Pohjavesialue: Syrjänharjun voisi muuttaa kakkosluokan pohjavesialueeksi

Tavase-ratkaisu puoltaa Aapiskukon lupaa

Ely-keskus esittää Pälkäneen pohjavesialueen luokitukseen ja rajaukseen muutosta, joka siirtäisi rajan Kostianvirtaan.

Suomen ensimmäinen taukopaikka on taistellut vuosikausia ympäristöluvastaan Pälkäneellä. Aapiskukolla on vaikeuksia saada polttoaineen jakeluun tarvittavat luvat, koska se sijaitsee ykkösluokan pohjavesialueella.

Ensimmäinen ympäristölupahakemus törmäsi Tavase-tekopohjavesihankkeen tapaan Keiniänrannan Natura-alueeseen. Korkein hallinto-oikeus katsoi vuonna 2013 antamansa päätöksensä perusteluissa, että pohjavesi Aapiskukon alueelta virtaa kohti Mallasjärveä. Tällöin esimerkiksi Aapiskukolla tapahtuva polttoainevuoto voisi vaarantaa suojellun tervalepikon.

Aapiskukko ja polttoainekauppaa hoitava Neste tekivät lisätutkimuksia, jotka osoittivat, etteivät Aapiskukon alueen pohjavedet ole yhteydessä Keiniänrantaan, vaan vesi virtaa rauniokirkon suuntaan ja sieltä edelleen kohti Kostianvirtaa.

Pälkäneen kunta hyväksyi uuden lupahakemuksen, mutta ELY-keskus on valittanut siitä, kuten ensimmäisestäkin luvasta.

 

Pohjavesialueen raja Syrjänharjuun?

Lupaprosessin alkuvaiheessa Aapiskukko suunnitteli mittarikentän siirtoa vieressä kulkevan pohjavesialueen rajan ulkopuolelle. Hankkeelta katosivat perusteet, kun ELY-keskus ryhtyi siirtämään rajaa Kostianvirtaan saakka.

Pälkäneen kunta on vastustanut pohjavesialueen luokituksen ja rajauksen muutosta, koska koko kuntakeskus olisi ykkösluokan pohjavesialuetta. Silloin muun muassa toinen bensa-asema, lämpökeskus ja maalämpökaivot uhkaisivat saada lähtöpassit.

Kunnan vaatimukset saivat lisäpontta, kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Tavase tekopohjavesilaitoksen lupahakemuksen Pälkäneen osalta. Syrjänharju voitaisiin pudottaa kakkosluokan pohjavesialueeksi, koska pohjavedellä ei ole käyttöä. Silloin Aapiskukon polttoainekaupalle ei olisi esteitä, eikä Kankaanmaan teollisuusalueen yrityksiltä edellytettäisi ympäristölupia.

Aapiskukkoa ja Pälkäneen kuntaa pohjavesiasioissa avustanut Risto Reijonen katsoo, että rajan tulisi sijaita Tavase-tutkimuksissa selvitetyn vedenjakajan kohdalla. Se erottaa Kinnalassa sijaitsevan Pälkäneen vedenottamon harjun muusta pohjavesialueesta.

Lisäksi pohjavesirajauksessa tulisi erikseen turvata Keiniänrannan suojeltu tervalepikko, joka on harjusta purkautuvasta pohjavedestä riippuvainen.

 

”Tavase-varaus” pois maakuntakaavasta

Aapiskukon uutta ympäristölupaa varten on tehty perusteellisia pohjavesitutkimuksia.

– Alueella on suoritettu muun muassa maatutkaluotauksia ja kairauksia sekä asennettu kahdeksan havaintoputkea. Lisäksi Turun yliopiston asiantuntijalla teetettiin alueen rakennetulkinta, joka osoittaa, etteivät pohjavedet virtaa kohti Keiniänrantaa, Risto Reijonen kertoo.

ELY-keskus puolestaan perustaa pohjavesialueen rajauksen muutokset vuonna 2012 käynnistyneen prosessin jälkeen tehtyihin omiin tutkimuksiinsa, joissa se teki luotauksia ja asensi viisi väliaikaista havaintoputkea.

