Katastrofin anatomia vaiko vain elämää? – Ovi on käynyt tiuhaan kunnantaloilla Pälkäneellä ja Kangasalla

Pälkäneellä on uusi kunnanjohtaja haussa ja hallintojohtaja juuri aloittanut, Kangasalla ovat vaihtuneet vajaassa vuodessa niin kehitysjohtaja kuin tekninen ja sivistystoimenjohtajakin. Pälkäneellä talousjohtaja Merja Vihtiälä on suuntaamassa työhaastatteluun Vesilahteen ja muualle ovat hakeneet myös tekninen johtaja Matti Vesava ja tekninen suunnittelujohtaja Harri Vierikka. Kaavasuunnittelija Outi Kanerva irtisanoutui alkuvuodesta. Kangasalla talousjohtaja Seppo Saarinen lähestyy eläkepäiviä.

Ovi kunnantaloilla käy selittämättömän tiuhaan viranhaltijoiden vaihtuessa – vai käykö?

 

”Hienoa, jos sitoutuu 3–5 vuodeksi”

– On vanhanaikaista ajatella, että joku tulee meille töihin loppuiäkseen. Hienoa, jos hän sitoutuu kolmeksi–viideksi vuodeksi, tuumaa Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen.

Hän kuvaa johtavan viranhaltijan palkkaamista miljoonahankkeeksi – ja siksi siihen pitää satsata.

– Heidän kanssaanhan johdetaan tätä 200 miljoonan euron kokonaisuutta. Hyvän tekijän saaminen ei kuitenkaan ole helppoa – eikä itsestään selvää. Parhaista johtajista täytyy myös kilpailla.

Laajalla ja näkyvällä haulla halutaan mukaan mahdollisimman iso ja pätevä hakijaryhmä. Pestin houkuttelevuutta voi parantaa kilpailukykyisellä palkalla, joustavilla työajoilla, vastuulla ja mahdollisuudella toteuttaa itseään.

Auvisen mukaan esimerkiksi lisäkoulutuksiin halutaan Kangasalla suhtautua erittäin positiivisesti, koska se nähdään olennaisena osana työssä jaksamista ja viihtymistä.

Hiljattain tehdyt rekrytoinnit saavat kaupunginjohtajan hymyilemään.

– Usein meidän kokoiset kaupungit ovat sellaisia, jotka kouluttavat seuraavalle tasolle ja sitten henkilö vaihtaa uuteen paikkaan. Nyt olemme saaneet rekrytoitua myös meitä huomattavasti suuremmista organisaatioista väkeä, joka tuo meille erilaisia uusia ideoita ja visioita.

Auvinen näkee luonnollisena sen, että ihmiset haluavat edetä urallaan ja etenkin johtavissa tehtävissä olevat vaihtavat ennen pitkää tehtävästä toiseen.

– Monipuolinen työkokemus on ammatillista pääomaa. Mitä monipuolisempi ja laajempi, sitä arvokkaampi kyseinen työntekijä on uudelle työnantajalle.

Hänen mielestään on hyvä, että lähtijän kanssa aina keskustellaan lähdön hetkellä organisaation onnistumisista ja kehittämiskohteista.

 

Vaihtuvuus, klikit ja poissaolot huono merkki

Turun yliopiston väitöstutkijan Susanna Lundellin mukaan henkilöstön vaihtuvuus on usein oire jostakin ongelmasta.

– Jos työpaikalla esiintyy vaikkapa epäasiallista kohtelua ja siihen ei puututa, taustalla voi olla työntekijöiden kokema epäasiallinen kohtelu, johon ei ole puututtu iittävän tehokkaasti. Merkkejä ongelmista voivat olla myös klikkiytyminen, lisääntyneet sairauspoissaolot ja se, että ongelmista ollaan tietoisia myös organisaation ulkopuolella – usein ihmiset yrittävät selvittää ongelmia todella pitkään organisaation sisäisesti, hän sanoo.

Ongelmia on jokaisella työpaikalla, mutta Lundellin näkemyksen mukaan kunnissa ja muissa julkisen sektorin työpaikoissa ne ovat keskimääräistä yleisempiä.

