Hirvisaaliille kunnioitusta ja maanomistajille kiitosta

Rautahovi täyttyi kuulumisiaan vaihtavista maanomistajista ja yhteistyökumppaneista

Ämmätsän Hirvimiehet järjestivät lauantaina 9. maaliskuuta perinteisen maaomistajille ja yhteistyökumppaneille tarkoitetun peijaistilaisuuden. Tilaisuudessa kunnioitetaan Tapion antamaa saalista ja kiitetään maanomistajia sekä kumppaneita yhteistyöstä. Ikääntymisestään huolimatta maanomistajakunta tuli juhlimaan runsaslukuisesti vierasmäärän ylittäessä toisen sadan puolivälin.

Rautahovissa järjestettyjen peijaisten puitteet julistivat alueen yhdistysten yhteistoiminnan voimaa. Ruokapuolesta vastasi Kukkian maa- ja kotitalousnaisten talkoo-osasto, joka oli loihtinut etupäässä hirviseurueen ja muiden tuottamasta lähiruoasta monipuolisen, vivahteikkaan ja erittäin maukkaan pitopöydän lisukkeineen. Tilanteeseen sopineesta musiikista huolehtivat omaperäiseksi tunnetulla tyylillään Vanhan Savotan Enso Kusetin haitarit ja keksibasso.

Hirviseurueen toiminnanjohtaja Pertti Salminen selosti juhlayleisölle menneen kauden metsästystä sekä valtakunnallisesti että Pälkäneen itäisten kylien osalta. Hirvien ja peurojen kaatolupien määrää oli lisätty edelliskaudesta neljänneksellä johtuen hirvitiheydestä sekä liikenne- ja riistaviranomaisten huolesta peurakolarien määrän suhteen.

Hirviluvat olivat tulleet käytetyksi pääosin jo marraskuun loppuun mennessä. Peurasaalis puolestaan jäi alhaiseksi lähinnä lumitilanteen vuoksi, mutta kaadot keskittyivät kuitenkin vilkkaimpien tienylityskohtien läheisyyteen.

Selostuksessa kiinnitettiin huomiota alueen hirvikannan vaihteluun suhteessa Riistakeskuksen Pohjois-Häme 2 – hirvitalousalueelle asettamaan kantatavoitteeseen 2,5–3 eläintä tuhatta hehtaaria kohti. Vahdermetsän–Ämmätsän–Rautajärven alueella hirviä oli metsästyskauden alkaessa ollut noin 4–5 kappaletta tuhannella hehtaarilla, mutta kaadoista huolimatta arvio osoitti seitsemää eläintä metsästyksen päättyessä.

Epäsuhta johtuu hirvien tulosta Padasjoen, Lammin ja Kuhmoisten suunnista Vahdermetsän ja Ämmätsän talvilaidunalueille yleensä marraskuun puolivälissä ja paluumuutosta taas keväällä ennen poikimisaikaa. Tätä kehitystä voimistaa Laipanmaan hirvien laumoittuminen ja joidenkin laumojen asettuminen talvikaudeksi Laippajärven-Hallijärven tuntumaan.

Tällä kaudella invaasio siirtyi pari viikkoa myöhemmäksi, jolloin lupia ei juurikaan ollut enää jäljellä. Harkinnassa onkin kokeilu toisenlaisesta rytmityksestä alueen hirvestyksessä metsätuhojen vähentämiseksi.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?