Tavoitteena hyvinvoiva Kangasalan kaupunkilainen

Pitkäaikaistyöttömyys pienentynyt vuodessa yli kahdellasadalla henkilöllä. Alle 25-vuotiaiden työttömyys vähentynyt 41,8 prosentilla vuoden 2017 syyskuusta. Koko kaupungin työttömyysaste kaunistunut viime syksyn 8,8 prosentista tasan kuuteen prosenttiin – lukemiin, joissa oltiin viimeksi vuonna 2011. Kaupungin työllisyyspalvelupäällikkö Terhi Sten menee kuitenkin hieman hämilleen, kun hänen ryhmänsä saavutusten huomauttaa olevan parempia kuin monessa muussa kunnassa tai kaupungissa.

– No… olemme me onnistuneet tässä ihan hyvin. Syy tähän on ollut ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö , Sten myöntyy.

Heti perään hän muistuttaa työmarkkinoiden vetävän toki nykyisin muutenkin hyvin – mutta toisaalta Kangasalla on selkeästi satsattu työllisyydenhoitoon.

– Täällä on tehty pajojen laajennuksia, millä on saatu monipuolisempia palveluita ja enemmän työttömiä toiminnan piiriin. Kangasalla ei ole leikattu täältä, vaikka olisi ollut tiukatkin ajat. Meille on myös annettu mahdollisuus kokeilla. Yksi tällainen kokeilu oli viime kesänä alkanut venevuokraus Liutussa ja Vesaniemessä. Vuokraustoiminta jatkuu ensi kesänä keskustassa sijaitsevan Pajakaupan kautta.

 

Toimiva kuntakokeilu

Erityisen merkittävänä tekijänä työllisyyden kohentumisessa Terhi Sten näkee viime vuonna käynnistyneen kuntakokeilun, jossa Kangasalakin on ollut mukana. Kaupungin työllisyydenhoidolle oli iso muutos, kun sen hoidettavaksi siirtyi kokeilussa 1300 TE-toimiston asiakasta, jotka saavat Kelan työmarkkinatukea. Kokeiluun Kangasalle siirtyneen TE-toimiston kolme asiantuntijaa ja kaupungin työllisyyspalvelujen kolme ohjaajaa ovat pystyneet kokonaisvaltaisesti hoitamaan työttömien asioita.

– Aikaisemmin TE-hallinnon kahdella työntekijällä oli asiakasmäärä noin 600 yhtä työntekijää kohden. Kokeilun työntekijöillä nyt se on ollut keskimäärin 130. Olemme pystyneet todella hyvin tarttumaan yksittäisen asiakkaan tilanteeseen, Sten näkee.

Sekä kovaa että pehmeä pakettia on tarjolla Kangasalan keskustassa sijaitsevassa Pajakaupassa. Valikoimassa on esimerkiksi vaatteita, koristetyynyjä, laukkuja, koruja, makkaratikkuja, keppihevosia ja omaleimaisia linnunpönttöjä. Paikallisena käsityönä valmistetut tuotteet pyritään myymään omakustannushintaan.
Kuohunharjuntie 31:ssä sijaitsevaa Pajakauppaa pyörittävät Kangasalan työttömät ry ja Kangasalan kaupunki.
Kauppa on avoinna maanantaisin kello 11–17 ja tiistaista perjantaihin kello 10–16.

Työllisyyspalvelupäällikkö kuvailee kokeilun myötä tullutta muutosta tietyllä tavalla paluuksi vanhaan, mutta tässä tapauksessa se ei ole ollut muutos huonompaan. Hän kummasteleekin valtion haluttomuutta jatkaa tehokkaaksi osoittautunutta toimintamallia.