Pälkäne on esittänyt, että pohjavesialuetta supistettaisiin niin, etteivät Aapiskukko ja Kankaanmaan teollisuusalue kuuluisi ykkösluokan pohjavesialueeseen. Lisäksi kunta katsoi jo ennen Tavase-päätöstä, ettei pohjavesialuetta tulisi laajentaa ennen kuin lupaprosessi on käyty loppuun. KHO:n Tavase-ratkaisun jälkeen Pälkäneen keskustan pohjavedelle ei ole käyttäjää, ja se voidaan pudottaa pois ykkösluokasta.

Pälkäneen kunnan kanta voitti KHO:n Tavase-ratkaisun lisäksi myös maakuntakaavavalituksessa. Syrjänharjun ”Tavase-varaus” eli teknisen huollon kehittämisen kohdealue poistettiin maakuntakaavasta Hämeenlinnan hallinto-oikeuden keväisellä päätöksellä. Pirkanmaan liitto ei tyytynyt ratkaisuun, vaan hakee valituslupaa Korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

 

Pohjavesiasiantuntija Risto Reijonen (oikealla) avustaa sekä Pälkäneen kuntaa että Aapiskukkoa ELY-keskusta ja Pirkanmaan liittoa vastaan käytävässä väännössä pohjavesialueen rajauksesta, joka vaikuttaa muun muassa Aapiskukon ympäristölupaan.

 

Maakuntainsinööri: Teknisen huollon kehittämisalue ei ole Tavase-varaus

Pirkanmaan liitto valitti maakuntakaavasta

Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyyhki keväisessä päätöksessään teknisen huollon kehittämisen kohdealuemerkinnät työpaikka- ja taajamatoimintojen alueilta Kankaanmaan teollisuusalueelta ja Taustin asuinalueelta. Aluemerkintää supistettiin, koska hallinto-oikeuden mielestä se olisi haitannut alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Pälkäneellä.

Pirkanmaan liitto on hakenut Korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa päätöksestä. Maakuntaliitossa katsotaan, että Vehoniemen-Isokankaan harjualue on syytä varata tulevaisuuden vedenhankintatarpeisiin. Maakuntainsinööri Satu Appelqvist sanoo, ettei kehittämisperiaatemerkintää ole tehty tekopohjavesilaitosta varten, eikä Korkeimman hallinto-oikeuden Tavase-ratkaisu vaikuta asiaan.

– Maakunnalla on oltava tulevaisuuden varavaihtoehto vedenhankinnalle. Vehoniemenharjun-Isokankaan alue on lähellä veden käyttäjiä, ja se on rakenteeltaan erinomainen harju pohjaveden muodostumiseen.

– Tekopohjavesi on vain yksi vaihtoehto vedenhankintaan. Myös muualla Pirkanmaalla on vastaavia seudulliseen vedenhankinnan kannalta potentiaalisia alueita, jotka on osoitettu maakuntakaavassa samaisella kehittämisperiaatemerkinnällä.

 

Pohjavesialueiden mukaiset varaukset

Teknisen huollon kehittämisen kohdealuemerkinnät on tehty pohjavesialuerajausten mukaisesti koko maakunnassa samoin periaattein. Maakuntakaavan merkinnät perustuvat laatimisvaiheessa voimassa olleisiin pohjavesialuerajauksiin. Pälkäneellä alue päättyy Aapiskukon pihaan, vaikka ELY-keskus on nyt siirtämässä pohjavesialueen rajan Kostianvirtaan saakka.

– Maakuntakaavan pohjavesialueet päivitetään tulevien kaavoitusten yhteydessä uuden tiedon mukaisiksi. Samalla voidaan tarkastella, onko vesihuollon osalta tarve tehdä päivityksiä.

 

Iso muutos Pälkäneelle

Pälkäneellä katsotaan, että maakuntakaavan aluevaraus ja pohjavesialueen laajennus liittyvät tekopohjavesihankkeeseen. Kunta toivoo, että Syrjänharju muutettaisiin kakkosluokan pohjavesialueeksi, kun KHO:n Tavase-ratkaisun jälkeen alueen pohjavedellä ei ole näköpiirissä käyttöä.

Satu Appelqvist sanoo, että pohjavesialueiden rajausperusteet ovat muuttuneet: enää pohjavesialueita ei rajata ja luokitella niinkään vedenhankinnan, vaan ensisijaisesti hydrogeologian perusteella.

