– Lukemaan oppiminen muovaa aivoja lisäämällä yhteyksien määrää sekä tiedon käsittelyn nopeutta aivojen eri osien välillä, psykologian tohtori Soila Kuuluvainen kertoi.
Tiedon käsittelyn nopeuteen vaikuttaa Kuuluvaisen mukaan erityisesti valkean aineen kasvu, jota lukemaan opettelu provosoi.
Pälkäneen Kulttuuripalvelujen, Valkeakoski-opiston ja Muodonmuutoksia ry:n yhteistyössä järjestämän Lukusarjoja-luentosarjan viimeisessä osassa keskiössä oli neuropsykologia eli tieteenala, joka tutkii aivojen vaikutusta toimintaamme.
– Neuropsykologian kannalta lukemiseen tarvitaan kieli ja sovittu kirjoitusjärjestelmä. Lukemisen opettelussa tärkeintä on kirjain-äänne -yhdistelmien muodostaminen, Kuuluvainen luennoi.
Tutkijana Kuuluvainen pohjasi näkemyksensä vahvasti nimettyihin lähdeteoksiin.
Paperi vai digi, kirja vai elokuva?
Soila Kuuluvainen kertoi kuuluvansa sukupolveen, jonka elämään internet on vaikuttanut jo murrosiästä lähtien. Tutkimustuloksia painetun ja digitaalisen tekstin paremmuudesta on kuitenkin hänen mukaansa niukalti saatavilla.
– Molemmissa on hyötynsä ja haittansa. On kuitenkin olemassa viitteitä siitä, että paperilta luettuna sisältö muistettaisiin paremmin.
Kuuluvainen arveli, että myös käsin kirjoittaminen saattaa edistää asioiden painumista mieleen. Tämä voi johtua siitä, että pieni ponnistelu edesauttaisi muistamista. Aiheesta tiedetään kuitenkin vielä vähän.
Lukemisen vaikutusta aivoille ei Kuuluvaisen mukaan voi korvata elokuvien katselulla.
– Visuaalisen viestin ongelmana on se, että siitä jää puuttumaan kuvittelupuoli.
Äänikirjat toimivat hänen mukaansa hyvin varsinkin silloin, jos lukemiselle ei ole aikaa.
– Lukeminen ei kuitenkaan sujuvoidu äänikirjojen kuuntelulla, Kuuluvainen sanoi.
Hyvää ja ymmärtävää lukutaitoa tarvitaan yhteiskunnassamme toimimiseen.
– Ilman sujuvaa lukutaitoa esimerkiksi sopimustekstien ja lainapapereiden ymmärtäminen on hyvin hankalaa, Kuuluvainen sanoi.
Keskittymiskykyä ja muistia voi huoltaa
Luennon kuulijakunta koostui pääasiassa kirjallisuuden suurkuluttajista ja siitä sukupolvesta, jonka elämään digitalisaatio on tullut vasta työuran aikana. Luennon jälkeisessä keskusteluosuus painottuikin enemmän kuulijoiden arkeen ja tulevaisuuteen liittyviin kysymyksiin.
Keskustelun juontajana toimi Seppo Rinne Muodonmuutoksia ry:stä.
Yleisökysymyksissä korostuivat huoli aivojen ikääntymisestä sekä kyvystä selviytyä sairauksien tai vammautumisen tuomista haasteista.
– Aivoissa on useampia reittejä prosessoida havaintoja. Jos nopein reitti ei enää toimi, vaihtoehdot oivat korvata ja toimintakyky palautua, Kuuluvainen kertoi.
Hän toi esiin myös esiin, että mielimusiikin kuuntelun on todettu nopeuttavan aivoinfarktipotilaiden toipumista.
Monet ihmiset potevat nykyisin stressin ja liiallisten virikkeiden aiheuttamia keskittymis- ja muistivaikeuksia. Tähän ongelmaan Kuuluvaisella oli lohduttavia neuvoja.
– Viriketulvan pysäyttäminen, metsässä kävely ja rauhoittuminen auttavat usein jo viikonlopun aikana.
