Lukko on löytänyt oman toimintamallinsa - Urheilu

Ville Mattila on entisestään nuorentuneen Luja-Lukon nestori.

Luja-Lukon lentopallojaosto on kehittänyt omaa toimintaansa systemaattisesti 2010-luvun alun jälkeen ja löytänyt vähitellen näihin oloihin parhaiten sopivan mallin.

Pälkäneläisjoukkue keskittyy entistä enemmän nuorten kavereiden jalostamiseen, mutta samalla pidetään kiinni vahvoista paikallisjuurista.

Tämä tarkoittaa sitä, että pälkäneläisiä siteitä omaavista pelaajista huolehditaan mahdollisimman hyvin. Vaikka joukkueen keski-ikä on pudonnut reippaasti Paelkaene Gardenin kovimpiin ryhmiin verrattuna, oman kylän poikia ei ole hylätty. Eikä hylätä jatkossakaan.

Nykyjoukkueesta Ville Mattila, Reko Käenniemi, Tuomas Lehtilä ja Joni Sokka kuuluvat vahvasti tähän rintamaan. Heidän rintaansa on lyöty pälkäneläinen leima.

Kun Lukon lentopallojohto pohti taannoin omaa strategiaansa, tämänhetkinen linja koettiin järkevimmäksi vaihtoehdoksi.

Silloin myönnettiin avoimesti, ettei lajin parista löydy ainakaan tällä hetkellä riittävästi taustavoimia laajamittaisen juniorityön pyörittämiseen. Samassa yhteydessä todettiin, ettei hienoa lajia kannata päästää kokonaan höntsäämisen asteelle.

Kun upean Kostia-areenan rakentaminen varmistui taannoin, Lukko sai lisää pontta edustusjoukkueen edistämiseen. Silloin asetettiin selkeäksi tavoitteeksi uskottavan joukkueen vieminen uuteen liikuntahalliin.

Tämä päämäärä pystyttiin täyttämään, vaikka matkan varrelle osui vastoinkäymisiä. Kärsivällisyys oli koetuksella vaikeimpina hetkinä, mutta nyt kelpaa hymyillä.

Vanha sanonta ”se mikä ei tapa, vahvistaa” piti paikkansa.

Uusi valmentaja tuonut monipuolisuutta

Uusi valmentaja Heikki Kosonen on tuonut Luja-Lukon harjoitteluun monipuolisuutta. Kosonen tutustui uuteen ”työpaikkaansa” jo rakennusvaiheessa.

Lukko aloittaa nyt neljännen peräkkäisen kautensa kakkossarjassa. Pälkäneläisjoukkue täyttää Suomen kolmanneksi korkeimman tason vaatimukset sekä pelillisesti että varsinkin harjoituksellisesti.

Lukko on treenannut säännöllisesti toukokuusta lähtien historiansa ansioituneimman valmentajan johdolla. Heikki Kosonen tuntee suomalaisen valmennuskentän laajasti työskenneltyään liigasta junioreihin sekä naisten että miesten tasolla. Häneltä löytyy kokemusta myös juniorimaajoukkueista.

Niinpä kesäharjoittelu oli tänä vuonna monipuolisempaa ja systemaattisempaa kuin kertaakaan aiemmin. Lajitreenien ohella hikoiltiin yleisurheilukentällä ja punttisalissa.

Toimintaa on kehitetty kokonaisvaltaisesti. Lukko on panostanut tietoisesti ottelutapahtumien kehittämiseen ja mainostamiseen sekä ulkoiseen viestintään. Seurassa on ymmärretty, että oheistoiminnoilla on olennainen osa lajin eteenpäin viemisessä.

Kehitystyö on ollut mahdollista elintärkeiden yhteistyökumppaneiden ansiosta. Taloudellinen tuki nousee entistä merkittävämpään rooliin uudessa tilanteessa, kun hallivuokrat tuovat tuntuvan lisäkuorman.

Toimiva organisaatio on helpottanut joukkueen rakennustyötä. Lukko on pystynyt tarjoamaan tiettyjä valtteja kilpailijoihinsa verrattuna, kun pelaajat ovat tehneet valintojansa. Kososen tulo ja uuden hallin valmistuminen ovat edesauttaneet asiaa merkittävästi. Niinpä kavereita on saatu Ylöjärveltä ja Hämeenlinnasta asti.

Lukko tekee läheistä yhteistyötä monien alueen seurojen kanssa ja on pystynyt ammentamaan paljon arvokasta oppia tätä kautta.

Nyt läheisin kumppani on Lempäälän Kisan ykkössarjajoukkue. Viime kauden farmisopimus oli kaikin tavoin hyvä kokemus. Niinpä yhteistyötä jatketaan tulevana talvena. Samalla tämä avaa pelaajille suoran väylän sarjaporrasta ylemmäksi.

Lukon tulevan kauden joukkueessa on peräti seitsemän juniori-ikäistä pelaajaa. Niinpä loppukesästä pohdittiin vakavasti A-poikajoukkueen rakentamista SM-sarjaan, mutta lopulta ideasta piti luopua turhan kiireisen aikataulun ja liian vähäisen pelaajamäärän takia. Ajatus jäi kuitenkin itämään tulevaa varten.

Jari Perkiö