Lundell on itse tutkinut työpaikkakiusaamistapauksia, jotka ovat edenneet viranomaisille asti.

– Näihin tapauksiin on liittynyt usein johtajuusongelmia.

Ratkaisemattomat ongelmat työyhteisössä syövät voimavaroja paitsi yksilöiltä myös koko organisaatiolta.

– Olisi tosi tärkeää, että on organisaatiossa mikä tahansa ongelma, niin siihen puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eikä lakaista ongelmaa maton alle tai rankaista sen esiin nostamisesta. Jokaisella työpaikalla on ongelmia, mutta hyvän työpaikan erottaa siitä, että siellä halutaan ja osataan käsitellä niitä rakentavasti.

 

”Yhteistyö ei ole kärsinyt”

Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä ja valtuuston puheenjohtaja Mirva Kittilä eivät koe johtavien viranhaltijoiden vaihtumisen vaikuttaneen asioiden valmisteluun tai kunnan päätöksentekoon. Molemmat näkevät vaihtuvuudelle luonnollisia syitä: etenkin nuorten urakehitykseen kuuluu usein se, että pieneltä paikkakunnalta siirrytään hiljalleen isompiin ympyröihin. Lisäksi rakennusvalvontaan pätevän vakituisen työntekijän löytäminen on ollut viime aikoina erittäin hankalaa muuallakin; esimerkiksi Hausjärvellä paikkaan valittiin kolme eri henkilöä kymmenen kuukauden aikana. Kangasalla käytiin jokin aika sitten läpi vastaava kaartelu, kun sosiaali- ja terveyskeskukseen etsittiin johtavaa ylilääkäriä.

Luottamushenkilön näkökulmasta sekä Kittilä että Laesterä pitävät hankalana tilannetta, jossa puhutaan ongelmien olemassaolosta mutta syystä tai toisesta ongelmakohtia ei saada kaivettua päivänvaloon. Kittilä sanoo kuulleensa puheita ”viranhaltijoihin kohdistuneesta luottamushenkilöiden kiusaamisesta”, mutta puheita enempää ei ole asiassa saatu selville.

– Virkasuhteeseen kuuluu myös lain mukaan se, että kritiikkiä täytyy sietää, ja ainakaan valtuustossa ei ole viranhaltijoille huonoon sävyyn puhuttu.  Tällaiset asiat tuodaan toivottavasti esiin puheenjohtajalle, Kittilä toteaa.

Hän näkee, että luottamushenkilön on pysyttävä omalla tontillaan. Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välisiin konflikteihin puheenjohtajat voivat puuttua, mutta kunnantalon mahdollisten sisäisten ongelmien ratkaiseminen tulisi ensisijaisesti tapahtua kunnantalolla.

Työilmapiiriä kunnantalolla kuvaillaan hyväksi, mutta muualle ovat hakeneet lähiaikoina ainakin talousjohtaja Merja Vihtiälä, tekninen johtaja Matti Vesava ja tekninen suunnittelujohtaja Harri Vierikka. Kaavasuunnittelija Outi Kanerva irtisanoutui alkuvuodesta. Hiljaisen tiedon siirtymiseen on jouduttu kiinnittämään huomiota Kangasallakin, jossa vaihtuvuus on ollut suurta – mutta syynä ovat olleet eläkkeelle siirtymiset.

Pohjavesirajaukseen ja Roholan alueeseen liittyviin kamppailuihin kaivattaisiin kunnanhallitusta johtavan Laesterän mukaan niin kunnantalon kuin päättäjienkin yhteen hiileen puhaltamista. Hän arvelee, että säästötoimiin kuuluvapalvelurakenteen tarkastelu tulee kuitenkin jakamaan näkemyksiä ja nostamaan ristiriitoja.

Valtuuston puheenjohtaja Kittilä muistuttaa, ettei asioista äänestäminen eri luottamuselimissä merkitse automaattisesti riitatilannetta. Se, mitä tapahtuu äänestysten jälkeen, ratkaisee.

 

Puuttumisen portaat Pälkäneellä

Hallintojohtaja Anitta Hietaniemen mukaan esimiehiä koulutetaan Pälkäneellä puuttumisasioissa säännöllisesti, ja esimerkiksi tällä viikolla työterveyshuolto on antanut koulutusta esimieskeskusteluista ja varhaisen tuen tiimoilta. Esimiestyön kehittäminen on yksi alueista, joihin Hietaniemi haluaa kunnassa satsata.

