Kukkianvirtaan ehkä uusi kunnostus

Kukkian vesi virtaa Kukkianvirran kautta kohti Vähä-Roinetta. Ranta-asukkaiden mielestä järven pinta laskee matalan veden aikaan liikaa, koska virrassa on liian syvä uoma.

Kukkian Suojeluyhdistys ry:n keskeinen huolenaihe on järven pinnan voimakas vaihtelu. Merkittävänä syynä vaihteluun pidetään erityisesti 1990-luvulla tehtyä Kukkianvirran kunnostusta.

– Suunnitelman mukaan veneväylän syvyyden piti olla yksi metri. Kunnostus kuitenkin toteutettiin huomattavasti hyväksyttyä suunnitelmaa syvempänä. Tässä rännissä vesi virtaa liian voimakkaasti, Kukkian Suojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja Hannu Uusikartano sanoo.

Pirkanmaan ELY-keskuksen vesistöasiantuntijoiden mukaan järven vedenpinnan vaihtelu on pysynyt aikojen saatossa samankaltaisena tehdystä kunnostuksesta huolimatta. Kukkiajärven vedenkorkeusseurannan perusteella tilanne on voimassa olevan luvan mukainen.

– Kukkian vedenkorkeutta on seurattu yhtäjaksoisesti vuodesta 1911 lähtien. Mitään mullistavaa ei ole tapahtunut sataan vuoteen, vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen Pirkanmaan ELY-keskuksesta sanoo.

Hänen mukaansa järven vedenpinnan vaihtelut ovat täysin riippuvaisia siitä, miten paljon sateita ja sulamisvesiä tulee.

– Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät yleisesti Pirkanmaankin vesistöissä. Esimerkiksi syystulvat ovat lisääntyneet ja kevättulvat vähentyneet, vesitalousasiantuntija Sami Moilanen täydentää.

 

Ratkaisuja väittelyn sijaan

Juupas eipäs -väittelyllä haluttua muutosta ei saada aikaan. Pälkäneen vs. kunnanjohtaja Petri Härkönen lähti keväällä etsimään ratkaisuja pitkään jatkuneisiin puheisiin Kukkian vedenpinnan korkeudesta sekä veden laadusta.

Härkösen aloitteesta joukko vesistöasiantuntijoita kokoontui keskustelemaan tilanteesta. Pian löytyi ensimmäinen tarvittava toimenpide Kukkianvirran uudelleen kunnostamiselle.

– Tarvitaan pätevä suunnitelma kunnostuksen toteuttamisesta ja sen arvioiduista vaikutuksista. Tämän pohjalta ELY-keskus tekee lausunnon siitä, tarvitaanko kunnostukselle vesilain mukaista lupaa laajoine kuulemiskierroksineen vai ei, Sami Moilanen tiivistää.

Mikäli kunnostus ei tule vaikuttamaan keskivedenkorkeuteen, lupaa ei välttämättä tarvita.

Kukkian Suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Uusikartano katsoo, että virta voidaan kunnostaa ilman lupaprosessia, sillä hänen mielestään kyse on vain edellisen kunnostuksen virheiden korjaamisesta.

– Mökkiläisillä ja muilla asianosaisilla on täysi oikeus edellyttää, että virta saatetaan vihdoin 90-luvulla tehdyn suunnitelman mukaiseen tilaan.

Uusikartanon mukaan yhdistyksellä ei ole resursseja vaadittavan uuden suunnitelman laatimiseen tai varsinkaan tuhansia ihmisiä koskevaan lupaprosessiin.

– On tarpeetonta vanhan kertausta selvittää, mitä alkuperäisen suunnitelman oikea toteuttaminen mahdollisesti vaikuttaisi. Suunnitelma on, lupa on, vain oikea toteutus puuttuu.

Mikäli Kukkianvirran kunnostukseen päädytään, tulee Vihavuoden pohjapadon vaikutukset ottaa huomioon kokonaisuudessa.

 

Kukkian pinta on ollut tänä vuonna (kirkkaan punainen viiva) korkealla, viime vuonna (tummansininen viiva) melko matalalla. Viime vuosien vedenkorkeus ei kuitenkaan ole poikennut vuosien 1911–2017 vaihteluvälistä (harmaa alue). Kuva: Pirkanmaan ELY-keskus.

 

Keskivedenkorkeuden muuttaminen edellyttäisi lupaa

Mikäli Kukkian keskivedenkorkeuteen halutaan vaikuttaa, tulee tämä tehdä lain mukaan hakemalla toimenpiteeseen lupa aluehallintovirastolta. Lupaprosessi edellyttää, että vedenpinnan alle jäävän maa-alueen omistajista valtaosa antaa toimenpiteelle kirjallisen suostumuksensa.

Suostumuksen antajien tulee omistaa vähintään 75 prosenttia veden alle jäävästä maa-alasta. Vaihtoehtoisesti luvan hakijan tulee omistaa yksin yli puolet tästä alasta.

– Helpointa Kukkialla olisi vaikuttaa alimpiin vedenkorkeuksiin, jolloin vaikutus keskivedenkorkeuteen saattaisi rakenteiden oikealla mitoituksella pysyä varsin kohtuullisena, Sami Moilanen vihjaisee.

Tämä olisi hänen mukaansa todennäköisesti toteutettavissa rakentamalla riittävän leveä pohjapato Kukkian luusuaan virran niskalle. Näin tulvakorkeuksien nousun voisi mahdollisesti estää padon mitoituksella.

Lupaprosessi edellyttää useita selvityksiä, kuten esimerkiksi vedenpinnan alle jäävien maa-alueiden selvittämisen, kaikkien asianosaistahojen kuulemisen, korvausmäärien laskemisen sekä vaikutusten selvittämisen eri vesistönkäyttömuotoihin ja Kukkiajärven Natura-arvoihin.

Luvan käsittelykin saattaa kestää vuosia, mikäli tarvittavia selvityksiä ja kuulemisia ei ole alun perin tehty vaaditulla tavalla tai tavoitteista ei ole päästy riittävän hyvin yksimielisyyteen eri asianosaistahojen kesken.

Mikään nopea läpihuutojuttu vedenpinnan korkeuksiin vaikuttaminen ei siis ole, mutta se on toteutettavissa, mikäli hankkeelle löytyy vetäjä.

Parkanon Kuivasjärven vedenpintaa nostettiin vastikään tuntuvasti rakentamalla pohjapato järven luusuaan. Tapausesimerkki ei ole suoraan verrannollinen Kukkiaan, sillä järvet ovat hyvin erilaisia. Kuivasjärvellä luvan hakijana oli osakaskunta, jossa hankkeeseen osallistui vuosien varrella useita aktiivisia toimijoita. Lupaprosessi vei kuusi vuotta. Itse kunnostustoimenpide valmistui neljässä päivässä.

Kukkialla tilanne on monimutkaisempi, sillä vesialueilla on useita omistajia, rantakiinteistöjen omistajat lasketaan tuhansissa ja Kukkianvirta sijaitsee kahden eri ELY-keskuksen alueella. Viranomaiset tuskin kuitenkaan asettuvat vastahankaan.

Kukkianvirta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?