Sateiden tahti muuttui – ilmastonmuutos on korostanut vedenpintojen heittelyä

Sateisen syksyn ja runsaslumisen talven jäljiltä järvien pinnat huuhtoivat keväällä rantasaunoja ja peittivät laiturit. Vedet olivat niin korkealla, että jopa Kukkialla uskottiin pintojen pysyvän terveellä korkeudella kesälläkin. Mutta syksyyn mennessä pinta oli laskenut alemmas kuin koskaan 1960-luvulta alkaneen seurantajakson aikana.

Kukkia toimii vedenpintojen indikaattorina Sydän-Hämeessä, koska sen pinta nousee ja laskee nopeammin kuin muissa suurissa järvissä. Muuallakin vedet ovat häipyneet ennennäkemättömällä vauhdilla, kun sadesyksyä ja -talvea seurasi kuiva hellekesä.

Vedenpintojen heittely on korostunut, koska sateet saadaan vuosittain eri tahtiin kuin aiemmin. Ilmasto on muuttunut niin, että syksyllä ja talvella vedet satavat sulaan maahan. Tämä kuormittaa järviä, sillä sateet huuhtovat tehokkaasti ravinteita kasvittomista, paljaista pelloista ja hakkuuaukoista.

Uusi saderytmi on pulmallinen myös järvien pintojen kannalta. Siksi ilmastonmuutos otetaan huomioon säännöstelyohjeita uusittaessa.

 

Sydän-Hämeen vedet ovat säännöstelemättömiä. Kukkian pintojen korkeus riippuu Kukkianvirrasta ja Vihavuoden koskesta. Virta on kunnostettu virheellisesti, ja järvi tyhjenee liian nopeasti kesällä matalien vesien aikaan.

Virran purku-uoma ruopattiin liian suureksi, kun uittoja varten rakennettu Vihavuoden pato purettiin. Kukkia suojeluyhdistys on vaatinut, että Kukkianvirta korjattaisiin niin, että se pidättelisi paremmin vesiä. Aitoossa vieraillut ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka antoi toivoa, että asia voitaisiin korjata.

Mallasveden, Pälkäneveden, Roineen ja Längelmäveden pintojen korkeus on kiinni siitä, miten paljon vettä virtaa Lempäälässä ja Valkeakoskella. Kuluva kesä todistaa, että pinnat laskevat liian alas, vaikka juoksutusta Valkeakoskella pienennettiin.

Säännöstelyn lisäksi kaikessa muussakin vesistöjen hoidossa ja ohjauksessa pitäisi tunnustaa, että olot ovat muuttuneet. Vettä ei voida juoksuttaa entisiä määriä, koska kuivat jaksot ovat entistä pidempiä. Myös rankkoihin sadekausiin pitäisi reagoida entistä nopeammin, jotta vältyttäisiin kevään kaltaisilta tulvilta.

 

Lähirannoilla näkyvät muutokset ovat yksi esimerkki siitä, että muiden murheeksi ajateltu ilmastonmuutos vaikuttaa jokaisen elämään.

Tutkijat kokosivat yhteen maailmanlaajuisen ilmastotiedon ja patistavat hillitsemään ilmaston lämpenemistä, sillä vielä nyt kiihtyvään kehitykseen voitaisiin vaikuttaa. Totuuden jälkeisessä maailmassa tutkimustieto haastetaan samalla tavalla kuin uskomukset ja mielipiteet. Osa järkevistä suomalaisistakin epäilee koko ilmastonmuutosta tai ajattelee, että sen torjuminen on muiden homma: Suomessa tai Sydän-Hämeessä ei tarvitse tehdä mitään, koska Kiinassa saastutetaan vielä enemmän ja Afrikkaan syntyy liikaa lapsia.

Ilma ja vedet ovat kuitenkin yhteisiä luonnonvaroja. Ei ole kovin hedelmällistä ajatella, että me voimme lirauttaa yhteiseen altaaseemme vähän, koska joku muu päästelee vielä reilummin.

Jokaista havahdutetaan miettimään, miten voisi korjata kestämätöntä elämäntapaansa. Päättäjien tehtävänä on miettiä yhteisiä keinoja, joilla omalla paikkakunnalla, Suomessa ja Euroopassa voidaan tehdä entistä enemmän ilmaston hyväksi. On tuhoisaa, jos mielipidevaikuttajina toimivat päättäjät keskittyvät kieltämään yhteisen vastuumme ilmastosta.

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>