Keskustelutilaisuus: Epäasiallinen kohtelu työelämässä puhutti seminaarissa

Miksi kiusaamista ei kitketä?

Väitöskirjatutkija Susanna Lundell kertoi muun muassa työturvallisuuslakiin kirjatuista velvoitteista.

– Tutkimusten mukaan kiusaamista on keskimääräistä enemmän julkisella sektorilla, väitöskirjatutkija Susanna Lundell Turun yliopistosta kertoo.

– Erityisesti kiusaamista tavataan sote- ja opetusaloilla, seurakunnissa, järjestöissä ja valtionhallinnossa.

Yhteistä näille organisaatioille on hierarkia. Lundellin mukaan epäasiallista kohtelua tavataan yhtä lailla mies- kuin naisvaltaisilla aloilla.

– Monilla työpaikoilla, joilla kiusaamista esiintyy, on tehty epäasiallisen kohtelun puuttumiseen toimintamalleja. Näitä ei kuitenkaan sitten sovelleta, Susanna Lundell kertoi.

Lundell piti asiantuntijaesitelmän Kangasalan Vasemmistoliiton järjestämässä seminaarissa Epäasiallinen kohtelu työelämässä.

 

Taustalla huonoa johtamista

Seminaarin toisella puoliajalla pidetyssä paneelikeskustelussa koitettiin löytää vastauksia kiusaamisongelmaan.

Panelisteina olivat Anne Nyman (Palvelualojen ammattiliitto PAM, luottamusmies/Nokian Citymarket), Eija Tamminen (Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL, Kangasalan yhdistyksen puheenjohtaja), Iikka Nikkinen (henkilöstövastaava/Innova Champion Europe) sekä Susanna Lundell.

– Henkilöstöjohtamisen puute ruokkii tyhjiön täyttymistä ja joku voi ottaa vallan sortaa muita, Anne Nyman sanoi.

Myös esimies voi olla kiusaaja. Lundellin mukaan tyypillinen asetelma kiusaamistapauksissa on narsistinen esimies ja kriittisesti työpaikan epäkohtiin puuttuva alainen.

– Narsistiset persoonat haluavat johtaa ja siksi he hakeutuvat esimiestehtäviin. Tyypillisesti uhreilla puolestaan on voimakkaat ammattieettiset periaatteet ja he ovat saaneet tunnustusta työpanoksestaan ja ammatillisista suorituksistaan.

Iikka Nikkinen edusti paneelissa nuorta ikäluokkaa ja yksityisen sektorin työnantajaa.

– Nykyiset sukupolvet ovat valveutuneempia ja tulevat vaatimaan eettisyyttä myös työnantajiltaan.

Nikkisen mukaan julkisissa organisaatioissa on vanha ja luutunut työpaikkakulttuuri, jonka muokkaaminen tulisi aloittaa jo nyt.

– Jos hierarkian ylätasolla käyttäydytään epäasiallisesti, muotoutuu organisaatioon helposti kiusaamisen toimintakulttuuri.

 

Kiusaaminen tulee kalliiksi

– Yksityisellä puolella tiedetään ehkä paremmin, ettei epäasiallisen kohtelun seurauksiin ole varaa, Susanna Lundell arveli esitelmässään.

Kustannuksia aiheutuu organisaatiolle Lundellin mukaan muun muassa työn tuottavuuden laskusta, henkilöstön vaihtuvuutta seuraavasta osaamispääoman menetyksestä, sairauspoissaolojen lisääntymisestä sekä huonosta työnantajamaineesta.

Myös oikeusprosessit ja vahingonkorvaukset tuovat kustannuksia. Joissain tapauksissa myös ostetaan osapuolia hiljaisiksi. Tämä saattaa olla henkisesti hyvin väkivaltaisia uhrille.

Kaikki tapaukset eivät suinkaan päädy oikeuteen, vaan suuri osa jää selvittämättä.

Anne Nyman, Iikka Nikkinen, Eija Tamminen ja Susanna Lundell keskustelivat paneelissa työelämään liittyvästä epäasiallisesta kohtelusta.

Epäasiallisen kohtelun uhri saattaa pahimmillaan sairastua niin pahasti, ettei pysty enää palamaan työelämään.

– Terveydelle haitallinen stressi aiheuttaa monenlaisia seurauksia, jotka kumuloituessaan johtavat voimavarojen hiipumiseen ja työtehtävien hoitamisen vaikeutumiseen. Tätä saatetaan myös käyttää työsuhteen päättämisen perusteena, Lundell luennoi.

Kiusaamiseen pitäisi puuttua mahdollisimman alkuvaiheessa.

– Jos vastakkaisasettelu syvenee ja keskusteluyhteys katkeaa, on tilanne jo huono.

 

Nollatoleranssi puuttuu edelleen

Seminaarista jäi sellainen mielikuva, että kiusaamistapausten hiljainen hyväksyntä on paljon tavanomaisempaa kuin niiden avoin käsittely.

– Meillä on perinteisesti viljelty jopa vaikenemiseen kannustavia sananlaskuja, kuten ”Kantelupukki kaakattaa, ei saa rauhassa maatakkaa”, Eija Tamminen sanoi.

Keskustelussa tuotiin esiin, että asian puheeksi ottaminen kiusaajan kanssa tai sen vieminen esimiehen ratkaistavaksi vaatii suurta rohkeutta. Ilmiantaja saattaa pelätä itse joutua silmätikuksi tai jopa menettävänsä työpaikkansa.

– Pitäisi olla laki, joka suojaisi epäasialliseen kohteluun puuttuvaa irtisanomiselta, Anne Nyman vaati.

Joissakin organisaatioissa on kiusaamistilanteiden käsittelymallien lisäksi päätetty nollatoleranssista niihin puuttumisen suhteen.

– Nollatoleranssi normittaisi tilannetta ja silloin kiusaamiseen olisi helpompi puuttua, Lundell sanoi.

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.