Luento: Soroptimistien Itämeri-ilta pysyi ajan hermolla

Luonnonvarojen rajallisuus ohjaa yhteiskunnan muutosta

TkT Tuula Pohjola kertoi tulleensa mielellään puhumaan Pälkäneen Yhteiskoululle, jossa hän on itsekin opiskellut.

Laitikkalasta kotoisin oleva TkT Tuula Pohjola CRnet Oy:stä piti kuulijansa hyvin hereillä Pälkäneen Soroptimistien järjestämässä Itämeri eilen ja tänään – entä huomenna -tilaisuudessa.

Itsekin Soroptimisti-klubiin Helsingissä kuuluva Pohjola pohjusti YK:n päivänä 24. lokakuuta  pidettyä tilaisuutta kertaamalla kestävän kehityksen määritelmän ja kertomalla vuoteen 2030 asetetuista tavoitteista.

– Tarvitsemme kestävää teollisuutta ja innovaatioita, kestävällä tavalla toimivia kaupunkeja ja yhteisöjä sekä ilmastotekoja.

Hän muistutti, että suomalaiset käyttävät nelinkertaisesti luonnonvaroja verrattuna kehittyviin maihin.

– Toisaalta meillä voisi olla paljon annettavaa esimerkiksi puhtaan veden ja sanitaation osaamisen alalla, kunhan näistä vaan saataisiin kehitettyä vientituotteita.

Ympäristölaskennan ja vastuullisen liiketoiminnan kehittämisen parissa uraansa tehnyt Pohjola perusteli sanomaansa tutkimustiedoilla. Hän toi avoimesti esiin myös omat näkemyksensä.

– En pidä ydinvoimaa puhtaana energiana, sillä sen louhiminen, kuljetukset ja loppusijoitus ovat ongelmallisia. Sen sijaan aurinkoenergiassa on potentiaalia, kunhan teknologia sen varastoimiseksi akkuihin saadaan kehitettyä.

Ekologia, ekonomia ja eettisyys

Tuula Pohjola painotti esityksessään kolmea E:tä: ekologiaa, ekonomiaa ja eettisyyttä.

– Ekologinen kestävyys on näistä ensisijainen. Jos ympäristömme on elinkelvotonta, talouskaan ei toimi, Pohjola kiteytti.

Monet taloudelle tärkeät raaka-aineet ovat rajallisia. Erityisesti fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, maakaasun varannot uhkaavat ehtyä tulevina vuosikymmeninä. Hiiltä riittää pidempään.

– Lannoitteena käytetyn fosforin sekä tietotekniikassa tarvittavien harvinaisten maametallien varannoista ei ole tarkkaa tietoa, Pohjola kertoi.

Maametallien rajallisuuden vuoksi käytetyn elektroniikan kierrättäminen on hyvin suositeltavaa. Harvinaisia maametalleja louhitaan myös Suomesta.

Eettisten näkökohtien huomioon ottaminen on tärkeää paitsi moraalisesti, myös oman turvallisuutemme vuoksi.

– Eriarvoisuuden lisääntyminen lisää myös turvallisuusriskejä, Pohjola sanoi.

Itämeri-illan asiantuntija TkT Tuula Pohjola ja Pälkäneen Seudun Soroptimistiklubin presidentti Suvi Rantanen.

Ilmastonmuutos tuo pakolaisia

– On ennustettu, että Sahara leviää Etelä-Eurooppaan saakka ja pysähtyy Alppeihin. Tämä saattaa tapahtua viimeisten ennusteiden mukaan jo vuonna 2050, Pohjola latasi.

Kuivuus ajaa ihmisiä kohti parempia elinmahdollisuuksia ja Suomikin saanee Pohjolan mukaan osan pakolasisista.

– Kun me asutamme 55 miljoonaa italialaista, ainakin kulttuurimme muuttunee vilkkaammaksi, hän kevensi.

Ilmastonmuutoksen ohella väestönkasvu tuo globaaleja haasteita. Maapallolla elää tällä hetkellä 7,2 miljardia ihmistä ja määrän ennustetaan edelleen nousevan. Nälänhätä ja puute puhtaasta vedestä ajavat ihmisiä pakolaisiksi. Myös vedenpinnan nousu tuhoaa asuinalueita.

Itämeri on herkkä murtovesialue

Itämeri on maapallon nuorin meri ja erityisen herkkä merialue. Se on saastunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä ja saastuminen jatkuu edelleen erityisesti etelärannikon valtioiden puutteellisen vesistönsuojelun vuoksi.

– Suomalaisten avustuksella ja EU:n rahoittamana Pietarin jätevesipäästöt ovat vähentyneet ja itäinen Suomenlahti on puhdistunut, Tuula Pohjola kertoi.

Sen sijaan Saaristomerellä tilanne on pahentunut.

Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien lisäksi Itämerta rehevöittävät Pohjolan mukaan maatalouden ravinnevalumat, kaatopaikkojen valumavedet sekä laivojen ja veneiden jätevesipäästöt. Myös kestämätön käyttö, kuten roskaantuminen, ylikalastus, meriliikenteestä aiheutuva vedenalainen melu sekä vieraslajit kuormittavat Itämeren luontoa.

Pälkäneen Seudun Soroptimistien järjestämä Itämeri eilen, tänään – entä huomenna -tilaisuus keräsi mukavasti kuulijoita Pälkäneen Yhteiskoulun auditorioon.

Öljyonnettomuus Itämerellä vaikuttaisi arkeemme

– On hyvin todennäköistä, että Itämerellä sattuu öljyonnettomuus, emme vain pysty ennustamaan sen ajankohtaa, Tuula Pohjola kertoi.

Öljytankkerit seilaavat Itämerellä erityisesti itä-länsisuunnassa. Venäläisissä tankkereissa on vain yksinkertainen pohja.

– Öljyvahinko vaikuttaisi myös täällä Pälkäneellä, sillä suuri osa ruoastamme tuodaan laivoilla Vuosaaren satamaan. Se reitti suljettaisiin, jos Suomenlahdella sattuisi öljyonnettomuus, Pohjola sanoi.

Vaihtoehtoisia reittejä ruokakuljetuksille varmaankin käytettäisiin, mutta muutokset logistiikassa vaikuttaisivat arkeemme.

– Kotivaraa tulisi olla kaapeissa kahdeksi viikoksi ja varastoa pitäisi koko ajan uudistaa.

Pienen ihmisen teoilla on merkitystä

Itämeri-illan päätteeksi Tuula Pohjola johti keskustelua siitä, mitä yksittäinen ihminen voi tehdä ympäristön ja Itämeren hyväksi. Hän tiivisti keskustelun neljään pääotsikkoon: asuminen, ruoka, liikkuminen ja hankinnat.

Asumisessa voi valita lämpö- ja sähköenergiansa tuotantotavan sekä huolehtia siitä, ettei jätevesiin joudu sinne kuulumattomia aineita.

Ruoantuotannon ympäristövaikutukset koostuvat viljelystä, kuljetuksista, energiankulutuksesta sekä jätteiden käsittelystä. Omilla valinnoillaan kuluttaja pystyy pienentämään ravintonsa ympäristövaikutuksia.

– Esimerkiksi 40 prosenttia ruoasta menee jääkaapista suoraan roskikseen. Tässä meillä on reilusti parantamisen varaa, Pohjola kannusti.

Liikenteestä haitallisimpia ovat lentomatkat ja polttonesteiden käyttöön pohjautuva autoilu. Hankinnoissa ympäristövaikutuksia aiheuttavat pakkaukset, materiaalit sekä käytettyjen tuotteiden kierrätys tai hävitys.

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>