Kangasalla kehitetään hevosalaa

Kangasalla on hyvät luontaiset edellytykset kehittää hevosalan toimintaa.

Kangasalla on lähdetty kehittämään hevosalaa. Kaupungin hevosalan toimijat kokoontuivat ensimmäistä kertaa yhteen viime torstaina Mobiliaan.

– Hevosten ympärillä on paljon toimintaa, ja nyt on aika nostaa sitä esiin. Hevoset ovat Kangasalla paitsi erinomainen harrastus myös merkittävää liiketoimintaa. Nämä molemmat muodot sopivat erinomaisesti kaupunkiimme. Hevosalahan ei suoraan ole kaupungin omaa alaa, mutta annamme mielellämme alan toimijoille apua ja tukea, kaupunginjohtaja Oskari Auvinen lausui tilaisuudessa.

Kaupunginjohtaja jatkoi, että Kangasalla on olemassa hyvä pohja hevostalouden kehittämiseksi. Kaupungissa on toistatuhatta hevosta, mikä on iso määrä. Lisäksi luontaiset edellytykset – muun muassa ympäristö – hevosalalle ovat hyvät.

– Strategisessa yleiskaavassa on huomioitu hevostalouden kehittämisalueita, Auvinen mainitsi.

Hevostalouden kehittämisalueiden suunnittelussa pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia hevosläheiseen asumiseen sekä hevostalouden hyödyntämiseen kunnan matkailu- ja virkistyspalveluiden osana.

– Näiden alueiden reittien ja ympäristön suunnittelussa huomioidaan liikkuminen hevosella, Auvinen jatkoi.

Strategisessa yleiskaavassa osoitetaan kehittämisperiaatteita – ei täsmällisiä paikkoja – toiminnoille. Hevostalouden suurin kehittämispotentiaali on nauhataajaman ympärillä olevilla maaseutualueilla eli lähellä potentiaalisia asiakkaita.

– Hevostalouden vetovoimaa voidaan lisätä muun muassa hevosläheisellä asumisella, jossa asumisen ja harrastamisen toiveet yhdistyvät. Hevostalouden ja hevosläheisen asumisen kehittämishankkeena on käynnistetty Vääksyn osayleiskaavan laatiminen. Kaavalla tutkitaan mahdollisuuksia kasvattaa ja monipuolistaa Vääksyn kartanon hevostoimintaa ja osoittaa alueelle mahdollisuuksia hevosläheiseen asumiseen, Kangasalan yleiskaavasuunnittelija Jenni Joensuu-Partanen kertoo.

Alan kokonaisnäkymät hyvät

Partanen jatkaa, että tulevaisuudessa yhdeksi maaseudun ja taajaman vetovoima- ja elinvoimatekijäksi voi muodostua elämystalouden verkosto, jossa asumisen, yrittäjyyden, vapaa-ajan ja matkailun toiminnot ja toimijat verkottuvat monipuolisesti palvelevaksi verkostoksi. Luonto-, vesi- ja maatilamatkailu, hevostalous ja kulttuuripalvelut ovat luontevia verkoston muodostajia, sillä ne ovat jo nyt selkeästi vetovoimaisia toimialoja, linkittyvät monin tavoin toisiinsa ja niissä on runsaasti kehittämispotentiaalia.

Mobiliassa niin ikään puhunut erikoistutkija Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskuksesta mainitsi, että kokonaisnäkymät hevosalalla ovat hyvät. Alan yleisimmät toimintamuodot tällä hetkellä ovat ratsastuspalvelut, karsinapaikkojen vuokraus, hevoskasvatus ja ravihevosten valmennus.

Markku Saastamoisen vuoro olla äänessä.
Oskari Auvinen puhui tilaisuudessa hevosalan toimijoille.

Saastamoinen ennakoi, että tulevaisuudessa yritystoimintamuodoista lisääntyvät esimerkiksi hevosavusteinen toiminta, hevosten hoitopalvelut ja matkailu- ja vaellustoiminta.

– Alan toiminta tarvitsee ennen kaikkea tilaa. Esimerkiksi tallit, tarhat, ulkoilualueet, kentät, reitit, tiet, asiakastilat, varastot, lantala ja pysäköintipaikat vaativat kaikki omat tilansa, Saastamoinen luetteli.

Tavoitteena kehittämissuunnitelma

Hevostalouden kehittämiseksi tarvitaan alan toimijoiden välistä yhteistyötä. Kangasalla tavoitteena on saada laadituksi hevostalouden kehittämissuunnitelma, joka voisi pitää sisällään esimerkiksi ajatuksia markkinointiyhteistyöstä, tallien profilointityöstä, ratsastusleiritoiminnan kehittämisestä, ratsastuksen oheispalveluista, terapiaratsastustoiminnasta ja hevosalan matkailutuotteista.

Hevostalousalueet näkyvät kaupungin strategisessa yleiskaavassa hevossymbolein merkittyinä.

Hevosala Suomessa:

  • Hevosia: 75 000
  • Harrastajia: Ratsastus 170 000, raviurheilu 200 000
  • Talleja: Noin 16 000
  • Hevosalan yrityksiä: Noin 3000
  • Maatalouden tuotteita: 44–55 miljoonaa euroa (1,6–1,8 euroa/hevonen/päivä)
  • Peltoala rehuntuotannossa: 75 000–112 500 hehtaaria
  • Työllistävyys, arvio: 6000–7000 henkilötyövuotta, noin 15 000 henkilöä
  • Hevosille ostetut lisäpalvelut/vuosi: 90–105 miljoonaa euroa
  • Lähde: Markku Saastamoisen luento Kangasalla 4.10.2018

 

 

 

 

Kangasalla paljon hevosalan toimijoita:

  • Ratsastuskouluja: Equillence Center Tavela, Herttualan Ratsastuskoulu, Kangasalan Ratsastuskoulu, Laaksolan Ratsutila, Papinojan Ponitalli, Pollen Potku, Ratsastuskeskus Parvela.
  • Yksityistalleja: Heponiemen talli, Hullun Tallit, Huvikummun talli, Katilan Ratsutila, Katin Talli, Kautialan Talli, Lauvalan ratsutila, Lintulan Ratsutila, Niittyrannan Ratsutila, Mikan talli- ja kengityspalvelut Ky, Rantatilan Hevoset, Ratsastuskeskus Parvela, Suomatkan Talli, Toosilan Kartanon Talli, Tupasvillan issikkatila, Viitasen talli, Wääksyn Kartanon yksityistalli.
  • Muita hevosalan toimijoita: Kangasalan ratsastajat ry, Kangasalan Raviyhdistys ry, Tursolan reki ja retki, Kangasalan Hevosklinikka, Suomen Ravi ja Ratsastus, Hurmo, Ilosi (fysioterapiaa/pilatesta erityisesti ratsastajille).