Nuijalla näyttely suojeluskunnista ja lotista

Näyttelytaulut Nuijalle ripustivat Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseon puheenjohtaja Markku Rauhalahti (oik.) ja varapuheenjohtaja Veikko Parkkinen. Kuva: Sinikka Ignatius

Pälkäneen Nuijantalolla on esillä Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseon tekemä näyttely Suojeluskunnat ja Lotta Svärd. Yhdestätoista isokokoisesta kuva- ja tekstitaulusta koostuva näyttely kertoo vapaaehtoisen maanpuolustustyön perustasta, kehityksestä ja merkityksestä Suomen itsenäistymisestä nykypäivään. Nuijantalo on entinen suojeluskunta- ja lottatalo, joten näyttely on siellä ”kuin kotonaan”. Näyttely on Nuijalla esillä 24. heinäkuuta pidettäviin Lottalaulajaisiin asti. Pälkäneen maanpuolustus-ja lottaperinteen harrastajat ovat tuoneet näyttelyyn mukaan paikallista lotta-aineistoa.

Sydän-Hämeen pitäjien suojeluskunnat perustettiin loppusyksystä 1917 ja ne kuuluivat Pohjois-Hämeen suojeluskuntapiiriin, joka oli aktiivisuudeltaan maan ykkönen. Yli sadan tunnin vuotuinen harrastus- ja harjoitustuntimäärä miestä kohden merkitsi kahden viikon vapaaehtoista asevelvollisuutta. Talvisodan alla Sydän-Hämeen suojeluskunnissa oli Kangasalla 115, Kuhmalahdella 70, Pälkäneellä 164 ja Sahalahdella 65 jäsentä. Luopioinen kuului eri suojeluskuntapiiriin, ja sen jäsenluku ei ole tiedossa.

Kun sota syttyi suojeluskuntalaiset muodostivat kenttäarmeijan rungon jaa niiden aliupseerit ja upseerit toimivat ryhmänjohtajina, joukkueen- ja puolijoukkueen johtajina ja komppanianpäällikköinä. Suojeluntien myötä käynnistyi joka pitäjässä myös lottatoiminta. Ennen sotia lotat toimivat pääosin suojeluskuntien tukena esimerkiksi harjoitusten muonittajina ja varustehuollossa. Sotien aikaan lottien toiminta laajeni ja monipuolistui niin kotirintamalla kuin sotatoimialueellakin. Suojeluskunnilla oli poikaosastonsa, sotilaspojat. Pojat olivat pääosin 14–18-vuotiaita, mutta olipa joissakin yksiköissä jopa kymmenvuotiaitakin poikia. Lottayhdistyksissä oli pikkulottia (lottatyttöjä), nuorimmat heistä seitsemänvuotiaita.

Jatkosodan jälkeen tehdyssä rauhansopimuksessa Suomi sitoutui lopettamaan suojeluskunnat ja Lotta Svärd -järjestön ”fasistisina” järjestöinä. Valvontakomissio vaati, että näiden omaisuus luovutetaan valtiolle, mutta suojeluskunta- ja lottajärjestöt ehtivät ennen päätöksen voimaantuloa lahjoittamaan pääosan omaisuuksista yleishyödyllisille järjestöille. Näin muun muassa entiset suojeluskuntatalot Kuhmalahden Suoja, Luopioisten Seuratalo, Pälkäneen Nuija ja Sahalahden Kontula palvelevat edelleen paikkakunnillaan tapahtuma- ja kokoontumispaikkoina.

Markku Rauhalahti

Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseon puheenjohtaja

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>