Mahdollisuuksia ja ymmärrystä

Kuntatalous näyttää vuoden 2018 tilinpäätösarvioiden valossa synkältä, toteaa Kuntaliitto. Negatiivisen tuloksen teki viime vuonna jopa noin kaksi kolmasosaa kunnista, eivätkä Pälkäne tai Kangasala olleet tässä joukossa poikkeus.

Molemmissa kunnissa on ehditty kipuilla säästöjen kanssa; Kangasalla lakkautuslistaa saatiin jo läpikäytyä joitakin vuosia sitten, Pälkäneellä asian ympärillä on pyöritty nyt pitkään. Säästöjä tehtäessä katseet hakeutuvat usein palveluverkkoon, ja etenkin sivukylillä on paitsi oltu huolissaan myös saatu jo kokea säästötoimien vaikutuksia.

Maakuntauudistuksen yhteydessä on puhuttu paljon kuntien uudenlaisesta roolista ja profiloitumista vapaa-ajan, elinvoiman ja hyvinvoinnin kunniksi. Tätä ajatellen kunnissa on pyritty miettimään myös kylien asemaa uusiksi. Kangasala listasi strategiseen yleiskaavaansa erikseen kehittyvän maaseudun ja kehitettäviä palvelukyliä. Pälkäneellä on patisteltu kyliä aktiivisuuteen ja miettimään niiden omia vetovoimatekijöitä, joilla kyliin saataisiin lisää asukkaita.

Taloustilanteen vaikuttaessa nihkeältä mitataan toden teolla kuntien luottamusta ja suhtautumista kyliin – ja päinvastoin.

Uskalletaanko kunnissa satsata tai ainakin olla leikkaamatta kylistä ja luottaa siihen, että kylän omat visiot kantavat – jos eivät nyt, niin esimerkiksi vuonna 2025? Rautajärvellä ja Kautialassa on jo visioitu suuria suunnitelmia mutta myös tartuttu käytännön toimiin suunnitelmien toteuttamiseksi, eikä talkoohenkeä ja innovatiivisuutta vaikuta puuttuvan Kuhmalahdeltakaan.

Kuntaliitto muuten katsoo, että valtion puolelta ei löydy ymmärrystä kuntatalouden kriisin ratkaisuun. ”Valtion tulee nyt luottaa kuntiin ja antaa niille mahdollisuus kehittyä”, toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. Rohkeimmat kylätoimijat voivat hyvinkin nähdä lausunnossa yhtäläisyyksiä omaan tilanteeseensa.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.