Näistä hyllyistä ei dekkareita löydy

Kirjahyllyt ovat vallanneet vähitellen talon. Ensimmäinen löytyy jo välieteisestä. Hyllyt täyttyvät nopeasti uusilla kirjoilla, sillä Rauni Yrjölä hankkii jatkuvasti lisää luettavaa.

Rauni Yrjölän hyllyt täyttyvät jatkuvasti uusilla kirjoilla.

– Tämä on hyvä, jälleen uuden kirjan hyllystä poimiva Rauni Yrjölä esittelee.

Tai ei kirja ole edes päätynyt vielä hyllyyn, vaan se on penkillä keskeneräisten kirjojen kasassa. Samanlaisia pinoja on talon jokaisen hyllyn äärellä, sillä kirjaharrastus on lähtenyt vähän käsistä.

Moni netistä tilattu teos odottaa vielä laatikossa avaamattomana, ja jotkut erityisen tärkeät kirjat on kääritty muoviin, kuten esimerkiksi kolmessa sodanjälkeisessä hallituksessa toimineen Yrjö Leinon muistelmat.

Kommunisti oli ristiriitainen hahmo. Rauni Yrjölää ei kiinnosta niinkään hänen aatteensa, vaan persoonansa ja värikkäät vaiheensa. Vähän samaan tapaan kuin Hella Wuolijoki, josta löytyy myös useampikin teos.

– Liikenainen ja kartanon emäntä, joka oli kuitenkin palava vasemmistolainen – ihan niin kuin Björn Wahlroos nuoruudessaan.

 

Ennen ostin omenapuita, nyt kirjoja

Rauni Yrjölää kiinnostavat inhimilliset kohtalot historian myllerryksissä.

Kirjahyllyt eivät ole aina täyttäneet Rauni ja Veikko Yrjölän taloa. Kirjainnostus sai tilaa, kun Tampereen Yliopiston kirjaston ravintolassa Attilassa työnjohtajana toiminut Rauni vähensi työntekoaan. Enää pihaa eivät täytä kasvihuoneet, joissa kasvatettiin iltapuhteena taimia vihannesmaille.

75-vuotias mies painaa edelleen pitkää päivää Sahalahdella. Marjatila Tyrnikan vanhoihin aittoihin on talven aikana rakennettu lisää majoitustilaa poimijoille, navettaan sosiaali- ja myyntitiloja.

– Minä olen entistä harvemmin mukana Sahalahdella, eikä mökkivuokrauskaan enää työllistä kovin paljon, Rauni Yrjölä sanoo.

Vehoniemeen Roineen kallioiselle rannalle rakennetun Villa Vuorikotkan tontti lohkaistiin 30 vuotta sitten hänen serkulleen, jolta Yrjölä sen osti.

– Minulle paikka oli rakas, koska olen itsekin Sipilästä kotoisin.

Mökin lisäksi Rauni Yrjölällä riittää eläkkeellä aikaa Myttäälän kotitalolle. Sen piha on laitettu taas uusiksi ja julkisivu uuteen uskoon.

– Ennen pistin rahani omenapuihin, nykyisin kirjoihin, Rauni Yrjölä nauraa.

Hän tilailee kirjoja netistä, tekee löytöjä antikvariaateista ja kirpputoreilta. Tutut kirjakauppiaat osaavat laittaa Yrjölää varten sivuun kiinnostavia teoksia. Kangasalan lepokodin luennoilta vakiokävijä palaa harvoin kotiin tyhjin käsin.

 

Lukemattomia kirjoja vanhuuden varalle

Rauni Yrjölän hyllyissä on sananmukaisesti lukemattomia kirjoja, sillä osaa hän ei ole vielä avannutkaan. Ne odottavat vanhuuden päiviä, kun on aikaa lukea.

– Kirjasto ei sovi minulle, kun laina-aika on niin lyhyt, Rauni Yrjölä sanoo.

Kun työn alla on monta kirjaa samaan aikaan, neljässä viikossa ei tule valmista. Toisaalta Yrjölän hyllyistä on tullut eräänlainen kirjasto: hän suosittelee ja lainailee ystävilleen kirjoja – ja löytää omasta hyllystään ystävien lainateoksia.

Hyllyissä on sananmukaisesti lukemattomia kirjoja, sillä osaan niistä Yrjölä ei ole tarttunutkaan.

– Työn ohessa ei ollut koskaan aikaa lukea.

Kirjat ovat vanhuuden varalle: sitten kun liikkuminen käy hankalaksi, hänellä riittää luettavaa omasta takaa.

– Miten sitä on aikanaan kaiken ehtinyt, kun eläkkeelläkin on koko ajan kiire, Rauni Yrjölä ihmettelee.

