Viehättävä kylänraitti ja monipuoliset palvelut – Onkkaalan kehityskuva sai hyvän lähdön

Kalle Vaismaa tarjoutui vetämään kaksi työpajaa Pälkäneen strategian jalkauttamisen käynnistämisvaiheessa.

– Pälkäne pärjää jatkossa nimenomaan kauniina ja viihtyisänä asuinkuntana. Täällä on myös rauhallista ja turvallista, mitä suomalaiset arvostavat ja kaipaavat asumisessaan, WSP Finland Oy:n asiantuntijapalvelujen vetäjä Kalle Vaismaa hehkuttaa.

Vaismaan näkökulmaa voi toki pitää puolueellisena, asuuhan hän itsekin Pälkäneellä. Mies tekee kuitenkin työkseen kuntien ja kaupunkien kehittämistä, ja hänellä on vertailupohjaa yli 40 eurooppalaisesta kaupungista. Näkemyksillä on siis painoarvoa.

Syksyn aikana Vaismaa kuuli Pälkäneen strategiatyöryhmien lähteneen käyntiin. Hän tarjosi omaa asiantuntemustaan kunnan käyttöön vapaaehtoistyönä.

– Halusin tuoda oman osani Pälkäneen hyväksi. Koin, että voisin antaa alkusysäyksen työryhmien työlle.

Keskustaajama kehityksen kärkeen

Kunta järjesti Onkkaalan kehittämiseksi kahden työpajan sarjan, johon kutsuttiin kaikki Onkkaalassa asuvat kunnan strategiatyöryhmiin nimetyt luottamushenkilöt ja keskeiset viranhaltijat, yrittäjien ja seurakunnan edustajat sekä kiinteistöjen omistajia. Kalle Vaismaa veti molemmat työpajat.

Ryhmä kokoontui kaksi kertaa marras-joulukuun aikana. Tavoitteena oli luoda suunnitelmaa siihen, miten Pälkäneen strategian visio toteutuu. Visio kuuluu ”Vuoteen 2028 mennessä Pälkäneen asukasluku on kasvanut 1000 tyytyväisellä asukkaalla”.

– Onkkaala on Pälkäneen magneetti. Tämä on se alue Pälkäneellä, joka voi olla vetovoimainen ja jonne voi muuttaa eniten uusia asukkaita, Vaismaa toteaa.

Ensimmäisessä kokoontumisessaan kehittämistyöryhmä katsoi tulevaisuuteen, toisella kertaa asioita vietiin käytännön tasolle.

– Mietimme askelmerkkejä, miten pääsemme haluttuun tulevaisuuteen. Lopuksi veimme asioita aikajanalle eli mitä teemme nyt, mitä viiden ja kymmenen vuoden päästä.

Työpajat vahvistivat yhteistä näkemystä

– Työpajojen alustukset olivat hyvää virkistettä ideoinnille. Vaismaalla on taito saada luovuus esiin osallistujista, kunnanjohtaja Janita Koivisto kiitteli.

Hänen mukaansa työpajojen henki oli hyvä ja esiin tuli uusia näkökulmia.

– Kävimme antoisia keskusteluja isolla joukolla sekä pienryhmissä. On hieno huomata, että kaikilla on yhteiset tavoitteet, niin kuntalaisilla, viranhaltijoilla kuin luottamushenkilöilläkin.

Kuntalaisten näkemyksiä saatiin esiin Sydän-Hämeen Lehden syksyisessä kyselyssä Onkkaalan palveluista.

Jukka Lindfors, Outi Kanerva ja Sanna Hämäläinen pohtivat työpajassa sahan ja Kostianvirran alueen kehittämistä sekä valmiiden vuokra-asuntojen rakennuttamista.

Myös kaavoitusinsinööri Outi Kanerva on tyytyväinen työpajatyöskentelyyn.

