Tieyhteys Pelisalmen kautta vei Sahalahden uusille urille

Tieyhteys Sahalahdelta Pelisalmen siltojen kautta Huutijärvelle avautui liikenteelle vuonna 1958. Tuota aikaa ennen Kangasalle ja siitä edelleen Tampereelle kuljettiin Pakkalan, Pohjalahden ja Iharin kautta kulkevaa tietä myöten.

Uusi tieyhteys nopeutti ja lyhensi merkittävästi matkantekoa. Linja-automatkasta Tampereelle historiallisen romaanin kirjoittanut Simo Arra havainnollistaa matkan kotoaan Moltsian risteyksestä Tampereelle lyhentyneen 52 kilometristä 38 kilometriin. Linja-autojen aikatauluissa yhteyden suoristuminen vei puolitoistatuntia suuntaansa kestäneestä matkasta pois yhden kolmanneksen.

Uuden tien rakentamista vauhditti erityisesti kasvava Saarioisten teollisuustuotanto. Liikenteelle 60 vuotta sitten avautuneen yhteyden Simo Arra näkee olevan rajapyykki vanhan Sahalahden ja uuden Sahalahden välillä.

Simo Arra piti kirjansa julkistamistilaisuuden lapsuudenkodissaan, josta hän lähti pohdiskelevan pojan matkalle.

–Raja kulkee uuden tien valmistumisessa. Sen jälkeen Sahalahti alkoi muuttua paljon, kun Pakkala pitäjän keskuskylänä menetti asemansa kirkonkylälle.

 

Vaikutteita Kiveltä ja Päätalolta

Historiallisessa romaanissaan Pohdiskelevan pojan matka Simo Arra tekee linja-autolla päivämatkan Tampereelle äitinsä kanssa vanhan ja pitkän tieyhteyden kautta. Kirjassa eletään kevättalvea 1953, jolloin Simo Arra on syksyllä koulunsa aloittava poika. Tampereelle kaksikko lähti myymään lampaanvilloja, joista saadut rahat äiti käytti tarpeellisiin hankintoihin.

Sahalahti oli tuolloin eristynyt pitäjä, jonka nuorelle kasvatille Tampere näyttäytyi suurkaupunkimaisen ihmeellisenä maailmana. Jo matkan varrella riitti pohdiskelevalle pojalle kummasteltavaa ja ihmeteltävää.

–Jo silloin paikkojen ja kylien nimet kiinnostivat minua. Yritin seitsenvuotiaan mielikuvituksella selittää paikkojen nimiä. Kangasala-nimen selittämisessä olen onnistunut mielestäni verraten hyvin, Simo Arra sanoo.

Kirjoittaja kuvaa pikkutarkasti ja yksityiskohtaisesti näkymiä Arvo Ylisen ohjastamasta linja-autosta ja tien varrelle levittäytyvien kylien elämästä. Simo Arra myöntääkin omaksuneensa vaikutteita Kalle Päätalon tavasta kirjoittaa. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teoksen erilliset tarinat taas olivat Arralle mallina, kun hän täydensi kaupunkimatkakuvaustaan kolmella tarinalla. Niistä yksi on Hämeensillan patsaiden, seitsenvuotiaan Simo Arran mielikuvissa kivi-ihmisten, yöllinen kävely.

 

Kirjoitustunteja keskellä yötä

Muistelusten kirjoittaminen sai alkunsa eräänä sateisena päivänä Madeiran lomakohteessa, kun Simo Arra mietti itselleen tekemistä.

–Mietin, että voisin kirjoittaa jotakin jälkipolville, ilman, että mitään kirjaa tekisin. Kun pohdin, mitkä asiat tekivät minuun vaikutuksen lapsena, niin esille nousivat Tampereen matkat.

Ensimmäisen liuskan Arra kirjoitti jo vuonna 2007. Tekstiä pursusi yhden päivän matkasta niin paljon, että Pohdiskelevan pojan matka venyi peräti noin 450-sivuiseksi. Kirjan julkistamistilaisuudessa viime sunnuntaina Arralta kysyttiinkin leikkimielellä, miten laaja elämäkerrasta tulee, kun jo yhden päivän matkasta kertyi tekstiä paksun romaanin verran.

Kirjoittaja paneutui tekstin suoltamiseen keskellä yötä.

– Koska vaadin kirjoittamiseen täydellisen työrauhan, aloitin monesti vasta yhdeltätoista illalla ja lopetin kahdelta. Rytmi sopi minulle hyvin, kun pystyin aamulla nukkumaan pidempään.

Simo Arran kirjoja voi ostaa Sahalahden kirjastosta. Kirjoittaja päivystää huomenna torstaina 16.8, museoiden iltana, Kuohuvaisten myllyllä ja myy samalla Pohdiskelevan pojan matka -kirjojaan.