Vesien hoitoa ja käyttöä ohjataan valtakunnallisesti

Suomessa vesiensuojelua ja sen rahoitusta ohjataan alueellisten vesienhoitosuunnitelmien kautta.

– Vesienhoitosuunnitelmat pohjautuvat EU:n vesipuitedirektiiviin, jonka vaatimukset ovat kansallisessa lainsäädännössä sisällytetty Lakiin vesien ja merenhoidon järjestämisestä, vesiyksikön päällikkö Heidi Heino Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertoo.

Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vuosien 2016–2021 vesienhoitosuunnitelman nimi on Vesien tila hyväksi yhdessä. Siihen liittyy myös ELY-keskuksen laatima toimenpideohjelma, joka ohjaa vesiensuojeluun liittyvää työtä erityisesti ELY:ssä, kunnissa ja myös aluehallintovirastossa.

Seuraavan kauden suunnitelmien päivitys on jo käynnistynyt ja kansalaiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset voivat kertoa mielipiteensä siitä, mihin asioihin vesienhoidossa tulisi jatkossa vaikuttaa. Ensimmäinen kuuleminen on käynnissä 9.7.2018 saakka osoitteessa ymparisto.fi/fi-FI/Vaikuta_vesiin/Vesienhoito.

 

Paikallistason toimijoita tarvitaan

Toimenpideohjelma konkretisoi vesienhoitoa, mutta se tarvitsisi tuekseen vielä paikallistason toimenpidesuunnitelman.

– Tämä voitaisiin tehdä tiiviimmin yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa, Heidi Heino ehdottaa.

Esimerkiksi läntisellä Pirkamaalla on meneillään ELY-keskuksen vetämä ympäristöministeriön rahoittama kärkihanke Yhteistyöllä vesistöt kuntoon Ikaalisten reitillä. Hanke kestää vuoden 2019 loppuun. Siellä on perusteilla organisaatio, johon kuuluu kuntien, kalastusalueiden ja paikallisten suojeluyhdistysten toimijoita.

– Meillä on vahva tuntuma siihen, että malli laajenee muuallekin. Vastaavaa voitaisiin toteuttaa esimerkiksi Hauhon reitillä, Heino sanoo.

Paikallistasolla järjestäytyminen on mallin avainasia ja sen toimivuuteen haetaan kärkihankkeella ratkaisuja.

– Tavoitteena on aktivoida toimintaa paikallistasolla ja saada eri osapuolet hyvää yhteistyöhön keskenään.

Heino korostaa, että kaikki valuma-alueen toimijat olisi hyvä saada mukaan vesienhoitoon.

– Yhteistyötä ei voi tarpeeksi korostaa, se on vesiensuojelussa kaikkein tärkeintä. Paikallistason organisoituminen voisi tuoda myös toivottua vertaistukea järvikohtaisten yhdistysten välille, Heino visioi.

Paikallinen organisaatio ja vertaistuki madaltavat kynnystä lähteä mukaan koti- ja mökkivesistön hyväksi tehtävään työhön.

– On tärkeää saada useita henkilöitä mukaan, näin työmäärä ei kasaudu liian harvojen harteille.

 

Vesivisiossa näkökulma on yhteiskunnallisempi

Kokemäenjoen vesistöalueella vesienhoitoa ohjataan myös tammikuussa 2018 valmistuneen Vesivision avulla. Hämeen järviltä Satakunnan suistoon – Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050 valmistui usean eri tahon yhteistyönä.

– Halusimme yhteisen tahtotilan Kokemäenjoen vesistön vesistöalueelle, vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertoo.

Hänen mukaansa vision laatimisen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, millä kaikella toiminnalla on vaikutusta vesiin ja miten voimme näihin vaikuttaa.

– Työn lähtökohtana oli maa- ja metsätalousministeriön aloite tehdä visio kolmelle eri alueelle. Kokemäenjoen vesistöalueen lisäksi visiot on laadittu Iisalmen reitille ja Iijoelle.

Vesivision lähtökohtana on sovittaa yhteen koko vesistöalueen erilaisten toimintojen tarpeita ja mahdollisuuksia, kuten vesistöjen tilatavoitteita, tulvariskien hallintaa, maa- ja metsätaloutta, vesihuoltoa ja vesivoimataloutta, luontomatkailua ja muuta virkistyskäyttöä sekä vesistön kulttuurisia arvoja.

Vision tähtäimessä on myös alueen elinvoiman lisääminen.

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>