– Sain vahvistusta näkemyksilleni. Oli hyvää huomata, että muut ovat samoilla linjoilla keskustan kehittämisen suhteen.

Alueiden suunnittelu on pitkäjänteistä työtä ja rakentamisen tulokset ovat näkyvillä parhaimmillaan sukupolvien ajan.  Rajallisten resurssien vuoksi kaikkea ei voi muuttaa kerralla, vaan kehitys tapahtuu pienin askelin.

– Puhumme kymmenistä vuosista, että saamme toimenpiteitä toteutettua. Vuosittaiset painopisteet on sovittava yhteisesti. Tarvitsemme myös isoja satsauksia, joilla teemme kuntaa houkuttelevaksi ja näytämme, että tämä on elävä kunta, jota kehitetään, Janita Koivisto sanoo.

Liikuntakeskus on hänen mukaansa hyvä esimerkki yhteen hiileen puhaltamisesta ja yhteistyöstä.

– Meillä on kaikki eväät kehittää kylää pitkäjänteisesti ja yhteistyöllä. Täällä on paljon hyviä näkemyksiä ja tähtäämme samoihin päämääriin.

Yhteisen tahtotilan ylläpitäminen on Koiviston mukaan tärkeää.

– Näitä työpajoja olisi hyvä pitää aina silloin tällöin. Näin kirkastaisimme yhteisiä ajatuksia kunnan kehittämisestä, hän summaa.

Onkkaalanraitti asumisen alueeksi

Onkkaalanraitti on yksi keskeisistä keskustan kehittämiskohteista. Kaupallinen keskus on siirtynyt Keskustien varteen, joten Onkkaalantielle tarvitaan uusi, houkutteleva rooli.

– Alueen painopisteeksi sopivat asuminen ja kivijalkaliikkeet, Outi Kanerva tiivistää työryhmän yhteisen näkemyksen.

Onkkaalanraitin vahvuuksina ovat vanhat ja kauniit rakennukset, jotka tuovat keskustaan maaseutumaista ja rauhallista tunnelmaa. Toisaalta raitin varrella on myös näkymiä, jotka kaipaavat selkeästi virkistämistä.

Onkkaalan kehittämisryhmän jäsenet pisteyttivät edellisessä työpajassa keskustaajaman kehittämiseksi syntyneitä ideoita.

Oma lukunsa on Onkkaalantien kunto. Tie on ELY-keskuksen hallinnassa eikä Pälkäneen kunta ole halukas ottamaan vastuulleen hyvin huonokuntoista tietä.

– Tie tarvitsee kunnostaa perustuksiaan myöten. Asiasta täytyy jälleen jatkaa keskustelua ELY-keskuksen kanssa. Kunta voisi ottaa tien ylläpidettäväkseen, mikäli se olisi laitettu kuntoon, Janita Koivisto katsoo.

Työ jatkuu strategiatyöryhmissä

Onkkaalan kehittämisryhmän kaavailemat toimenpiteet, kuten vierasvenesataman sijainnin suunnittelu ja Onkkaalantien laajapohjainen katselmus toteutuvat Onkkaalan kehityskuvan laatimisen myötä, jonka laatiminen on kunnanhallituksen syyskuisen päätöksen mukaan annettu Maapolitiikan, kaavoituksen ja asumisen työryhmän tehtäväksi.

Kehityskuva on pitkäjänteinen suunnitelma alueen kehittämisestä. Sen muotona on kartta ja sen selostusosa.

– Prosessiltaan kehityskuvan laatiminen vastaa kaavan laadintaa, mutta kehityskuvalla ei ole oikeusvaikutuksia. Kehityskuva toimii pohjana asemakaavojen laadinnalle, Outi Kanerva toteaa.

Kanerva arvioi kehityskuvan valmistuvan vuoden 2020 aikana. Sen pohjaksi hän kaavailee muun muassa nettipohjaista asukaskyselyä. Kyselyn lisäksi kehityskuvan laadintaan kuuluvat laajat kuulemiskierrokset.

