Tulevana viikonloppuna vanhojen amerikkalaisten autojen harrastajia kokoontuu Sappeeseen. Tapahtuman järjestävän FSRA:n (Finnish Street Rod Association) hallitukseen kuuluva kangasalalainen Kai Laakso hurahti amerikanrautoihin jo teini-iässä.
– Ensimmäisen auton ostin 16-vuotiaana ja siitä asti niitä on aina ollut. Se on varmaan syntymävika, naurahtaa lähes neljäkymmentä vuotta autoharrastuksen parissa viettänyt Laakso.
Autoharrastus voi olla monenlaista, eikä kaikkia harrastajia kiinnosta samat asiat.
– Toiset rakentaa autoja suunnilleen raadosta alkaen. Heti kun auto on valmis, se myydään ja aloitetaan uusi projekti. Toiset taas ostavat valmiita autoja, joilla käyvät tapahtumissa ja fiilistelevät ajamista, Laakso kertoo.
Laakso itse tekee molempia. Tällä hetkellä hänellä on viisi omaa autoa. Jos tyttären projekti lasketaan mukaan, on perheessä yhteensä kuusi amerikkalaista menopeliä.
– Osa autoista on keskeneräisiä projekteja ja osa valmiita, joilla voi ajella, Laakso kertoo.
Yhteisöllisyyttä ja rahanmenoa
Yksi tärkeä osa autoharrastusta kuin harrastusta on yleensä yhteisöllisyys. Kai Laaksolle autoihmisistä koostuva porukka on yksi harrastuksen parhaista asioista.
– Tällainen harrastus tuo yhteen samanlaisia tyyppejä. Vähän samalla lailla kuin saunassa käyminen. Kaikki ovat erilaisia ihmisiä, mutta olemme tietyllä tavalla samassa tilanteessa, mikä yhdistää. Meitä tietenkin yhdistää kiinnostus autoja kohtaan, Laakso pohtii.
Varsinkin kesäisin harrastuksen yhteisöllinen puoli nousee esiin, kun tapahtumia on paljon.
– Viikonloput saa tehokkaasti kulutettua siihen, naurahtaa Laakso.
Myös muulloin harrastukseen saa uppoamaan paljon aikaa sekä rahaa.
– Rahanmenoahan tämä harrastus tarkoittaa. Varsinkin nuorempana tehtiin töitä vain, jotta olisi varaa harrastaa. Aikaa menee välillä enemmän ja välillä vähemmän. Vaimo saattaa olla eri mieltä, mutta arvioisin, että keskimäärin muutama tunti viikossa kuluu autojen parissa.
Vanhoista amerikanraudoista tekee kiehtovia ison moottorin lisäksi myös niiden monipuolisuus ja saatavuus.
– Niitä on tehty niin kauan ja paljon, että esimerkiksi varaosien saatavuus on edelleen varsin hyvä, kertoo Laakso.
– Hinnat ovat kuitenkin nousseet. Nuorilla ei ole nykyään oikein varaa autoihin niin tästä on tullut varttuneemman väen juttu. Aletaan harrastaa vasta kun lapset ovat muuttaneet ja mökit ja muut maksettu pois, jatkaa Laakso hieman harmissaan nuoren harrastajakunnan vähyydestä.
Viikonloppuna kuka tahansa pääsee ihailemaan uljaita menopelejä, kun harrastajat tekevät ajolenkin Sappeen ympäristössä. Lauantaista ajelua pääsee parhaiten seuraamaan Kangasalan automuseoilla, kun autoilijat pitävät lounas- ja kahvitaukoja. Vehoniemessä eniten autoja näkyy yhdentoista ja yhden välillä ja Mobiliassa puolesta päivästä noin puoli kahteen.
