Liikunnalla elinvoimaa

Tuore liikuntatutkimus on karua luettavaa lasten ja nuorten osalta. Sen mukaan vain kolmasosa liikkuu riittävästi,  yhdeksäsluokkalaisista enää 10 %.

Seuratoimintaan mennään entistä aiemmin, mutta yläkouluiässä useimmat jo lopettavat seuroissa, ja usein passivoituu muukin arki. Ruutuaika on vastaavasti lisääntynyt, lapsista 5% pysyy alle 2 tunnin suosituksessa.

Liikunnan positiiviset vaikutukset kokonaisvaltaisena elinvoiman lisääjänä ja merkittävänä myös ikääntyneiden toimintakyvyn lisääjänä on tiedossa. Liikkumattomuuden aiheuttamat miljardikustannukset Sote-sektorilla on nekin todennettu.

Ihminen on luotu liikkumaan, edelleen. On välttämätöntä vähentää liikunnan esteitä, seikkoja jotka passivoittavat meitä. On huolehdittava siitä, että lapset ja nuoret alkavat käyttämään kehoaan enemmän, koska silloin luodaan pohjaa elintavoille.  Liikunnasta oppii nauttimaan, ja se luo hyvinvointia pitkään.

Siksi liikuntaa on tuotava monipuolisissa ja mielekkäissä muodoissa entistä enemmän lasten päivään, kotona ja koulussa. Joustava koulupäivä ja ohjatut liikuntavälitunnit pitää saada laajemmin käyttöön. Liikunnan lisäämisellä voidaan parantaa tutkitusti myös oppimiskykyä. Seurojen entistä osaavampi ohjaus ei saisi myöskään hinnaltaan nousta pienituloisten ulottumattomiin, kaikilla pitää olla mahdollisuus harrastuksiin. Liikuntapaikat ja liikuntaan houkuttavat muutkin puitteet on pidettävä kunnossa. Se houkuttaa vanhemmatkin liikkeelle. Niihin kannattaa investoida, euro liikuntaan säästää moninkertaisesti terveydenhoidon puolelta. Kaikkeen ongelmia ennaltaehkäisevään toimintaan on aina järkevä panostaa.

Marko Asell, sdp

Yksi kommentti

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?