 

Vaiettua historiaa

Rauni Yrjölän hyllyissä on sananmukaisesti lukemattomia kirjoja, sillä osaa hän ei ole vielä avannutkaan. Ne odottavat vanhuuden päiviä, kun on aikaa lukea.

Rauni Yrjölän hyllyistä on turha etsiä dekkareita tai romanttista naisten kirjallisuutta. Hän on kiinnostunut historian tuulien riepottelemista karuista ihmiskohtaloista. Sofi Oksasen kirjat ovat kevyttä kamaa vankileirimuistelmien ja sotamorsiamien kertomusten rinnalla. Aleksandr Solženitsynin Vankileirien saaristosta on jäljellä vielä suomenkielinen versio, venäjänkielisen Yrjölä lahjoitti mökillä monta kesää viettäneille venäläisystäville.

Karjalaisten kohtaloihin hän on tutustunut sekä kirjojen välityksellä että reissuilla rajan taakse.

– En tiedä, mistä kiinnostus kumpuaa, sillä en ole Karjalasta kotoisin.

Sodan ja Stalinin vainojen uhrit kertovat tarinoissaan vaiettua historiaa, jota Venäjä kirjoittaa uusiksi ja äärioikeisto kyseenalaistaa. Rauni Yrjölästä on tärkeää, että joku kauheudet kokenut on tallentanut muistonsa.

Sodista kiinnostuneiden miesten kirjahyllyt olisivat täynnä kenraalien kertomuksia. Mutta Yrjölää eivät kiinnosta divisioonien liikkeitä kuvaavat kartat, vaan ihmiskohtalot.

 

Hyllyjen äärelle pääsee sunnuntaina 16.6.

Rauni Yrjölän hyllyt täyttyvät jatkuvasti uusilla kirjoilla.

Medelplanin puuaapisen 300-vuotisjuhlan kunniaksi vietettävän Lukutaidon vuoden tapahtumiin kuuluu muun muassa kesäkuun puolivälissä järjestettävä Avoimet kirjahyllyt -tapahtuma. Kun Rauni Yrjölä luki tapahtumasta, hänestä tuntui kuin se olisi tehty juuri häntä varten.

– Toivottavasti sattuisi hyvä sää, että voisi levittäytyä myös pihan puolelle, ovet hyllyjensä äärelle avaava Yrjölä sanoo.

Tapahtumapäivän suunnittelu on rönsynnyt hieman samaan tapaan kuin kirjaharrastus muutenkin. Yrjölä on kutsunut mukaan muun muassa eläkkeellä olevan kirjastonjohtajan, Karjala-asiantuntijan sekä naapuruston kotiseutuihmisiä.

– Että kirjojen herättämistä aiheista pääsisi juttelemaan asiantuntijoiden kanssa, Yrjölä perustelee.

Yrjölän lisäksi Avoimet kirjahyllyt -tapahtumaan on ilmoittautunut yhdeksän muutakin kohdetta pitkin Pälkänettä. Mukaan pääsee 10.5. saakka ilmoittautumalla osoitteeseen daniel.medelplan@gmail.com.

 

Rauni Yrjölää kiinnostavat inhimilliset kohtalot historian myllerryksissä.

 

Avoimet kirjahyllyt -tapahtuma sunnuntaina 16.6.

Lukutaidon juhlavuoden kesätapahtumassa pääsee sunnuntaina 16. kesäkuuta kello 11–15 kiertämään pälkäneläiskotien kirjahyllyjen äärellä.

Ilmoittaudu mukaan tai ”kavalla” naapurisi 10.5. mennessä osoitteeseen daniel.medelplan@gmail.com. Kerro nimesi ja kohteen osoite – tai vinkkaa, kenellä voisi olla kiinnostava kirjahylly tapahtumaan.

Kohteiden tulee sijaita Pälkäneen kunnan alueella. Kotien ja kesämökkien lisäksi mukaan voi ilmoittaa esimerkiksi työ- ja hoitopaikkoja. Kävijöitä kiinnostavat niin olohuoneen, lastenhuoneen, saunan kuin vessankin kirjahyllyt; esimerkiksi Aku Ankka- ja keittokirjakokoelmat.

Ovensa neljäksi tunniksi avaavien toivotaan poimivan hyllystä esiteltäväksi muutaman itselle tärkeän kirja-aarteen. Tarjoilua kävijät eivät odota, koska kirjojen äärellä ei syödä.

Mukana olevat kohteet kootaan keskiviikkona 5.6. ilmestyvään Sydän-Hämeen Kesälehden karttaan sekä tapahtuman Facebook-sivulle.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?