– On keskeistä, että tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus toteutuvat eri työyhteisöissä. Tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden kokemus on myös osa työhyvinvointia, hän sanoo.

Hietaniemen ensikokemukset kunnantalolta ovat kielineet perusterveestä organisaatiosta, eikä luottamushenkilötoiminnassakaan ole ensimmäisten kokousten perusteella ollut huomauttamista. Hän kuitenkin tiedostaa, että ikäviäkin esityksiä virkansa puolesta tekemään joutuvilla johtavilla viranhaltijoilla on paljon paineita niskassaan.

– Nykyisin on paljon välineitä tuoda mielipiteensä esille, Hietaniemi muistuttaa.

Pälkäneellä on käytössä puuttumisen portaiksi kutsuttu malli, johon on kirjattu toimintaohjeita niin työntekijöille kuin esimiehillekin. Ohjeistuksessa käydään läpi esimerkiksi häirinnän ja epäasiallisen kohtelun määritelmiä ja toimintaohjeita niitä kohtaaville.  Lisäksi asiakirjassa on muun muassa käytännön vinkkejä esimiehille siitä, miten asioihin tulisi puuttua ja millainen on hyvä esimieskeskustelu.

Häirintää tai epäasiallista kohtelua kokenutta ohjeistetaan ottamaan tapahtunut puheeksi epäasiallisesti käyttäytyneen henkilön kanssa. Työnantajan puuttuminen asiaan edellyttää aina ilmoitusta esimiehelle – tai esimiehen johtajalle, jos häiritsijäksi on koettu oma esimies.

Myös työtovereiden odotetaan ottavan epäasiallisen kohtelun puheeksi, jos sellaista huomaavat. Työnantajan tulee perustella selkeästi näkemyksensä, jos asiaa ei katsota häirinnäksi. Mikäli epäasialliseen käyttäytymiseen ei työpaikalla puututa, työntekijä voi olla yhteydessä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluun.

 

”Välillä on hyvä vaihtaa”

– Palaset jotenkin loksahtivat kohdilleen, vaikka onhan tämä suuremmasta pienempään siirtyminen kai vähän harvinaisempi suunta kunta-alalla. Välillä on kuitenkin hyvä vaihtaa, kertaa Kangasalan kehitysjohtaja Patrik Marjamaa nykyiseen pestiinsä päätymistä.

Vajaa kymmenen vuotta Vantaan talousjohdon tehtävissä työskennellyt Marjamaa oli asunut viitisen vuotta takaisin Tampereella ja perheenlisäystäkin oli kertynyt kesällä 2017. Hän otti yhteyttä Kangasalle kuultuaan kehitysjohtajan paikan olevan haettavissa.

– Sain kuvan hyvinvoivasta ja hyvänkokoisesta, kasvavasta ja tavoitteellisesti johdetusta Tampereen seudun kaupungista. Jonkinlainen mielikuva minulla olikin Kangasalasta jo ennalta asuttuani pitkään Tampereella. Kehittämisasiat ja yleisjohtoon suuntautuminen olivat sitä, minkä tyyppistä tehtävää ajattelin seuraavana mahdollisuutena oltuani maan neljänneksi suurimman kaupungin talousjohtaja hyvän aikaa.

Työpaikan vaihto kysyi silti uskallusta, ja Marjamaa myöntää joutuneensa epämukavuusalueelle aiempaan verrattuna.

– Kun on tietyn osaamisen ja aseman saavuttanut, tuntee ihmiset eri yhteistyötahoissa ja ihmiset tuntevat sinut, niin olisihan se ollut helppo jatkaa. Olen kuitenkin aina halunnut kehittyä ja mennä eteenpäin. Välillä on hyvä vaihtaa.

Kehitysjohtaja kiittelee Kangasalan kaupungin perehdytysohjelmaa toimivaksi. Osan ajasta hän ehti olla töissä samaan aikaan edeltäjänsä Jarmo Kivinevan kanssa.