– Pohjavesialueen rajaus perustuu muuttuneen lainsäädännön pohjalta siihen, missä maaperässä on otolliset olosuhteet pohjaveden muodostumiseen.

Pirkanmaan liitossa tiedostetaan, että pohjavesialueen laajeneminen kuntakeskustaan on suuri muutos Pälkäneelle. Rajauksen ja luokituksen muutoksesta antamassaan lausunnossa maakuntaliitto edellytti, että muutoksen perusteet ja tausta-aineistot tulisi kirjata täsmällisemmin.

– Asiat oli kirjattu osin vaikeaselkoisesti. Toivoimme, että ne avattaisiin tarkemmin, jotta asiat aukeaisivat muillekin kuin asiantuntijoille.

Lisäksi lausunnossa suositettiin kunnan, maakunnan ja valtion viranomaisten neuvotteluita Pälkäneen keskusta-alueen kehittämisestä ja pohjavesialueen vaikutuksista siihen.

– Valtion viranomaisella tarkoitetaan ensisijaisesti ELY-keskusta. Olisi hyvä käydä yhdessä läpi, miten pohjavesialueen rajauksen muutos huomioidaan maankäytön suunnittelussa, Appelqvist sanoo.

 

 

Reunamerkintä:

 

Pälkänettä käsitellään Pirkanmaan Kittilänä

Pälkänettä käsitellään ELY-keskuksessa ja Pirkanmaan liitossa häirikkönä, joka tehtailee turhia valituksia ja haittaa maakunnan kehittämistä.

ELY-keskus kostaa Tavase-valittajalle muuttamalla koko keskustan ykkösluokan pohjavesialueeksi. Juuri tämänkaltaiset rajoitukset ovat syy, miksi kunta tekopohjavesihanketta on vastustanut. Nyt tilanne on irvokas: haitat ovat jo niskassa, vaikka KHO:n Tavase-ratkaisun ansiosta koko laitosta ei rakenneta Pälkäneelle.

Pohjavesialueiden rajaukset tehdään yhdyskuntien vedenhankintaa varten. Syrjänharjussa vedenhankintaa ei voi tapahtua, koska Korkein hallinto-oikeus on todennut, että se vaarantaisi Keiniänrannan Natura-alueen.

Pälkäneläisittäin näyttää siltä, että niskurointiin syyllistyvät ELY-keskuksen ja maakuntaliiton viranhaltijat, jotka eivät piittaa KHO:n ratkaisusta, vaan ovat edelleen laajentamassa pohjavesialuetta ”kieltoalueelle” ja vielä sen ylikin koko kuntakeskukseen.

Kunnat saavat antaa lausuntonsa vesienhuollon kehittämissuunnitelmista ja pohjavesialueiden rajauksista, mutta perusteltujakaan korjausehdotuksia ei kuulla. ELY-keskuksen käsittelyn jälkeen sen yksipuoliset näkemykset muuttuvat objektiiviseksi faktaksi, johon muun muassa kaavoitus perustuu.

Pirkanmaan Liiton keväällä ELY:lle antama lausunto pohjavesialueen muutoksesta kertoo paljon maakunnan asenteesta. Lausunnossa Pälkäneestä tehdään Kittilän kaltainen lainsuojaton kapinakunta.

”Pälkäneen keskusta-alueen kehittämisestä ja pohjavesi-alueen vaikutuksista siihen tulee järjestää neuvottelu kunnan, maakunnan ja valtion viranomaisten kesken”, maakuntakaavoitusjohtajan ja maakuntainsinöörin allekirjoittamassa viranhaltijapäätöksessä mainitaan.

Maakuntaliitto uhkailee Pälkänettä valtion väliintulolla ja jonkinlaisella huostaanotolla, jotta pohjavesialuekiukuttelu loppuisi. Oikeudet ovat kuitenkin olleet Pälkäneen puolella. Hallinto-oikeus pudotti Tavase-varaukset maakuntakaavasta ja Korkein hallinto-oikeus torppasi tekopohjavesilaitoksen lupahakemuksen Pälkäneen osalta. Ratkaisut todistavat, että Pälkäneellä on ollut perusteltu syy puolustaa oikeuksiaan.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?