Haapa kasvaa metsissämme yleisenä koko maassa. Kotoisista puulajeistamme haapa on nopeakasvuisin. Metsänhoidossa haapa ei kuitenkaan ole kovin suuressa suosiossa, yleensä se poistetaan muun arvokkaamman puuston tieltä. Kuitenkin luonnon kannalta haapa on tärkeimpiä puitamme. Haapa on kymmenien lajien kannalta hyvin tärkeä puu ja sitä tulisi suosia metsissä aina kun siihen on mahdollisuus.
Liian usein ajatellaan, että haavalla ei ole merkitystä kun sillä ei ole suurta rahallista merkitystä. Nyt haapaa käytetään kaiketi lähinnä polttopuuksi, saunan lauteisiin tai puukenkiin. Tulitikutkin ovat kohta maailmasta hävinneet. Vaarana piilee, että kohta haapa kelpaa sellun aineeksi.
Ennen metsistä saattoi löytää todellisia haapajättiläisiä, joilla oli pituutta 30 metriä ja halkaisija yli metrin. Sellaiset puut olivat todellisia metsän aarteita. Nämä jättiläiset elättivät lukuisan määrän hyönteisiä, useita harvinaisia kääpiä ja tikat tekivät niihin pesäkolojaan.
Metsäluonnon kannalta haapa on siis hyvin tärkeä. Yleensä haapa kasvaa metsän sekapuuna ja laajat haapametsiköt ovat todella harvinaisia. Pienialaisia haaparykelmiä löytyy rannoilta ja kallioiden notkelmista.
Monien eliöiden kannalta myös nuoret haavikot ovat tärkeitä ja haavan säästäminen sekapuuna talousmetsissä ei vaadi taloudellisia uhrauksia.
Haapa onkin oikeastaan Suomen luonnon jalopuu. Puu, joka elättää hyvin runsaan lajiston. Pitää yllä luonnon monimuotoisuutta. Havisee luonnon rikkautta. Kun säästät haavan, säästät monta muuta lajia.
Kun haapa tulee vanhaksi, se lahoaa, kaatuu maahan, pehmenee, ja samalla se elättää moninaisen hyönteislajiston, niiden toukat ja aikuiset. Muutamat lajit ovat tyystin erikoistuneet vanhoihin haapapökkelöihin eivätkä kelpuuta asuinsijakseen muita puita.
Vanhimpia haapametsiköitä ja pökkelöitä voi lähialueella käydä ihastelemassa muun muassa Kuhmoisten Kärppäjärvellä ja Isojärven kansallispuistossa tai Vesijaon ja Sinivuoren luonnonpuistoissa.
Haapa on etenkin lintujen koti. Monet tikat tekevät kolonsa haavan runkoon, parhaana esimerkkinä palokärki. Palokärjen jälkeen sen kolossa voi pesiä helmipöllö, uuttukyyhky tai vaikka telkkä.
Haapa on myös erityisesti liito-oravan suosiossa. Entisessä käpytikan kolossa se hoivaa poikasiaan. Ja keväällä haavan silmut ja ensimmäiset tuoreet lehdet ovat liito-oravan ravintoa ja antavat voimia elämään.
Sauli Sarkanen
Sahalahti Keljo 27.5.1967. Pentti Linkola rengastamassa palokärjen poikasia.
Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.
Viimeisimmät kommentit