Monipuolista työnkuvaa Kangasalla hoitava 38-vuotias Marjamaa laskeskelee olleensa työurallaan noin puolentusinassa työpaikassa ja tehneensä kunta-alan töitä viitisentoista vuotta. Vantaalla vierähti aikaa lopulta enemmän kuin hän oli ajatellutkaan, vaikka mikään pakko nytkään ei ollut vaihtaa maisemaa – päinvastoin organisaatiouudistus olisi tuonut luultavasti lisävastuuta Vantaan kaupungissa.

Niin sanotut alkuperäiset työtoverit alkoivat Vantaalla käydä vähiin. Aluksi työkavereita vaihtui suurten ikäluokkien eläkkeellejäämisaallossa, mutta jossakin vaiheessa Marjamaa huomasi, että suunnilleen samaan aikaan taloon tulleitakin alkoi suunnata muihin tehtäviin niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille.

– Kun väki vaihtui ympärillä kovaa tahtia, kävihän siinä mielessä, että on tässä varmaan itsekin tullut jo aika pitkään oltua. Tietysti myös pääkaupunkiseudun työmarkkina on dynaaminen ja työpaikkojen tarjonta omalla tasollaan.

 

”Yritysmaailmassa enemmän vaihtuvuutta”

Kuntamaailmassa vaihtuvuus on aina viime vuosiin saakka ollut varsin maltillista, arvioi vuodenvaihteessa pitkän työuransa päättänyt Jarmo Kivineva.

– Yritysmaailmassa vaihtuvuutta on, ja uusia näkemyksiä tulee, entinen Kuhmalahden kunnanjohtaja ja Kangasalan kehitysjohtaja arvelee.

Aiempaa kokemusta kuntakentästä Kivineva pitää kuitenkin vahvana hyötynä johtavaan asemaan tuleville työntekijöille.

– Kuntakentän ulkopuolelta tulevana ei välttämättä tunne esimerkiksi yhteistoiminnan mekaniikkaa.

Kivineva uskoo, että erilaisissa tilanteissa olevilla kunnilla ja sektoreilla on tarve erilaisille johtajille – kehittäjä ja saneeraaja eivät välttämättä löydy yhdestä ja samasta henkilöstä.

Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen mukaan organisaatiosta lähtijöiden mukana on vaarana kadota sekä verkostoja että osaamista. Rekrytoinnin onnistumisen todennäköisyyttä pyritään Kangasalla nostamaan erillisen perehdytysohjelman avulla. Hiljaisen tiedon siirtymiseen varaudutaan, vaikka sille kertyykin hintaa.

– Jos tietoa ei siirretä, silläkin voi olla kustannuksensa, Auvinen huomauttaa.

Kivineva ja Marjamaa ehtivät viettää työmaalla kehitysjohtajan pestin äärellä samaan aikaan reilun kuukauden. Kaikkea ei laskettu tänä aikana tapahtuvan tiedonsiirron ja perehdytyksen varaan.

– Minulla on kyllä toimistolla mappeja, joista löytyy sitä, tätä ja tuota, Kivineva hymähtää.

Kangasalla eläkkeelle jäämiset osuivat ajankohtaan, jolloin kuntien roolin uumoillaan muuttuvan suuresti lähiaikoina. Niinpä kaupungissa päästiin miettimään uudelleen myös tulevia työnkuvia sen sijaan, että lähtijät olisi vain korvattu uusilla tekijöillä.

 

”Joka työpaikalla on hankausta”

– Henkilöstön vaihtuvuus on periaatteessa sekä uhka että mahdollisuus. On hyvä saada vaihtuvuutta ja uusia näköaloja, mutta toisaalta samalla katoaa kokemusta ja osaamista. Se, mikä on vaihtuvuudelle sopiva taso, riippuu työpaikasta, arvioi Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin dosentti Marja-Liisa Manka.

Työpaikan toimivilla pelisäännöillä voidaan vaikuttaa siihen, että uusi työntekijä tietää roolinsa eikä päädy saman tien hankaliin tilanteisiin.

Hyvän työilmapiirin salaisuus on Mankan mukaan puhumisessa, vaikka se ei suomalaisilta aina helposti luonnistukaan.

