Mistä vetovoimaa Pälkäneelle?

Kunnan vetovoima on plus- tai miinusmerkkinen. Yksi vetovoiman mittareista on muuttoliike. Paikkakunnalle muuttaneista vähennetään poismuuttaneet, ja jos luku on negatiivinen, vetovoima on heikko. Suomen 311 kunnasta Pälkäneen sijaluku on 158, joten aika heikossa hapessa vetovoimamme taitaa olla. Mikä ihme se sitten on, jos lehtemme nuoren kolumnistin Antti Hintikan mielestä Pälkäne on lähinnä vitsi.

Satuin lukemaan valtiotieteen tohtori Timo Aron tutkimusta kunnan vetovoimatekijöistä. Hänen mukaansa ”jonkin alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu kasvuun. Ei ole vetovoimaa ilman kasvua, eikä ole kasvua ilman vetovoimaa!” Tohtori Arolla on kuusi vetovoimakategoriaa: Kovat vetovoimatekijät. Sijaintitekijät. Pehmeät vetovoimatekijät. Mainetekijät. Identiteetti- tai sydäntekijät. Villit kortit.

Käsittelen tässä nyt lähinnä pehmeitä tekijöitä ja sydäntekijöitä mainekuviakaan väheksymättä. Ne kaikki liittyvät Pälkäneen ilmapiiriin, täällä vallitsevaan tunnelmaan, ”fiilikseen”, asumisen ja olemisen mukavuuteen. Aron mukaan väliä on muun muassa kulttuurilla, identiteetillä ja historialla, mutta myös suurilla elämystapahtumilla, jopa isoilla investoineilla on vaikutusta kunnan yleiskuvaan. ”Ei pidä pelätä niin sanottua WOW-arkkitehtuuriakaan. Pehmeään vetovoimaan kuuluvat myös maisemat ja luontokohteet sekä hyvät peruspalvelut.”

Maine- ja mielikuvien osalta Aro toteaa, että ”Paikkaa ei ole olemassa, ellei se herätä tunteita!” No, mitä tunteita Pälkäne herättää? Naurattaako edes vitsi? Vaikka täällä nyt iloitaankin uudesta Kostia Areenasta, niin eikö kaiken alla piile kuitenkin nyreä tyytymättömyys ja jonkinlainen ”ei siit tuu mittään”-henki?

Aika negatiivista. Löytyisikö positiivista näillä mittareilla? Sappeen vapaa-aikakeskus on hyvä esimerkki innovatiivisesta kehittymisestä. Aina löytyy jotakin uutta ja tapahtuu ympärivuotisesti. Ja kai muistatte, miten sitäkin vastustettiin. Oma merkityksensä on Aitoon Kirkastusjuhlillakin, siitä plusmerkintä. Laitikkalan alue on omaleimainen yhteisö, jossa yhteisvoimin on saatu paljon aikaan. Ja pienistä hyvistä asioista kannattaa mainita yksityisin voimin aikaansaatu Daniel Medelplan museo. Aapiskukkokin vetää kulkijoita puoleensa.

Mitä on laiminlyöty? Minusta kaikkein pahin asia on rauniokirkon kohtalo. Kun Vanhankirkon suojeluyhdistys 2002 perustettiin, kaikki näytti aluksi hyvältä. Raunioiden kunnostukseen saatiin mukaan Museovirasto ja asiat alkoivat edetä. Pian kuitenkin kävi ilmi, ettei paikkakunnalla tajuttu hankkeen suurenmoisuutta, sitä, millainen kassamagneetti kunnostettu ja lasikatolla varustettu rauniokirkko olisi. Peruspälkäneläinen nyreys on melkein tukahduttanut hankkeen, ja syyttävä sormi voi kyllä huoleti osoittaa kuntaa, jossa sielläkään ei ole tajuttu mahdollisuutta ohjata turistivirtoja Pälkäneelle. En epäile hetkeäkään, että jos entisen Fintavernan alue ja hiukan peltomaata sen itäpuolelta saataisiin kunnalle tai yhdistykselle, Pälkäne saisi todella edustavan infopisteen matkailunähtävyytensä vierelle. En tarkoita, että kunta satsaisi suuria summia itse kirkkoprojektiin, mutta kunnan muu tuki olisi korvaamattoman arvokasta. Sponsoreitakin voisi löytyä, jos kunta ja seurakunta olisivat innokkaina toimijoina taustalla.

Pälkäneen puolen järvemme, Kostianvirta ja Iharin reitti ovat myöskin hyödyntämättä erilaisia kilpailuja ja tapahtumia ajatellen. Luopioisissa otetaan ilo irti Kukkiasta ja triathlonista. Kysymys on vain aloitteista ja niiden toimeenpanosta. Kaikessa ei suinkaan tarvita kuntaa vetäjänä, päinvastoin, aktiiviset kuntalaiset yhdistyksineen pystyvät ihmeisiin, kun vain ryhtyvät toimeen. Jos Pälkäne kaipaa lisää vetovoimaa, sen täytyy lähteä meistä itsestämme, kuntalaisista.