Jokainen työtön on tavattu kasvotusten, hänen kanssaan on katsottu vaihtoehtoja työttömyyden katkaisemiseksi – ja pyritty saamaan henkilökohtaisesti räätälöityjä ratkaisuja. Toistuvat tapaamiset ovat olleet hyödyksi niille, jotka eivät pysty käyttämään sähköisiä palveluita tai eivät ole oikein saaneet vietyä asioitaan eteenpäin. Keskinäistä luottamustakaan ei ole tarvinnut rakentaa aina alusta lähtien uudelleen.

 

Pehmeitä juttuja

Henkilökohtaisissa tapaamisissa on pystytty työstämään myös muita kuin työnhaullisia asioita; tutkimusten mukaan ihmisen itsetunto alkaa kolhiintua kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen.

– Sellaisia pehmeitä juttuja on siinä työnhaun ohessa. Yritämme esimerkiksi vinkata mahdollisimman paljon aktiviteeteista, joihin on helppo mennä ja jotka eivät ole maksullisia tai osoittaa jonkin harrastuksen olevan hyödyllinen taito. Sekin nostaa itsetuntoa, ja jos ihminen saa jotakin uutta elämäänsä, se voi johtaa johonkin muuhunkin uuteen asiaan.

Tavoitteena on kaupunkistrategian mukaisesti hyvinvoiva Kangasalan kaupunkilainen. Yksittäisen ihmisen hyvinvointi heijastuu ympäristöön positiivisesti siinä missä vaikkapa työttömyys heijastuu koko perheen ja jopa lähipiirin arkeen.

 

 

”Sisähiekkalaatikko? Eiköhän se onnistu!”

Sisähiekkalaatikko päiväkotiin, kolmemetrinen ladon seinä koulunäytelmään ja runsaat tuhat tuolia ja 500 pöytää kunnostettuna takaisin päiväkoteihin. Rekolan pajassa on totuttu toteuttamaan mitä erilaisimpia projekteja.

– Yritämme tehdä kaiken mahdollisen, mitä meiltä pyydetään ja mikä vain on sallittua, työpajan ohjaaja Pekka Toivonen myöntää.

Aakkulantiellä sijaitsevassa Rekolan pajassa työskentelee päivittäin viitisentoista ihmistä. Pajalle tullaan työkokeiluun, kuntouttavaan työtoimintaan tai palkkatuella määräaikaiseen työsuhteeseen.

Pajan väki vastaa kaupungin sisäisistä muuttotöistä ja esimerkiksi huolto- ja siivouskoneiden siirroista paikasta toiseen. Lisäksi pajalla esimerkiksi kunnostetaan ja huolletaan polkupyöriä asiointipyöriksi kotihoitoon ja virastoille. Pyörät päätyvät pajalle kuten valtaosa muustakin materiaalista: kierrätystavarana.

Nyt työn alla ovat linnunpöntöt, jotka oikeastaan ovat pikemminkin asuntoja. Kunnon asuntorakentajan tapaan paja valmistaa eri koko- ja samalla hintaluokan asuntoja. Jos yksinkertaiset – joskin peruspönttöä yksityiskohtaisemmat – pienet yksiöt eivät riitä tai miellytä, on tarjolla myös suurempia ja näyttävämpiä deluxe-malleja. Osa näistä on jopa koristeltu jouluvaloilla. Laatuun kiinnitetään huomiota halvimmissakin ”asunnoissa” esimerkiksi huopakaton muodossa.

Kuten itikkahotellit, perhospöntöt, makkaratikut ja muut tuotteet, päätyvät linnunpöntöt valmistuttuaan keskustassa sijaitsevaan Pajakauppaan.

Pajatoiminnan tarkoituksena on tarjota mielekästä ja merkityksellistä tekemistä toiminnassa mukana oleville.

– Jossakin päin pidettyjä puunhalaamiskursseja emme täällä järjestä, Toivonen hymähtää.

Aakkulan  pajan lisäksi toiminnassa on Rekolan tekstiilipaja Pikonlinnan suunnalla.

