Pitkään jatkunut helle vaikuttaa monien muiden asioiden lisäksi myös tervapääskyihin. Lämpö kuumentaa lintujen pönttöjä jopa niin paljon, että se ajaa lintujen poikaset hyppäämään pöntöistä maahan. Tänä vuonna poikasia on pudonnut huomattavasti tavallista enemmän. Maahan pudonnet poikaset tarvitsevat selviytyäkseen ihmisen apua, sillä niiden oma emo ei voi niitä auttaa.
Pälkäneläinen Alpo Roikola pyrkii ennaltaehkäisemään putoamista viilentämällä pönttöjä.
– Pudonneita lintuja voi hoitaa itse ja on hoitopaikkoja, mutta tietysti parasta on, jos emot saavat hoitaa poikasensa, Roikola toteaa.
Viilennyksen Ruokola hoitaa kiinnittämällä pöntön ulkopuolelle muovipussiin käärittyjä kylmävaraajia.
– Eilen, kun laitoin kylmäkallet, niin linnut olivat paljon rauhallisempia, kuin aiempina päivinä, hän kertoo ratkaisunsa toimivuudesta.
Tuuli auttaa lentoon
Eläinsuojeluneuvoja Hanna Al-Saedilla on hoidossaan enemmän pudonneita tervapääskyjä kuin koskaan ennen. Torstaiaamuna hän on saapunut Onkkaalan urheilukentälle kokeilemaan, josko kaksi isointa poikasta olisi valmiina lähtemään lentoon.
– Nämä sisarukset tulivat Tampereelta. Ne olivat todella pieniä tullessaan ja ovat olleet minulla kaksi viikkoa, kertoilee Al-Saedi syöttäessään, puhdistaessaan ja mitatessaan mukanaan tuomia lintuja.
Omilleen linnut voi päästää vasta, kun ne ovat tarpeeksi vahvoja lentämään pitkiä matkoja, sillä mikäli ne laskeutuvat maahan, ne eivät pääse uudestaan lentoon. Al-Saedi mittaa lintujen siivet ja punnitsee ne arvioidessaan, mitkä poikasista voisivat olla valmiita lähtemään.
– Siiven pitää olla hyvin kehittynyt ja vähintään 18 senttiä pitkä. Painoltaan linnun pitää olla hieman yli 38 grammaa.
Torstaiaamuna ilma kentällä on täysin tyyni, mikä vaikeuttaa lintujen lentoonlähtöä.
– Tuulesta linnut saavat vastusta, ja siitä myös näkee, ovatko ne oikeasti tarpeeksi vahvoja lentämään, Al-Saedi selventää.
Molemmat pääskyssisaruksista pyrkivät lentoon, kun Al-Saedi nostaa ne käsiinsä. Lintujen lyhyet pyrähdykset päättyvät kuitenkin mahalaskuun.
– Nämä ovat kyllä hyvän kokoisia ja haluaisivat lähteä, mutta vaativat vielä vähän aikaa. Luultavasti maanantaina tulen yrittämään uudelleen, kun muutama muukin saattaa olla silloin valmis lähtemään lentoon, Al-Saedi pohtii nostaessaan linnut hiekkakentältä takaisin syliinsä.
Kädeltä maahan laskeutuneet poikaset ovat täysin kunnossa lentoyrityksensä jäljiltä. Al-Saedi kertoo, että silloin tällöin hänelle tuodaan lintuja, joilla on pyrstö tai niskat vääntyneet.
– Jossain ohjeissa sanotaan, että lintu pitäisi heittää ilmaan tai jopa tiputtaa katolta, jotta se pääsee lentoon. Jos tekee niin, ja lintu ei olekaan valmis, se loukkaantuu laskeutuessaan maahan korkealta. Pääskyt lähtevät kyllä lentoon kädeltä, kun ovat valmiita, eli ei niitä heitellä kannata.
Hullu kesä
Hanna Al-Saedi sanoo, että hellekesä on ollut eläinsuojeluvalvojalle aivan hullu.
– Viime vuonna tuli siilejä ovista ja ikkunoista, kun Tampereella alettiin myllätä teitä. Tänä vuonna on riittänyt tervapääskyjä.
Niiden emot heittävät armotta heikoimmat poikaset ulos pesistä. Hellekesä on muuttanut pöntöt pätseiksi, joista lintuja putoilee tavallista enemmän.
– Poikaset ovat siinä vaiheessa niin pieniä, etteivät ne vahingoitu. Mutta ilman ihmisen apua ne eivät selviä.
Eläinsuojeluvalvojan kuntoon hoitamat linnut liittyvät pääskyparviin, jotka saattavat lähteä jo elokuussa kohti päiväntasaajan seutua.
– Niillä on edessä rankka reissu.
Ihminen voi helpottaa eläinten selviämistä helteistä.
– Ravintoa luonnossa riittää, mutta janoiset eläimet eivät jaksa hankkia sitä. Pihaan kannattaa laittaa vettä matalassa vadissa. Itse laitan astiaan vielä ’pelastuskepukan ’, jota pitkin siihen pudonneet pääsevät ylös. Kun eläimet tottuvat siihen, että pihasta löytyy vettä, vadilla alkaa käydä monenlaista otusta.