Ei pidä myöskään unohtaa luontoretkien merkitystä. Laipanmaa on yksi potentiaalinen kohde, ja vastaavia reittejä voisi rakentaa muuallekin. Jokin kaunis suokohde voisi vetää luontoaktivisteja. Kukkolan Vähäjärvi lintujärvenä kaipaisi komeaa tarkkailutornia pysäköintialueineen.

Yksi tärkeä vetovoimatekijä on alueen siisteys, vaikutelma siitä, että kaikki on hoidossa. Nyt jopa lähellä asutuskeskuksia on pusikoita ja hoitamattomia tienvieriä. Moni kaunis järvinäkymä on piilossa pensaikkojen ja lepikoiden takana.

”Paikkaa ei ole olemassa, ellei se herätä tunteita!” Kolumnistimme mukaan ihmiset eivät edes tiedä, mikä se sellainen Pälkäne on. Jotakin on siis tehtävä. Ehkäpä vanhakantainen ”ei niin oo tehty ennenkään”-pälkäneläisyys alkaa vähitellen painua unhojen yöhön ja reippaammat uudistusten tuulet alkavat puhallella täälläkin.

Paul Tiililä

Kommentit (19)

  1. leena-kyllikki

    Kaikki tekevät varmasti parhaansa, mielensäpahoittamisiin ei kannata energiaa hukata, vaan kaikkia tekijöitä kiittää ja kannustaa. Sitä hyvää fiilistä ja tekemisen meininkiä voi ihan jokainen edesauttaa ja ylläpitää. Monia asioita kehitetään ja niiden eteen tehdään työtä, usein huomaamattomasti taustalla, kaikki eivät pidä itsestään meteliä. On kyselty mm. kansainvälisyyden perään ja valiteltu kuihtuneita ulkomaisia sidoksia. Nyt opettaja Juha Valtonen antoi lehdessä hyvän tietopaketin koulun kansainvälisyydestä. Mielestäni loistavaa toimintaa, hienoa!

  2. Hannu-Helena

    Erittäin myönteisenä on pidettävä Pälkäneen uusinta vaakunahanketta. Hanke sai alkunsa ikävästä tohtoreiden riidasta joka vuorostaan sai alkunsa Pälkäneen talouden syöksykierteestä. Lääketieteen- ja hallintotieteiden tohtorit eivät pysty turvaamaan kunnan itsenäisyyttä. Poppamies ja konsulentti tarvitsisivat kaiken avun ja ainakin taloustieteen tohtorin avun. Tässä painostavassa tunnelmassa Onkkaalan kulttuuriväki ryhtyi puuhaamaan jotain mielenvirkistystä ja pian keksittiinkin ehdottaa kunnan vaakunan vaihtamista. Sehän on aina niin virkistävää. Alkuun ehdotettiin paluuta aapiskukkovaakunaan kaivertaja Medelplanin merkkivuoden kunniaksi. Tästä on nyttemmin luovutti ja Pälkäne-Seuran nettisivuilla esitellään ihan lähipäivinä uusin idea. Siinä on haettu Ferdinand von Wrightin ja art noveaun liittoa. Ajallisesti tuo on hyvin sopivaa sanovat Onkkaalan taidepiirit. Uuden vaakunan työnimi on taistelevat tohtorit. Siinä on raivonpunaisella pohjalla havunvihreä lumpeenlehti jonka päällä kaksi mustaa tohtorihahmoa ottaa mittaa toisistaan kera säkenöivin sanan säiläin. Pelkästään jo tuo vaakunan kirjallinen kuvaus tuo kunniaa myös kaivertaja Medelplanille ja vaakuna on kuin uusi alku ryvettyneelle ja masentuneelle Pälkäneelle.

  3. paavomustonen

    Asiat eivät ole noin yksiselitteisiä, ja tämän tietävät myös valtuutetut. Valtuutetun tuska on suurimmillaan näissä lomautuksissa, ja ne ovat tilapäisratkaisu, huono keino kaikkiaan. Esität bruttosummaa 400 000€, otitko huomioon perheen ja lasten tuskan, koska 3000€/kk ansaitsevalle kahden viikon palkka on merkittävä asia. Se heijastuu väistämättömästi lasten elämään. Otitko huomioon kuinka paljon kunnan ja valtion verotulot laskevat, kas, palkasta kun maksetaan veroa. Otitko huomioon kuinka paljon vähemmän rahaa lomautettu vie kauppaan, heijastevaikutus on pitkä, koska bruttona 3000€/kk ansaitsevalla vuokralla asuvalla ei suurta vararahastoa ole. Ei taatusti ole, jos hänellä on lapsia!

  4. Kuka vaan

    Nyt saatiin säätöjä. Vesilahti valitsi kunnanjohtajan ja meillä voidaan poistuvan hallintojohtajan tehtävät jakaa muiden virkamiesten kesken. Kävipä tuuri, näin ne säästöt lähtee liikkeelle. Kiitos.

