Kysy Tuomolta kasveista

Kasvi vai eläin?

Veden pinnan alla piilee salaisuuksia, joita kannattaa katsella tarkemminkin.

Näin loppukesästä, kun kasvillisuus alkaa kuihtua, nousee esiin aivan outoja otuksia. Minulta kysyttiin kuvan kaltaisesta sätkyttelijästä, joka kasvoi Kukkialla mökkirannassa kiveen kiinnittyneenä. Kyseessä ei ole sammal niin kuin helposti ajattelee, vaan järvisieni (Spongilla lacustris). Sen nimi ei todellakaan kerro koko totuutta ja nimikomitealla olisikin kovasti töitä tämän otuksen nimen muokkaamisessa kertomaan siitä totuuden!

Järvisieni kuuluu sienieläimiin, ei siis kasveihin eikä sieniin. Nimensä se on saanut vartensa sienimäisestä rakenteesta ja vanhastaan sitä on kansanomaisesti kutsuttu sieneksi, kun ei parempaakaan nimeä ole keksitty. Siksi se edelleen on suomalaiselta nimeltään järvisieni. Sienieläimet taas elävät runkokuntana, valtava määrä erillisiä eläimiä on asettunut elämään yhdessä ja samalla ne muodostavat koko eliöstölle luonteenomaisen muodon, vähän samalla tavalla kuin valtamerien korallit, jotka myös ovat runkokuntaisesti eläviä eläimiä. Sienieläimen ruumista peittää kalkkia sisältävät neulasmaiset piikit, jotka pitävät eläimen ja runkokunnan kasassa. Eliö ei suinkaan ole väriltään vihreä, vaikka koko runkokunta näyttääkin tummanvihreältä, vaan sen pinnalla elää sen kanssa symbioosissa suuri määrä pieniä vihreitä leviä, jotka antavat muuten vaalealle eliölle värinsä. Runkokunnalla on myös sille tyypillinen oma hajunsa, joka tuntuu varsinkin silloin, kun ottaa järvisienen käteensä ja vähän puristelee

Järvisieni on eläin, joka kiinnittyy kiviin ja puurakenteisiin veden pinnan alla.

sitä. Haju muistuttaa toisten mielestä valkosipulia toisten kalaa, onpa sanottu sen olevan kurkunkin hajuinen.

Sienieläimellä ei ole juuri mitään meille tuttuja elimiä, vaan se ottaa ravintonsa veden mukana suoraan ihosolujen läpi vähän samaan tapaan kuin sammalet. Solut ovat erikoistuneet mutta toimivat laajalti yhteistoiminnassa keskenään. Eläimellä ei myöskään ole sukurauhasia, vaan erikoistuneet solut tuottavat sukusoluja. Hedelmöitys tapahtuu kuten muillakin eläimillä siittiön kulkeutuessa sienieläimen sisälle. Tästä syntyy eräänlainen toukka, joka elää hetken eläimen liikkuvaa elämää, mutta kiinnittyy sitten sopivalle alustalle ja jatkaa elämäänsä siinä ensin yksin ja myöhemmin uuden mahdollisen runkokunnan alkuna.

Suomessa järvisieni on yleinen ja sitä tavataan koko maasta erilaisista vesistä. Rinnakkaislajeja on neljä ja niiden tunnistaminen on vaikeaa ja levinneisyys on huonosti tunnettu. Suotuisissa olosuhteissa runkokunta saattaa kasvaa jopa metrin pituiseksi, mutta jää yleensä kuvan kaltaisesti kymmensenttiseksi. Virtaavissa vesissä se voi olla litteä ja leijua veden mukana kuin levä, mutta seisovassa vedessä se on enemmän pensasmainen ja runkokunnan haarat ovat liereitä.

Järvisieni ei ilmennä ravinteisuutta eikä ravinnon puutetta, koska se ei ole turhan tarkka veden laadusta. Itse olen nähnyt niitä ehkä enimmin puhtaissa  ja kirkkaissa vesissä, mutta se saattaa johtua siitä, että silloin se on helpoimmin nähtävillä. Monet inhoavat tätä eliötä, koska se on limaisen tuntuinen jalan alla ja sen haju on vastenmielinen. Se ei ole mitenkään vahingollinen eikä pilaa rantaa, ei lahota laituritolppia eikä muutenkaan aiheuta mitään vaaraa. Se vain on ja onhan se taas yksi hienous omalle rantatontille, eliö jonka elämää on hauska seurata.

Tuomo Kuitunen

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>