Mitä yhteistä on matkapuhelinvalmistaja Nokialla ja maatalouselinkeinolla? Historian eri ajanjaksoina ne työllistivät ison joukon suomalaisia, mutta eivät enää. Maailma on muuttunut ja muuttuu koko ajan, mutta maaseutupitäjä Pälkäne ei ole onnistunut korvaamaan maanviljelyn ja karjanhoidon menetettyjä työpaikkoja millään sellaisella uudella, mikä houkuttaisi monia perheitä etsimään pysyvää asuinpaikkaa juuri täältä. Pälkäne ei toki kärsi houkuttavuusvajeesta yksin, sillä merkittävä enemmistö maamme kunnista menettää paraikaa asukkaita kasvukeskuksiin.
Kun keskustellaan alueiden elinvoimasta, huomio tulisi keskittää ennen muuta työ- ja opiskelumahdollisuuksien tarjontaan. Harvaan asutussa maassamme väki pakkautuu sinne, missä toimeentulo on edes jotenkin taattu. Työpaikat eivät tietenkään ole tipahtaneet taivaasta kasvukeskuksiimmekaan ja useinkaan ilman yksittäisten yrittäjäuudisraivaajien ammoista riskinottoa. Tampereen kasvun historiallisena selittäjänä on tehdastoiminnan mahdollistanut koskivoima ja pääkaupunkiseudun taas merenkululle otollinen sijainti lähellä kansainvälisiä kauppareittejä. Suotuisalla kasvuvyöhykkeellä sijaitseva Pälkäne on voinut erinomaisesti niin kauan, kun perunan- ja maanviljely on elättänyt sen asukkaat.
Vaikka voidaan hyvin keskustella sinänsä tärkeistä erilaisista vetovoimatekijöistä, joita kuntavertailua tekevä muuttaja puntaroi, ja joita ovat esimerkiksi maaseudun rauha, kaunis rakennettu ympäristö, mahdollisuudet viettää vapaa-aikaa luonnossa ja vesien äärellä sekä tunnelmalliset kyläkoulut. Kylmässä ja pimeässä Suomessa valtaosa työllisistä ja samalla parhaista veronmaksajista valitsee perheelleen asuinpaikan kuitenkin sieltä, missä nuo arkea ohjaavat ykköskategorian vaikuttimet – työ- ja opiskelumahdollisuudet – ovat olemassa. Nykyajassa kiire on läsnä, ja hyvin harva työikäinen luovuttaa vapaaehtoisesti vuorokausikellostaan tunnin tai kaksi työmatkan taittamiseen, jos voi tältä mitenkään välttyä asuinpaikkansa valinnalla.
Muuttovirta kulkee pois Pälkäneeltä niin kauan kunnes jokin historiallista kännykkä-Nokiaa edes osin muistuttava työllistävä innovaattori keksii perustaa yrityksensä tänne ja tulee samalla luoneeksi kukoistusta kuntaan maksamine veroineen. Niin kauan en usko, että kaavapeltojen tonttihintojen tai perustuspaalujen ruuvaamisella olisi sittenkään ratkaisevaa merkitystä muuttamista pohtiville.
Salla Paakkunainen,
Pälkäne
Tässä voikin sitten miettiä että miksi työpaikkoja katoaa jos esim. Sappeeseen ei voi rakentaa matkailua edistävää kylpylää tai joku Rautajärven Konehuolto vei hallinsa ja työpaikkansa Kangasalle. Kunta ei varmaankaan ihan kaikkea mahdollista tällaisten mokien estämiseksi tehnyt. Tai eiköhän selityksenä taas kerran ole joku ”elyelyely mutku”. No joo. Näitä on kuultu riittävästi.
Logistinen sijainti Tampereen ja Lahden välissä kyllä olisi loistava moneen asiaan. Mutta annetaan muiden ympäryskuntien kahmia hedelmät kuten nyt tapahtuu. Ilmeisesti päättäjillämme on tärkeämpiä asioita, kuten nahistella keskenänsä. Ja tottakai kaikki hyvätkin ideat ja oivallukset ovat yleensä huonoja, jos niitä ei ole omassa päässä keksitty vaan väärien ihmisten toimesta. Tämäkin on täällä nähty.
Onko paikallisia yrittäjiä kuunneltu riittävästi näissä asioissa? Luulisi että siellä se viisaus ja käytännön kokemus asuu tässä asiassa. Voisi myös haistella tuulia vähän kauempaakin, että onko isompia firmoja kuinka liikkeellä hakemassa uusia paikkoja toimitiloille, varastoille, yms. Ja pyytää käymään kahvikupposella täällä päin. Ei näitä aikuisten oikeita asioita pelkästään sloganeilla nettibannereissa hoideta.