Antti on Rautajärven ikioma mainosmies

Mattssonit ovat tyytyväinen rautajärveläisperhe. Kuvassa ylärivissä vasemmalta äiti-Heidi, Antti, 12 ja Jussi, 11. Alarivissä vasemmalta Emma, 8, sekä kuopus Eevi, 6.

Huomio kaikki trendisetterit ja -petterit! Tuleva videotähti on tässä. Mattssonin Antti, 12, kuvaa kotikyläänsä Rautajärveä otsikolla Pieni kylä, suuri sydän. Youtubessa nähtävillä videoilla tutustutaan muun muassa Rautahoviin, kyläkouluun, Elotähkään sekä talviseen Tuppikoskeen. Paljon on Antin mukaan vielä kiinnostavia kohteita, muun muassa Hippeläisen kauppa.

Antti selostaa videoilla ihastuttavan asiallisesti ja tyynesti kulloistakin kohdetta. Tuppikoskesta todetaan lopuksi, että kesällä palataan asiaan. Kameran takana on milloin äiti Heidi Mattsson, milloin pikkuveli Jussi. Kameran Antti sai kyläyhdistykseltä, jonka mielestä moinen markkinointiponnistus ansaitsee kunnon välineet.

Mattssonit muuttivat Tampereelta Rautajärvelle yli kahdeksan vuotta sitten. Nelilapsisen perheen nuorimmainen, pian seitsenvuotias Eevi, onkin paljasjalkainen rautajärveläinen. Kaikki lapset ovat olleet hoidossa paikallisessa päiväkodissa ja Eevia lukuun ottamatta käyneet koulua kyläkoulussa. Eevi on eskarissa, joten opiskelu kodin ikkunasta näkyvässä koulussa alkaa syksyllä. Äiti Heidi on sairaslomalla selkänsä vuoksi ja isä Jouni käy Tampereella töissä.

– Lasten vuoksi Jouni jaksaa ajaa 40 000 kilometriä työmatka-ajoja vuodessa, sanoo Heidi.

Turvallinen kotikylä

Perhe ei viihtynyt Tampereella, koska siellä ei lapsilla ollut tarpeeksi vapautta liikkua omin päin. He etsivät asuntoa maalta ja päätyivät Rautajärvelle, Tampereella asuvien toisten isovanhempien ja Padasjoella asuvien Heidin vanhempien puoliväliin. Muutto ei ole koskaan kaduttanut.

– Sekä päiväkoti että koulu tarjoavat lapsille erinomaisen kasvuympäristön. Ei tarvitse olla huolissaan kiusaamisesta tai järjestyshäiriöistä. Koulu on niin pieni, että siellä tehdään asiat yhdessä – voidaan lähteä koko joukko vaikkapa lintuja bongaamaan tai retkelle metsään. Sellainen kasvattaa ryhmähenkeä ja lisää sosiaalisuutta. Piirit ovat pienet, joten oikeasti koko kylä kasvattaa, kuten tavataan sanoa. Koemme lasten elämän täällä olevan turvallista ja vapaata, sillä he voivat liikkua itsekseen koulumatkoilla, harrastuksissa ja kavereiden luona.

– Kunhan ei mennä asfaltin yli, jos pikkusisko on mukana, huomauttaa Antti.

Säännöt ne ovat siis maalaislapsillakin!

Entä mitä miettivät Mattssonit, kuihtuuko kylä vai kehittyykö?

– Niin meidän perhe kuin muutkin lapsiperheet täällä ovat huolissaan siitä, miten meidän käy, jos päiväkodin ja koulun kohtalo on uhattuna. Mitäs sitten tehdään, jos meiltä viedään juuri ne asiat, joiden vuoksi tänne muutettiin? Olemme kotiutuneet tänne niin hyvin, että tuntuu raskaalta alkaa suunnitella muuttoa muualle. Tiedän kuitenkin, että moni perhe kaavailee äänestävänsä jaloillaan, jos uhkakuvat toteutuvat. Suunta ei silloin olisi Pälkäneellä vaan ihan jossain muualla, sanoo Heidi Mattsson.

– Tännehän pitää saada lisää asukkaita – lisää lapsiperheitä – joille turvallinen maalaisympäristö tarjoaa hyvät olosuhteet. Tasapaino on niin herkkä, että jos yksikin lapsiperhe päättää muuttaa pois, koulussa onkin äkkiä aivan liian vähän lapsia. Niinpä koulu sitten voidaan hyvästä syystä sulkea…

– Vastaavasti parikin useampi lapsista perhettä muuttaa tilanteen aivan toiseksi. Tämän vuoksi täällä nyt toimitaan, markkinoidaan kylää, on perustettu osakeyhtiö ja etsitään joukolla sopivia asuntoja muuttohaluisille. Haluamme säilyttää tämän nykymaailmassa idyllisen kylän elävänä, sanoo Heidi Mattsson.

Päivi Loukamo

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.