Lukijan runo

Suomalaisuus syntyi lukutaidosta

Professori Kirstinän luennon aihe on 1700-luvun lukukampanja,

tuohon aikaan vain aatelisten juomaa oli shampanja.

 

Isonvihan aika sai kirjanpainajat Ruotsiin pakenemaan,

venäläiset järven lautoilla ylittivät kun sumu alkoi sakenemaan.

Tällöin ei ollut toimivia kirjapainoja,

kylissä pelättiin venäläisten vainoja.

 

Painolaatat Daniel Medelplan kaiversi lepästä,

työssä apua ei ollut Kukkolan kyläsepästä.

Aapinen saavutti Euroopassa saakka mainetta,

painolaatat oli lepästä veistettyä ainetta.

Daniel Medelplanin aapinen tuotti tulosta,

pelloille lannoittavaa tuhkaa saatiin kaskenpolton kulosta.

 

Pälkäneläiset 1720-luvun piispantarkastuksissa pärjäsivät,

luonnon kasveilla vaatteensa värjäsivät.

Pälkäneläisistä lukutaitoisia oli puolet,

piispalta väheni kirkkoväen raamatuntuntemisen huolet.

Opittava oli perusteet luterilaisen uskon,

kirkoissa jumalanpalvelukset pidettiin aikaan aamuruskon.

 

Lukutaito yhdistettiin naimalupaan,

ilman lukutaitoa ei morsiamella ollut asiaa sulhasen tupaan.

Lukutaitoa testattiin kinkereillä,

siellä piristystä saatiin kahvilla ja rinkeleillä.

 

Jukka Ollikkala

Yksi kommentti

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?