– Kesäasukkailla on suuri merkitys Pälkäneen taloudelle. Vaikutus lähtee jo tontin ostosta ja rakentamisesta, kun käytetään paikallisia tuotteita ja tekijöitä. Lisäksi paikallisista palveluista monet ovat kannattavia tuottaa nimenomaan hyvän kesäsesongin vuoksi, Pälkäneen vs. kunnanjohtaja Petri Härkönen toteaa.
Lapsuutensa kesät Puutikkalassa Kukkian rannalla viettänyt Härkönen puhuu kokemuksesta, kun hän sanoo, että vesistöjen kunnolla on vaikutusta kesäasukkaiden viihtymiseen.
– Olen huomannut järven muutoksen esimerkiksi näkösyvyydessä ja veden laadussa. Jo lapsena havaitsin, että kivien pinnoille alkoi kasvaa levää, mitä ei aiemmin ollut.
Härkösen parhaat lapsuusmuistot liittyvät Kukkiaan.
– Kesät tuli vietettyä vedessä ja uimaan opin jo neljävuotiaana. Kalastin myös paljon. Kerran sain ahvenen kiinni paljain käsin, hän muistelee.
Kunta voisi olla aktiivinen toimija
Järvien tilan vähittäinen heikkeneminen on olemassa olevan tutkimustiedon valossa Pirkanmaalla yleinen suuntaus.
– Olen turhautunut siihen, että vesiensuojelussa on paljon toimijoita, mutta ei juurikaan toimenpiteitä, Petri Härkönen sanoo.
Hänen mielestään ongelmana ei ole tiedon puute, vaan hallinnolliset prosessit, joita esimerkiksi Kukkianvirran kunnostus tai kosteikkojen rakentaminen vaativat.
Härkösen mukaan kunnassa voitaisiin organisoida asioita virkatyönä ja kunta voisi osallistua omalta osaltaan myös vesiensuojelutoimenpiteiden kustannuksiin.
– Panostukset vesiensuojeluun ovat käytännössä hyvin kohtuullisia verrattuna siihen elinvoimaan, mitä kunta niiden kautta saa.
Mökeille myös talvikäyttöä
Petri Härkösen mukaan mökkikannan muuttaminen ympäristövuotiseksi on kunnan etu. Tämä toisi myös alueelle enemmän myös talvilomalaisia.
– Kunnalla on nyt aiempaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa tähän, hän sanoo.
Enimmäkseen kesämökkien käyttö kuitenkin painottuu kesään ja sulan veden aikaan. Siksi vesistönsuojelu on tärkeää kunnankin näkökulmasta.
Härkönen korostaa myös jokaisen vesistön käyttäjän vastuuta.
– Järvet ovat yhteistä perintöämme, joka on meillä vain lainassa, Petri Härkönen sanoo.
Nykyisin vesistöjen kuormituksesta valtaosa tulee hajakuormituksesta.
– Maa- ja metsätalous ovat välttämättömiä, mutta niiden vesistökuormitusta voidaan vähentää. Myös ranta-asukkaiden tulee huolehtia, ettei vesistöön päädy mitään ylimääräistä.
Nopeaa toimintaa
Petri Härkönen mainitsi Kukkian tilan kunnan ja yrittäjien aamukahveilla helmikuussa. Syntyneen keskustelun pohjalta hän päätti kutsua asiantuntijoita etsimään ratkaisuja Kukkian tilan parantamiseksi.
Ympäristönsuojelusihteeri Hannu Niukkanen sai tehtäväkseen kutsua tarvittavan joukon koolle. Pääaiheita olisi kaksi, Kukkian veden laatu sekä vedenkorkeuden vaihtelut.
Päätös liitelehdestä
Ensimmäinen palaveri pidettiin Pirkanmaan ELY:n tiloissa huhtikuun alkupuolella. Paikalla oli edustajia Pirkanmaan ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -yksiköstä, KVVY Tutkimus Oy:stä, ProAgria Etelä-Suomesta, Pirkanmaan Metsäkeskuksesta, Vanajavesikeskuksesta, Kukkian Suojeluyhdistys ry:stä sekä Pälkäneen kunnasta.
Vilkkaan keskustelun tuloksena asiantuntijat lupasivat selvittää, millä edellytyksillä Kukkianvirtaa voitaisiin kunnostaa ilman raskasta lupaprosessia.
Lisäksi syntyi idea tiedottaa aiheesta Sydän-Hämeen Lehdessä julkaistavan liitelehden avulla. Lehti päätettiin myöhemmin julkaista Lumpeenkukka -nimellä juhannuslehden välissä.
Päätös Kukkianvirran muutostöiden suunnitelmasta
Asiantuntijaryhmän toinen palaveri pidettiin Vohlisaaressa Kukkian rannalla kesäkuun toisena perjantaina. ELY-keskuksen edustajat toivat terveisiä vesilainsäädäntöä valvovilta kollegoiltaan. Mikäli Kukkian keskivedenkorkeutta muutetaan, tarvitaan vesilain mukainen lupa laajoine kuulemisineen.
Lupaa ei kuitenkaan välttämättä tarvita, mikäli toimenpiteet eivät tule vaikuttamaan keskivedenkorkeuteen. ELY-keskuksen asiantuntijat tarkistavat suunnitelman ja antavat lausunnon luvan tarpeesta.
Petri Härkönen valtuutti Hannu Niukkasen ja KVVY Tutkimus Oy:n Harri Perälän tilaamaan suunnitelman Kukkianvirran muutostöistä.
Päätös paikallisen yhteistyöryhmän perustamisesta
Petri Härkösen jälkeen palaverin puheenjohtajana jatkoi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mirva Kittilä.
FresHabit -hankkeen Eeva Einola kertoi kosteikoista, joita hankkeessa on suunnitteilla parantamaan Kukkian veden laatua. Keskustelussa tuotiin esiin tarve tehdä toimenpiteitä myös ylempänä valuma-alueella. Tämä on mahdollista toteuttamalla vesiensuojelutoimenpiteitä maa- ja metsätaloudessa.
Kittilä lupasi selvittää Pälkäneen elinvoimalautakunnan mahdollisuuksia toimia paikallisen yhteistyöryhmän perustajana.
