Ainon ja Sakarin Pälkäne – Sakari Pälsin vanhoja valokuvia esillä perjantaista alkaen Arkissa

Liisa ja Vappu veneessä.

Pälkäneen pääkirjasto Arkissa perjantaina aukeava näyttely Ainon ja Sakarin Pälkäne tarjoaa vanhojen valokuvien ja asiantuntijoiden tekemien oheistekstien muodossa uusia kuvaelämyksiä ja tietoa Pälkäneen kulttuurihistoriasta. 1900-luvun alkupuolella otettujen valokuvien esittämä ympäristö on säilynyt ja on edelleen monille ihmisille läheinen.

– Pälsin Pälkäne-yhteys ei ole yleisesti tunnettu asia. Useimmat kuvien esittämistä paikoista kuuluvat nykyään valtakunnallisesti merkittävään Pälkäneen pitäjänkeskuksen alueeseen. Näyttely rohkaisee näin vaalimaan myös paikallista kulttuuriympäristöä ja siihen liittyviä identiteettiarvoja, näyttelyä kokoamassa ollut pälkäneläinen Jaakko Simola toteaa.

Sakari Pälsi (1882 – 1965) oli suomalainen arkeologi, kulttuurivaikuttaja, tutkimusmatkailija, kirjailija, arvostettu valokuvaaja ja kansatieteellisten elokuvien tekijä. Tutustuttuaan vuonna 1904 tulevaan vaimoonsa Ainoon (o.s. Anttila) Sakari alkoi vierailla myös tämän kotiseudulla Pälkäneellä. Sakari Pälsin seuran puheenjohtaja Jukka Relas ja Jaakko Simola ovat valinneet näyttelyksi Pälsin 28 valokuvaa, jotka esittävät Pälkäneen vaikuttavia näkymiä, Anttilan talon pihapiiriä, Ainoa kotonaan sekä perheen ja suvun vapautuneita hetkiä kesänvietossa. Myös Pälkäneen Vanha kirkko esiintyy kuvien joukossa. Valokuva-aineisto on saatu Museoviraston kuva-arkiston kokoelmista ja Sakari Pälsin perikunnalta. Pääosa kuvista ei ole aikaisemmin ollut julkisesti esillä.

Aino ruokkii kanoja.

Aino ja Sakari avioituivat vuonna 1907 ja perustivat kodin Oulunkylään. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä, Liisa ja Vappu. Sakarin palattua vuoden 1909 Mongolian matkalta Suomeen perhe asettui joksikin aikaa Ainon lapsuudenkotiin Pälkäneen Onkkaalan kylän Anttilaan. Sakari halusi kirjoittaa rauhassa matkastaan ja kehittää valokuviaan. Tähän aikaan 1910-luvun alussa Sakari lienee ottanut suurimman osan Pälkäne-kuvistaan, joiden keskeinen kohde on luonnollisesti Anttilan pihapiiri asukkaineen. Sakari katsoo kuvissaan paikkaa selvästi kansatieteilijän silmin. Hän oli kuitenkin saanut myös valokuvaustekniikan oppia alan asiantuntijalta Daniel Nybliniltä.

Varhaiset kuvat kertovat Pälkäneestä aikana, jolloin valokuvia otettiin vielä vähän. Pälsi myös kirjoitti valokuvauksesta näihin aikoihin ensimmäisen artikkelinsa Valokuvauskone kotiseutututkijan käsissä (1914), joka julkaistiin Kotiseutututkijan oppaassa. Pälsin tärkein julkaisu valokuvauksen alalta on vuonna 1930 julkaistu Näppäilkää hyviä kuvia (Otava). Aino teki myöhemmin uransa kirjailijana. Hänen teoksensa Marketan ja Juhanin avioliitto (1942) perustuu Anttilan talon sukuhistoriaan.

Sakari Pälsin seura on yhdistys, jonka tehtävä on vaalia monipuolisen kulttuurivaikuttajan elämäntyötä ja tehdä sitä eri tavoin tunnetuksi. Seuran merkittävin hanke on vuonna 2017 ilmestynyt laaja artikkelikokoelma Sakari Pälsi – Elämä ja työt, jonka ovat toimittaneet Mirja Metsola ja Jukka Relas.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä Pälkäneen kirjaston, Sakari Pälsin seuran ja Pälkäneen kunnan kulttuuripalveluiden kanssa. Sitä on tukenut Luopioisten Säästöpankkisäätiö. Näyttely on avoinna Pälkäneen pääkirjasto Arkin näyttelytilassa 30.11–29.12. kirjaston aukioloaikoina.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?