Pälkäneellä juhlittiin elokuun lopussa Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) Tavase-ratkaisua. Siinä katsottiin, ettei vedenhankintayhtiö voi rakentaa tekopohjavesilaitosta Pälkäneelle, koska se voisi vaarantaa Keiniänrannan Natura-suojellun tervalepikon.
Pälkäneläisten ilo oli ennenaikainen, sillä Tavase aikoo täydentää hakemustaan tai muuttaa suunnitelmiaan niin, että lupaprosessia voitaisiin jatkaa myös Syrjänharjussa. Kangasalan Keisarinharju-Vehoniemenharjun alueelle sijoittuvien tuotantoalueiden osalta KHO ei nähnyt Natura-vaaroja.
Tavaselle annettiin lokakuun loppuun saakka aikaa ilmoittaa, haluaako se että lupakäsittelyä jatketaan aluehallintovirastossa (AVI) Kangasalan tuotantoalueiden osalta. Lisäksi yhtiölle varattiin mahdollisuus täydentää Pälkäneen tuotantoalueiden lupahakemusta valtioneuvoston poikkeusluvalla tai muuttaa suunnitelmiaan niin, ettei Natura vaarantuisi.
Tavase Oy:n hallitus on päättänyt, että hanketta jatketaan KHO:n päätöksen mukaisesti. Toimitusjohtaja Petri Jokela ei pidä ensisijaisena vaihtoehtona valtioneuvoston poikkeuslupaa.
– Korkein hallinto-oikeus ei ole todennut, että Keiniänrannassa syntyisi Natura-haittoja, vaan että vaikutusarvioon sisältyy epävarmuutta. Analysoimme vielä lähikuukausien aikana tarkemmin, mitä KHO tarkoitti ja käymme läpi, miten voimme vakuuttaa, ettei Natura-vaikutuksien suhteen jää epävarmuuksia.
Jatkosta neuvotellaan AVI:n kanssa
Tavase Oy ilmoitti KHO:lle antamassaan vastineessa, ettei se ole lähtenyt hakemaan valtioneuvoston poikkeuslupaa, koska arviointi- ja lausuntomenettelyssä ilmenee toisistaan poikkeavia loppupäätelmiä. Niistä painavimpia ovat ELY-keskuksen Natura-lausunto ja vesilain mukaisesta lupahakemuksesta annettu lausunto.
– Korkeimman hallinto-oikeuden päätös perustuu paljolti viranomaisten aiemmin lausumaan, Petri Jokela sanoo.
Hänen mukaansa Tavase neuvottelee hankkeen jatkokäsittelystä AVI:n kanssa.
– Asian ratkaiseva lupaviranomainen ei tietenkään voi lähteä sanomaan, miten meidän tulisi edetä. Mutta haluamme kuulla, miten he näkevät asian.
Jokela ei osaa vielä sanoa, millaisia muutoksia Tavase tekee Pälkäneen suunnitelmiin.
– Mutta samalla paperilla tuskin voimme jatkaa.
Hän arvelee, että aluehallintoviraston kanssa käytävän neuvottelun jälkeen Tavase tekee jonkinlaisen kirjallisen esityksen siitä, miten asiassa edetään.
Jakautuuko Tavase kahdeksi hankkeeksi?
KHO palautti Tavasen lupahakemuksen aluehallintovirastoon Kangasalan tuotantoalueiden osalta. Siksi se etenee eri tahtia kuin Pälkäneen tuotantoalue, jossa tarvitaan mahdollisesti Natura-arvioinnin päivitys.
– Tavoitteena on päästä mahdollisimman nopeasti maaliin Kangasalan osalta. Pälkäne tulee perässä, jos sen lupahakemusta ei pystytä käsittelemään samassa tahdissa, Petri Jokela sanoo.
Kangasalan osalta hän pitää KHO:n ratkaisua selkeänä.
– Päätöksessä lukee, ettei Keisarinharju-Vehoniemenharjun Natura-alueille aiheudu merkittävää haittaa. Se on Tavasen kannalta iso ja myönteinen päätös. Kangasalla suunnitelmiin ei tarvitse tehdä muutoksia.
– Natura-kysymys on ollut kanto kaskessa, ja lupahakemuksen käsittely on kulminoitunut siihen. Kun se on nyt ratkaistu, kyse on enemmänkin tavanomaisesta vesitaloushankkeesta, jonka lupakäsittelyssä punnitaan hyötyjä ja haittoja. Hyöty on 300 000 asukkaan omistajakunnille saatava talousvesi ja haitat lähinnä yksittäisten tahojen intressejä. Haittoja kompensoidaan korvauksilla, joista teimme esityksen jo lupakäsittelyn yhteydessä. KHO ei voinut ratkaista maanomistajakorvauksia, koska niihin ei ole otettu aiemmissa oikeusasteissa kantaa.
Kangasalan kaupunginvaltuustossa istuva Kangasalan luonto ry:n puheenjohtaja Jorma Mäntylä on toivonut, että Tavasen omistajakunnat hautaisivat koko hankkeen. Omistajia ei ole kuitenkaan kutsuttu KHO:n ratkaisun jälkeen koolle, vaan hankkeen jatkamisesta päätti yhtiön hallitus.
Tavasen toimitusjohtaja Petri Jokela.
Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Viimeisimmät kommentit