Rakennusalan työt ovat Mika Laxille entuudestaan erittäin tuttuja. Hän naureskelee, että harvoin on tosin voinut kehua saaneensa valmiiksi seitsemänkin taloa yhden syksyn aikana. Rekolan pajan lintutalot ovat toki kooltaan hieman pienempiä kuin taloprojektit yleensä.

Suuntaa etsimässä

Joku etsii itseään ja elämälleen suuntaa, toisella on vaikeuksia arjen elämänhallinnan kanssa ja kolmannella vain tietämättömyyttä tai motivaation puutetta. Suuntapajalle, joka toimii osana Kangasalan työllisyyspalveluita, tullaan monenlaisista lähtökohdista.

Ohjaaja Kati Isometsä-Ahoniemi näkee taustalla osittain maailman, yhteiskunnan ja arvomaailman muutoksen.

– Lisäksi perheen tuki puuttuu monelta, tai yhteyttä ei ole ollenkaan, huomauttaa toinen ohjaaja Johanna Ihonen.

Joskus vanhemmilla voi olla niin paljon omia ongelmia, että lapset joutuvat pärjäämään omillaan - ja kaikilta se ei onnistu. Niinpä Suuntapajalla keskitytään miettimään paitsi työnhaku- ja koulutusasioita myös sitä, mitä asioita elämässä voitaisiin tai haluttaisiin muuttaa ja miten.

– Monelle iso juttu päästä ihmisten ilmoille ja puhumaan jonkun kanssa. Toki tuomme esiin senkin, että tämä ei ole chillailupaikka vaan tavoite on potkia pois täältä, Isometsä-Ahoniemi muistuttaa.

Torin tuntumassa sijaitsevassa Suuntapajassa toimii kolme ryhmää. Lisäksi tiloissa kokoontuu kaikille avoin nuorten neliö, jossa käy 17–29-vuotiaita työttömiä, työssäkäyviä ja opiskelijoita. Tuolloin paikalla ovat myös etsivää nuorisotyötä tekevät Sini Palmu ja Timo Pessala.

Suuntapajalla käydään yleensä kolmesta kuukaudesta vuoteen, jonka jälkeen matka voi jatkua opiskelemaan, työelämään tai usein kuntouttavan toiminnan muihin paikkoihin – esimerkiksi kaupungin pajoille tai Tampereelle.

– Kaupungin eri toimialoilta on löytynyt hyvin paikkoja, esimerkiksi laitoshuollon tai toimistohommien parista. Olemme saaneet nuorista hyvää palautetta, Kati Isometsä-Ahoniemi sanoo.

Työpajatoiminta on opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan kannattavaa. Koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäävän nuoren osalta on laskettu menetettävän keskimääräisen työuran aikana ansiotuloja ja eläkemaksuja noin 1,4 miljoonaa euroa. Työpajatoiminnan kustannukset saadaan katettua, jos 15 000 nuoresta 110 kouluttautuu tai työllistyy.

Prosessi on kuitenkin hidas, kun ihmisiä kulkee sen läpi vähän kerrallaan eikä kaikkia voida ottaa mukaan.

– En näe, että pystyisimme rakentamaan sellaista vaadittavaa luottamuksellista suhdetta, jos meillä olisi täällä luokallinen ihmisiä. Vuorovaikutustaidot, läsnäolo ja se, että olet sen saadun luottamuksen arvoinen, ovat tärkeimpiä ominaisuuksia tässä työssä, Isometsä-Ahoniemi arvioi.

Ohjaajat toivovatkin, että hankerahoituksella pyörivä toiminta saa jatkoa – ihmisten tuen tarpeen he eivät näe katoavan, oli Suuntapaja toiminnassa tai ei.

Suuntapajassa käyvät nuoret aikuiset itse kokevat toiminnan hyödylliseksi ja ryhtiä viikkoon tuovaksi. Suuntapajaan on kiva tulla.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?