Lukija elää tuhat elämää, lukematon ihminen vain yhden

Vuonna 2019 tulee kuluneeksi 300 vuotta Daniel Medelplanin puuaapisesta, jonka ansiosta pälkäneläiset oppivat lukemaan, vaikka isovihan aikaan hävitetyssä maassa oli kaikesta pulaa. Pälkäneellä vietettävä lukutaidon vuosi innostaa lukijakuntaa tarttumaan kirjaan. Tällä palstalla kirjavinkkaajiksi haastetut esittelevät kolme lukemisen arvoista kirjaa. Lisäksi lukijat voivat toimittaa omia kirjavinkkejä osoitteeseen daniel.medelplan@gmail.com.

 

Kirjavinkkaajana Jussi Suutari

Kiinnostus historiaan ja yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttaa lukumieltymyksiin, Jussi Suutari sanoo.

Jussi Suutari on 36-vuotias historian ja yhteiskuntaopin opettaja Pälkäneen yhteiskoulussa. Perheeseen kuuluu vaimo, neljä lasta ja jackrussellinterrieri.

 

Kirja irrottaa arjesta ja opettaa

Arjen keskellä ei lukemiselle jää riittävästi aikaa ja viime vuosina eniten käsien läpi onkin mennyt Anneli Kannon Virtasen perheen seikkailuja sekä Tatua ja Patua.

Omia lukumieltymyksiäni on hankala analysoida, mutta jollain lailla kiinnostus historiaan ja yhteiskunnallisiin asioihin varmasti heijastuu myös siihen maailmaan.

Heräsin lukemiseen vapaa-ajan viettotapana oikeastaan lukioikäisenä, kun löysin Waltarin ja Leon Uriksen teokset, jotka molemmat ovat vahvasti historialliseen proosaan kallellaan. Sittemmin muun muassa Irvine Welshin, George Orwellin ja Jack Kerouac’n tyyli on puhutellut minua. Viimeisimpiä urakoita ovat olleet George R. R. Martinin Tulen ja jään laulu -sarja, sekä Sylvain Neuvelin scifi-trilogia Themis-kansiot, jonka viimeisen osan suomennosta odottelen tällä hetkellä saapuvaksi helmikuussa Arkkiin. Luonnollisesti myös tietokirjallisuutta ja elämäkertoja on tullut kahlattua läpi jonkin verran.

Lukeminen antaa parhaimmillaan täydellisen irtioton todellisuudesta. Aika ja kaikki muukin arkinen unohtuu ja yleensä samalla aina oppii jotain ympäröivästä maailmasta tai itsestään. George R. R. Martinia lainatakseni: Lukija elää tuhat elämää, lukematon ihminen vain yhden.

 

 

Pekka Vahvanen: Kone kaikkivaltias, kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken meille arvokkaan

Yksi viime vuoden kiinnostavimpia tietokirjoja. Teos esittelee ansioituneesti teknologian historiaa ja sen vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan. Vahvanen keventää pessimististä otettaan sopivasti pienillä ripauksilla huumoria. Hyvin tärkeä puheenvuoro tähän informaatiotulvan, somen ja älylaitteiden kyllästyttämään aikaan.

 

Leon Uris: Kolmiyhteys

Kuvitteellisten päähenkilöiden ja historiallisten tapahtumien yhdistelmä, joka käy läpi Irlannin itsenäistymiskehitystä 1840-luvun nälkävuosista pääsiäiskapinaan vuonna 1916. Uriksen tarina etenee uskottavasti ja kiinnostavasti irlantilaiselta maaseudulta sikarinsavuisiin kabinetteihin ja teollisuuskaupunkien kurjiin oloihin. Läsnä ovat käytännössä kaikki ihmiselämään kuuluvat tapahtumat ja tunteet. Päähenkilöiden aikuistumisen kuvauksiin ja idealismiin oli parikymppisenä helppo samaistua mutta teos ei ole päästänyt otteestaan myöhemminkään.

 

Jack Kerouac: Dharmapummit

Kerouac on yksi beat-sukupolven suurista nimistä. Dharmapummit on itsetutkiskelua, huumeita, jatsia, zenbuddhalaisuutta ja ristiriitaa San Franciscon sykkeen ja pohjoisempien vuoristojen seesteisyyden välillä. Hyvin samanlainen teos on tietyllä tavalla uudempi, omaelämäkerrallinen Noah Levinen Dharma punx. Yhteiskunnallisten normien kyseenalaistaminen muun muassa eri aikakausina kapinoivien musiikkiskenejen kautta ja tietynlainen ulkopuolisen tarkkailijan asema, auttaa pohtimaan myös tämän ajan ilmiöitä moniulotteisemmin.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?