Miehen vierailu on päivän kohokohta – läheisten läsnäolo ja tuki ovat tärkeää hoitokodin asukkaille

Miten paljon ikäihmiset tuntevat yksinäisyyttä tällä hetkellä? Kuinka yksinäisyyden tunnetta voisi vähentää?

Päätimme vierailla Pälkäneen hoitokodissa Kostiakodilla tutustumassa ikäihmisten arkeen ja samalla piristää heidän päiväänsä, sillä olemme kiinnostuneita kuulemaan heidän elämästään, ajastaan hoitokodissa ja yksinäisyydestä.

 

Eri-ikäisillä erilaiset kiinnostuksen kohteet

Matkaamme Kostiakodille jännittyneissä tunnelmissa, sillä emme tarkalleen tiedä, mitä odottaa.

Kostiakodilla on juuri meneillään ruokailu, joten asukkaat ovat sopivasti lähettyvillä. Aluksi juttelemme mukavia muutamien vanhuksien kanssa ja ruokailun jälkeen siirrymme varsinaiseen haastatteluun.

Ensimmäiseksi keskustelemme 93-vuotiaan, mukavan ja pirteän Aunen kanssa. Jännitys katoaa nopeasti, sillä keskustelu sujuu mukavasti.

Aune kertoo asuneensa jo yli 20 vuotta palvelutalossa, jossa viihtyy hyvin. Hän on ystävystynyt muiden asukkaiden kanssa hyvin ja heillä on paljon yhteistä keskusteltavaa. Aune myös ulkoilee päivittäin.

Syömisen jälkeen keskusteluumme liittyi myös Paula, joka on huomattavasti Aunea nuorempi asukas. Eri-ikäisyys vaikeuttaa toisiin tutustumista ja porukkaan pääsemistä, sillä kiinnostuksen kohteet ovat hieman erilaiset.

– On vaikeaa löytää omanikäistä seuraa, Paula kertoo.

Vaikka ikäero on kuitenkin suhteellisen pieni, puheenaiheet eroavat paljon toisistaan elämäkokemuksista johtuen.

– Sotaan liittyvät puheenaiheet nousevat vahvasti esille asukkaiden muodostamissa ”kuppikunnissa”, Paula sanoo.

Henkilökuntaa hän kehuu mukavaksi.

– Myös heidän kanssaan voi keskustella asioista.

Työntekijät kertovat juttelevansa vanhusten kanssa arkiaskareiden ohessa, mutta ammatillinen rooli huomioiden.

Kostiakodilla käy nykyään hieman harvemmin vapaaehtoisia vierailijoita mutta silloin tällöin asukkaille järjestetään yhteistä ohjelmaa.

– Esimerkiksi kortin pelaaminen olisi mukavaa ajanvietettä, Paula mainitsi.

 

Voisitko käydä vaikka ulkoiluttamassa vanhusta?

Seuratessamme Kostiakodin arkea oivallamme, että yksinäisyyden tunteeseen voivat vaikuttaa myös asukkaiden eri-ikäisyys ja sukupolvien ero, joita emme aiemmin ole tulleet ajatelleeksi. Yhteisten keskusteluaiheiden löytäminen voi olla silloin haasteellisempaa ja voi myös lisätä yksinäisyyden tunnetta.

Jokainen ihminen kuitenkin kokee yksinäisyyden ja yksinäisyyden tunteet eri tavalla. Myös asukkaat ovat erikuntoisia, mikä osaltaan voi vaikeuttaa asukkaiden osallistumista keskusteluihin sekä yhteistoimintaan.

Mielestämme olisi tärkeää, että esimerkiksi nuoret voisivat vapaaehtoisesti käydä piristämässä ikäihmisten arkea ja käydä ulkoilemassa vanhusten kanssa, koska työntekijöillä ei ole aikaa siihen.

 

Lläsnäolo ja tuki on tärkeää

Miten paljon läheiset ja ystävät viettävät aikaa ikäihmisten kanssa? Nykypäivänä töitä ja harrastuksia riittää, eikä vapaa-aikaa tahdo jäädä muuhun. Onko kiire pelkästään tekosyy olla näkemättä omia mummuja ja vaareja?

Haastattelussa nousee esille, että läheisten läsnäolo ja tuki on erityisen tärkeää hoitokodin asukkaille. Varmasti sama pätee myös niihin, jotka pärjäävät vielä kotona. Sukulaisia ja tuttavia käy kuitenkin Kostiakodilla suhteellisen paljon, osa jopa päivittäin tervehtimässä omia läheisiään.

Monet läheiset asuvat monien kilometrien päässä hoitokodista, mikä vaikeuttaa suuresti läheisten käymistä heidän luonaan. Aune kertoo, että hänen tyttärensä tullessa tervehtimään häntä pitkien matkojen takaa, meno- ja paluu matkoihin kuluu aikaa jopa kahdeksan tuntia. Valitettavasti kaikilla asukkailla ei välttämällä ole enää läheisiä.

Paula kertoo herkistyneenä, että hänen miehensä käy joka päivä tervehtimässä häntä Kostiakodilla. Sään salliessa he käyvät myös usein yhdessä kävelemässä ulkona.

– Hänen näkemisensä on ehdottomasti koko päivän kohokohta, Paula sanoo.

Lähdemme Kostiakodilta hyvillä mielin. Oli mukavaa käydä tapaamassa asukkaita ja toivomme, että piristimme heidän päiväänsä. Meidät otettiin lämpimästi vastaan ja myös muut vierailijat ovat tervetulleita.

Haluamme muistuttaa kaikkia olemaan enemmän läsnä omien isovanhempien elämässä. Kukapa meistä haluaisi olla ilman läheisiä, nyt tai vanhana.

 

Jaana Järvinen, Silja Penttilä ja Jemina Tikka

 

Pälkäneen lukiolaiset keskustelevat yhdessä Kostiakodin asukkaiden Aunen (vasemmalla) ja Kaijan kanssa.

 

 

 

Yksinäisyys

Kuka meistä haluaisi olla ilman läheisiä, nyt tai vanhana?

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?