  5. Ville

    Jos kerran on säästöjä haettava on myös kunnan henkilöstömenojen osallistuttava säästötalkoisiin. Jos yksityinen yritys joutuu talousahdinkoon ensimmäisenä toimena on miettiä henkilöstön menojen karsimista.

  6. Ville

    Jos säästöjä ei synny niin Kangasala nielaisee koko kunnan jolloin aika monta kunnan työpaikkaa saattaa loppua. Jokaisen kannattaa harkita omalta kohdaltaan säästöjen tekemistä, koska muuten voi käydä huonosti.

    • Nimetön

      Onko Ville sitä mieltä, että kunnassa on liikaa väkeä? Jos ei ole liikaa väkeä, niin sitten Villen säästöt kolahtavat kuntalaisiin puuttuvana palveluna. Lukion voisi lakkauttaa, siitä saisi pienen vuotuisen säästän. Onko sillä sitten jotain väliä, jos itse ajamme omat palvelumme alas, tai saman tekee Kangasala. Onko se vaakuna niin rakas, että kannattaa itsenäisenä pysyä?

  7. Ville

    En ole niin sanonut, että väkeä on liikaa, mutta 2 viikon porrastetuilla lomautuksilla saataisiin aikaan 400 000€:n säästöt. Onhan kunnan toiminnot lähes kokonaan kiinni esim Heinäkuussa.

  8. Nimetön

    Yrität selvästi järkeillä tulokset on vaan surkeat. Heinäkuussa ollaan lomalla ja lomat vain siirtyisivät jos lomautus laitettaisiin heinäkuulle. 400000 brutto ei vaikuta yhtään mitään kunnan talouteen ja sama olisi taas ensi vuonna. Kunnissa on pulaa osaavista ihmisistä miksi joku tulisi Pälkäneelle töihin jos tietäisi että joka vuosi on pari viikkoa palkatonta. Mieti nyt vähän

  9. Nimetön

    Ainakin eräässä paikallisessa toisen asteen erityisoppilaitoksessa käydään kovaa vääntöä välillä kuka saa kesäksi lomautuksen ja ketkä joutuvat(!)olemaan töissä.
    Asiasta on oltu välillä yhteydessä jopa ammattiliittoon, kun toinen saa lomautuksen ja toinen ei…..

  10. Nimetön

    Pälkäneen kunnalla on toista astetta vain lukio ja opettajat ovat kesän vapaalla jos siellä jotain avustajia olisi niin tuskin heidän lomautuksillaan kunta pelastuisi. Kunnan palveluja ei kaivata heinäkuussa kun ihmiset ovat lomalla mutta muina aikoina tarvitaan kyllä.

  11. Nimellinen

    Voi opettaja raukkoja, joutuvat olemaan vapaalla palkattomalla lomalla koko kesän! Vai maksetaanko siitä kesästä sittenkin rahaa??? Jos maksetaan, eikö sillä kahden viikon lomautuksella sitten saataisi niitä säästöjä?

    • Nimetön

      Nyt sohaisit…tottakai opettajile maksetaan loma-ajoilta. Ja työstäkin saavat täyden palkan vaikka opetustunteja olisi 10-15 viikossa. Menee kuulemma tuntien valmisteluun loppu työaika.
      Mitähän valmistelua 10-20 vuotta samaa ainetta opettava tarvitsee.
      Huonosti on asiat, jos tuossa ajassa ei ole oppinut jo opettamaan.

    • Nimetön

      Tuo on kuntatyönantajan ja liiton välinen asia sitä ei ratkota kunnissa. On se kieltämättä härskiä että opettajat tulevat kesäksi töihin palkkaa nostamaan hoitovapaalta ja äitiyslomalta ja sijainen lomautetaan kesäksi. Parempi olisi mennä suosiolla osaksi Kangasalaa. Luopioisten porukat ovat jo omasta kunnasta luopuneet mitä ne välittää onko Pälkäne tai Kangasala jos ei ole koulua ja päiväkotia. Sama meno jatkuisi ja kyläläiset siivoaisivat uimarantansa ja hoitaisivat kaukalonsa.

      • Ville

        Valitettavasti Luopioisten väkiluku tulee laskemaan jos palvelut viedään kauemmaksi (koulut, päiväkodit, terveydenhuolto,apteekki) koska myös päivittäistavarakauppa saattaa näivettyä jos ympäriltä katoaa muut kunnan peruspalvelut.
        Säästöt ovat ainoa tapa saada palvelut säilymään ja siksi ehdotan, että myös kunnan työntekijät osallistuvat säästötalkoisiin, eikä aina säästöjä haeta palveluiden karsimisella.
        Kunnan työpaikat säilyvät jos myös palvelut säilyvät. Siksi 2 viikon lomautus kiertävänä ei vähennä kunnan työpaikkoja. Jos Kangasala nielaisee Pälkäneen silloin palvelut keskitetään Kangasalalle ja myös Pälkäneen kunnan työntekijöiden voi käydä huonosti.
        Valtio ei tue kuntaliitoksia eikä tietääkseni 5 vuoden irtisanomissuoja ole kuntaliitosten yhteydessä todennäköistä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?