkelä, joka uskoo, että esine on ajautunut vitriiniin, kun se on epätietoisuudessa liitetty vanhoihin, arvokkaisiin ehtoollismaljoihin.

 

Suuri projekti

Pälkäne ja Luopioinen ovat Paula Mäkelän mukaan molemmat isotöisiä inventoida, sillä molemmilla on oma kirkkomuseo ja paljon esineitä. Esimerkiksi kirkkotekstiilisarjat ovat laajoja.

– Keskimäärin seurakunnilla on esineitä hieman yli pari sataa. Pälkäneellä esineitä on yli 300 jo pelkästä kirkosta, hämmästelee Mäkelä.

– Luopioisissa on inventoitavana kirkon ja kirkkomuseon lisäksi joitain tavaroita kotiseutumuseosta. Yhteensä inventoitavia esineitä tulee varmasti yli 600, hän jatkaa

Yhtä inventointia varten aikaa oli varattu puolitoista kuukautta. Esineiden suuri määrä on kuitenkin venyttämässä Mäkelän projektia.

Eversti Hans Eckholtin vuonna 1633 lahjoittama keskiaikainen, preussilainen ehtoollismalja. Tuotu Suomeen 30-vuotisen sodan sotasaaliina.

– Luopioisissa minulla menee kesäkuun loppuun asti. Siinä ylittyy sovittu aika, mutta ei sille voi mitään, hän kertoo.

Mäkelän tutkijasielua houkuttaisi jäädä tutkimaan mielenkiintoisia esineitä päiviksi, mutta aikataulu pakottaa siirtymään rivakasti eteenpäin.

 

Tarinoita inventoinnin avuksi

Vaikka lähes kaikissa seurakunnissa inventointikokonaisuudet ovat samankaltaisia, on seurakuntien aktiivisuudessa. Joidenkin esineiden kohdalla arkistotietoa löytyy niukasti, joten inventoinnin onnistuminen pitkälti suntioiden ja kirkkoherrojen varassa

– Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen on todella kiinnostunut historiasta ja on kertonut avuliaasti paljon tarinoita, kertoo Mäkelä.

Mäkelä näkee inventoinnin tärkeänä varsinkin yhdistyneiden seurakuntien kohdalla.

– Esimerkiksi Luopioisten seurakunta on lainannut Pälkäneeltä aikoinaan tavaroita ja nyt tärkeää on tietää mistä esineet ovat peräisin, selventää Mäkelä.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>