 

 

Onkkaalan kehittäminen vaatii luovuutta ja hyvää suunnittelua

Kestävän liikenteen ratkaisuja työkseen kehittänyt Kalle Vaismaa pitää Onkkaalan keskustaajaman suunnittelua haasteellisena, mutta hyvin tärkeänä ja tarpeellisena tehtävänä.

– Keskustan liikekadut muodostavat L-kirjaimen, jonka kainalossa on urheilukentästä ja vanhasta hautausmaasta koostuva puistovyöhyke. Keskustan rakenne tekee kehittämistyöhön hieman hankaluutta ja vaatii hyvää luovuutta, hän pohtii.

– Onkkaalassa on kuitenkin potentiaalia, kuten paljon vanhaa ja kaunista rakennuskantaa. On hyvä, että kunnassa mietitään kokonaiskuvaa Onkkaalan kehittämiseksi, koska se mahdollistaa uudistamisen pala kerrallaan.

Kävelijä kaipaa virikkeitä

Onkkaalantie on Kalle Vaismaan mukaan keskustan liikekaduista mielenkiintoisin kävelyalue, sillä kivijalkakaupat ovat lähellä tietä. Hän viittaa maailmankuuluun arkkitehtiin Jan Gehliin, jonka mukaan kävelijällä pitää olla neljän sekunnin välein jotain mielenkiintoista koettavaa.

– Olisi hienoa, jos Onkkaalantiellä voisi olla joitain liikkeitä jatkossakin. Keskustiellä, jonne Pälkäneen kaupallinen keskusta on siirtynyt, kaupat jäävät liian kauaksi kävelijöistä.

Keskustien ja Onkkaalantien liittymää Vaismaa pitää yhtenä Onkkaalan keskeisimpänä kohtana. Nykyinen tilanne saa kuitenkin mieheltä kritiikkiä.

– S-Marketin toteutus Onkkaalantien suuntaan ei valitettavasti ole kaikkein onnistunein ratkaisu. S-Market on syvällä kuopassa, minkä vuoksi sen yhteys toriin on haasteellinen. Lisäksi S-Marketin julkisivu Onkkaalantielle katkaisee yhtenäisyyden, joka aiemmin oli KOP:n kulman ja Kankilantien välillä, hän luettelee.

– Pidän kuitenkin hyvänä, että kyseiselle tontille rakennettiin vetovoimainen kauppa.

Keskustaa ei pidä siirtää

Kalle Vaismaa suhtautuu kriittisesti kauppakeskittymien rakentamiseen keskustan ulkopuolelle, kuten Vetelänkorven kohdalle Luopioistentien risteykseen kaavaillun yritysalueen yhteyteen.

– Aina on riski, että uusi kauppapaikka tyhjentää kirkonkylän. Jos ei ole kauppaa, ei ole keskustaa, hän lataa.

Vaismaan mukaan Pälkäneellä on paljon omaleimaisuutta ja idylliä, joka kannattaa säilyttää.

– Pälkäneellä on nyt oma identiteetti kauniina maalaispitäjänä, jossa on vielä vanhoja puutaloja, järvi- ja peltomaisemia sekä vahvaa kulttuurihistoriaa. On tärkeää kehittää kuntaa identiteetin suuntaisesti idyllisenä asuinkuntana, jossa on myös yritysomavaraisuutta.

Pälkäneen vahvuuksina hän mainitsee myös kauniit rannat, harjut ja hyvät harrastusmahdollisuudet.

– Lähiliikkumisympäristöjä kannattaisi kehittää edelleen esimerkiksi parantamalla pyöräilyolosuhteita, kehittämällä maaseutupuistoa ja muita mahdollisia ranta-alueita ja rakentamalla pari kävely- ja pyöräilysiltaa Kostianvirran yli.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.