Vuodenajat ovat palanneet

Otsikkojen perusteella kesä on punkkeja ja sinilevää, tänä vuonna myös tappohellettä ja sen joskus päättyessä rajuja ukkosmyrskyjä. Kaikista varoituksista huolimatta kesä ei ole vaarallinen poikkeustila, jolta pitää suojautua sisätiloihin.

Avohakkuiden ja pusikoiden maassa leviävät uudet vitsaukset. Punkit ovat kuitenkin huono syy pysytellä pois asvaltoimattomasta luonnosta.

Puskia kiertävälle koiralle punkki voi olla vitsaus, mutta ahkerankin luontoihmisen pitää olla epäonninen, jos sattuu saamaan punkin. Sen levittämä borrelioositartunta on vielä suurempaa epäonnea, sillä vain pieni osa punkeista kantaa tautia, jonka tarttumiseksi punkin pitää olla pureutuneena ihoon hyvän aikaa.

 

Sinilevä ei ole lomalaisen riesaksi keksitty vitsaus, vaan bakteeri, jonka ansiosta maapallolle muodostui maanisäkkäille soveltuvat elinolot. Sinilevä sitoo ilmakehästä typpeä ja vapauttaa happea. Muinaisten massaesiintymien ansiosta planeetalla voidaan hengittää.

Sinilevä on ongelma, koska osa levälajeista sisältää maksa- tai hermomyrkkyjä. Siksi leväistä vettä ei saisi päästää suuhun tai silmiin. Pikkulapsia ja lemmikkejä ei kannata päästää veteen, jossa erottuu vihertäviä hiukkasia, mutta muut pystyvät nauttimaan lämpimistä vesistä, kunhan huuhtovat itsensä uinnin jälkeen.

Kun sinilevää on paljon, rannalle muodostuvat lautat eivät houkuttele veteen, vaan karkottavat jo olemuksellaan.

Huolestuttavat kuvat Suomenlahden jättilautoista kertovat, että vesiä on pidetty liian kauan viemäreinä. Mereen on päätynyt niin paljon ravinteita, että kehitystä on vaikea pysäyttää. Sinilevä syö merenrannan arvokiinteistöjen käyttöarvoa: juuri kun säät ovat sellaiset, että rannasta voisi nauttia, sinilevä tekee sen mahdottomaksi.

Vaikka Sydän-Hämeen karut vedetkin ovat nuhraantuneet, vielä ei kuitenkaan kärsitä saman mittaluokan leväriesasta kuin merellä.

 

Sinilevätiedotteisiin voi suhtautua kuin sääennusteisiin. Laaja levälautta ja saderintama on todennäköisesti parin päivän päästä siellä missä niiden kerrotaankin olevan. Mutta paikallista leväesiintymää tai sadekuuroa on melko mahdoton ennustaa.

Valoa ja lämpöä on saatu niin paljon, että sinilevähiukkasia kelluu pitkin järvien selkiä. On päivän paahteista ja tuulista kiinni, muodostuuko niistä lauttoja ja jos niin mihin. Mikäli sattuu viettämään kesää tuulen alapuolella, voi saada rantaan ikävän yllätyksen. Mutta muutaman tunnin päästä tilanne voi olla taas ihan erilainen.

Viime viikonlopun paikalliset sadekuurot muistuttivat, että menemisiään ei välttämättä kannata suunnitella sääennusteiden mukaan. Povatut kaatosateet saattoivat huuhtoa vastarantaa vartin, mutta toisella puolella järveä ei saatu pisaraakaan.

 

Tänä kesänä saadaan korkojen kera helteet, jotka viime kesänä jäivät kokematta. Suomalaisen sietokyky ei kestä kuitenkaan kovin monten asteen vaihteluita. Kun lähestytään kolmeakymppiä, terveet ihmiset alkavat soitella hätäkeskukseen.

Työnteko kuumuudessa ei ole herkkua, mutta myös lomailijat alkavat hyytyä lämmössä. Viime kesänä seudun kesäkohteissa oli hiljaista, koska väki ei viitsinyt pitää rannoilla sadetta. Nyt lomailijat eivät jaksa liikkua viilentävien vetten ääreltä pakollista kauppareissua pidemmälle.

Tukalimmalla paahteella kannattaa muistella lonkeronharmaita päiviä ja sateita, jotka näyttivät jo muodostuneen vallitsevaksi säätilaksi Suomessa. Mutta enää ei olekaan syksy kaiken aikaa, vaan vuodenajat ovat palanneet. Sykähdyttävän kirkasta ja lumista kevättalvea seurasi kunnon kesä. Lomailijan kannattaa tankata sitä itseensä.

 

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>