Tämä sama maisema aamusta iltaan viikosta kuukauteen vuodesta toiseen elämältä elämälle. Sen kaaret sen muodot sen kuiskaus sen huuto vaikkei sanoja missään silti ymmärrän.
On jotakin mikä pysyy, on jotain mikä jättää jäljen. Antaa turvaa. Ja tekee minustakin totta. En voi tietää mitä odottaa seuraavan mutkan takana, jos en jatka matkaani eteenpäin.
Monia terveisiä ystävilleni
Marja Mäkinen, Tapsa ja Mosku-koira
Viimeisimmät kommentit