– Ollaan avoimia, tervehditään ja kiitetään, annetaan rakentavaa palautetta sellaisesta, joka ei suju. Kyllä se puhuminen silti vähän heikkoa tuntuu olevan. Selän takana puhuminen on monesti helpompaa, mutta se on huono tapa.

Manka muistuttaa, että valtaosa työssäkäyvistä tuntee tutkimustulosten valossa iloa ja innostusta työssään. Lisäksi työn merkityksellisyys koetaan kunta-alalla erittäin suurena, mikä auttaa jaksamaan kuormittavaakin työtä ja näkemään asiat muita positiivisemmin.

– Jokainen voisi kuitenkin katsoa peiliin miettiä, mitä voisin itse tehdä toisin. Sekä esimiesten että työntekijöiden olisi hyvä olla työyhteisötaitoinen, harjoitella ihmiseksi olemisen taitoa. Jos itsellä on huono päivä, sen voi ihan hyvin sanoa muille. Eikä sellaista työpaikkaa ole, jossa ei ole hankausta. Jos asioita haudotaan, ne purskahtavat esiin niinä hetkinä, kun on painetta.

Mankan mukaan tutkimukset kertovat työilmapiirin olevan tärkeimpiä tekijöitä työssä viihtymisen taustalla: työpaikan ja alan vaihto on mielessä sitä useammalla, mitä heikommaksi yleinen työilmapiiri koetaan. Työilmapiirin lisäksi merkitystä on hyvällä johtamisella ja työn hallinnan tunteella.

 

 

 

 

 

Muutoksia Pälkäneellä

 

2019

Kunnanjohtaja Janita Koivisto ->  ?

Kaavasuunnittelija Outi Kanerva -> ?

Rakennustarkastaja Esa Hirvojärvi -> Teuvo Kauppi

2.rakennustarkastaja Katja Savilepo (vs., ma.) -> Antti Kellokoski

 

2018

Hallintojohtaja Tuomas Hirvonen -> Anitta Hietaniemi

Ympäristönsuojelusihteeri Hannu Niukkanen -> Laura Kokko

Rakennusmestari Markku Nurmi -> (ei täytetty)

Toimistosihteeri Jaana Verkkosaari -> Sari Tamminen

Kunnanjohtaja Janita Koivisto -> Petri Härkönen (vt)

Kunnanjohtaja Petri Härkönen -> Janita Koivisto

Kaavasuunnittelija Henna Koskinen -> Outi Kanerva

Rakennustarkastaja Esa Hirvojärvi -> Esa Hirvojärvi (vs, ma., osa-aik.)

2.rakennustarkastaja Jari Ainasoja -> Ville Salmi (vs, ma.)

2.rakennustarkastaja Ville Salmi -> Katja Savilepo (ma.)

 

2017

Sivistysjohtaja Mauri Nest -> Tiina Kivinen

Talousjohtaja Mari Tomperi (vt) -> Merja Vihtiälä

Aluearkkitehti Marja Kuisma -> Henna Koskinen (kaavasuunnittelija)

Rakennustarkastaja Iiro Mäkelä -> Esa Hirvojärvi

 

2016

Talousjohtaja Toni Leino -> Mari Tomperi (vt)

Rakennustarkastaja Anitta Käenniemi -> Iiro Mäkelä

Hallintojohtaja Jarno Moisala -> Tuomas Hirvonen

 

2015

Hallintojohtaja Maija-Riitta Mäkitalo -> Jarno Moisala

 

 

Muutoksia Kangasalla

2019

Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen -> Mari Seppä (kaupunginarkkitehti)

Palvelukoordinaattori -> ?

Tapahtumakoordinaattori -> ?

 

2018

Kehitysjohtaja Jarmo Kivineva -> Patrik Marjamaa

Tekninen johtaja Mikko Ilkka -> Sirkku Malviala (elinympäristöjohtaja)

Sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski -> Merja Lehtonen (opetuspäällikkö), Kati Halonen (hyvinvointijohtaja)

-> Business Kangasalan toimitusjohtaja Päivi Kuusivaara

Uimahalliyhtiön toimitusjohtaja Paula Liinamaa -> Reija Kolehmainen

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.