Kevätkirje Ranskasta

Seija Frears on Pälkäneen seurakunnan nimikkolähetti.

Meillä oli studiossa yksi punainen kukka, jonka vuohi pisteli poskeensa. Bellone-vuohen kesyyntyminen on jatkunut. Se hieroo leukaansa polveeni, kun sillä on nälkä ja menen antamaan sille kuivia heiniä, jotka vuokraemäntäni Anne-Claire on varastoinut talven varalle entiseen pieneen kanalaan alarinteessä. Vuohi tekee pieniä vierailuja studioon, jossa on kaksi tuolia: toinen on kokopuuta ja toisen istuinosa on tehty narusta. Vuohi ei voi vastustaa narutuolia vaan alkaa pureskella sitä, joten sen vierailut loppuvat yleensä lyhyeen.

Joka aamu vietän aikaa Jumalani edessä lukien Raamattua ja rukoillen. Joka ilta soitan Andrew’lle Englantiin silloin kun hän ei ole täällä. Tapaamme noin joka toinen kuukausi: silloin kun hän on täällä Ranskassa tai minä menen Englantiin.

Maanantai-iltaisin meillä on Anne-Clairen, Helene-äidin ja ystävien sekä naapurien kanssa kotirukouspiiri, joka on toiminut jo yli 10 vuoden ajan. Tämä on kuin suuri kristillinen perhe. Anne-Claire soittaa kitaraa ja laulamme jonkun laulun, sitten on vapaan rukouksen aika, taas laulamme tai sitten luetaan ”päivän tunnussanaa”. Sitten syömme yhdessä ranskalaisittain; yleensä on alkupalat, pääruoka, juustoja ja jälkiruoka. Jokainen tuo jotain tullessaan. Ranskassa yhdessä ruokaileminen on erittäin tärkeää!

Tiistaisin yleensä valmistelen viikon ohjelmia: keskiviikon Marhabanin teini-ikäisten raamatunkertomusta englanniksi ja siihen liittyviä piirroksia sekä sanastoa tai perjantain kansainvälisten opiskelijoiden klubin ohjelmaa tai sen jälkeen kokoontuvaa raamattupiiriä.

Keskiviikkoisin lähetän aamupäivällä sähköpostikutsun kansainvälisen klubin opiskelijoille ja vapaaehtoisille sekä kerron sen viikon ohjelmasta. Iltapäivällä lähden jo hyvissä ajoin keskikaupungille, sillä ennen Marhabanin teini-ikäisten englannin ryhmää saatan käydä jollain yliopiston kampuksella viemässä klubin mainoslappuja tai tapaamassa yliopiston kansainvälisen toimiston henkilökuntaa.

Torstaisin voin vielä tehdä viimeisiä Klubin ohjelman valmisteluja tai muita paperihommia. Toisinaan torstaisin tai tiistaisin on pappien kokouksia, joihin otan osaa tiedottaakseni ”Cafe Clubin” illoista.

Perjantaisin on Klubi-ilta. Silloin järjestelen kevyet pöydät ja penkit kunkin Klubi-illan aiheen mukaan eri järjestykseen ja valmistelen hedelmät, keksit, paahtoleivät hillot ynnä muut pöydille. Kun muut vapaaehtoiset saapuvat, vaihdamme kuulumiset ja rukoilemme, sitten otammekin vastaan jo iltaan tulevia opiskelijoita. Iltojen ohjelma on varsin vaihteleva : tietokilpailuja, teema- ja eri maiden iltoja, kansainvälistä ruokaa, rivitanssia, filmi-iltoja, näytelmäiltoja, kulttuurikeskusteluja…Illan päätteeksi on raamattupiiri ,jossa on ollut 5-10 henkeä. Illoissa on ollut keskimäärin 15 opiskelijaa sekä 3-6 vapaaehtoista.

Lauantaisin yleensä toivun perjantain rasituksista! Laitan uusien klubiin tulleiden opiskelijoiden osoitteet sähköpostilistoihin ja muutaman kuvan klubi-illasta Facebookiin, joka vaikuttaa olevan paras paikallinen tapa tiedottaa.

Sunnuntaisin käyn kirkossa. Kuulun Grignanin kirkolla kokoontuvaan Yhdistyneeseen Luterilaiseen ja Reformoituun seurakuntaan, jossa on hyvä opetus ja ulospäin suuntautuvaa toimintaa.

Heinäkuussa olen tulossa Suomeen Pälkäneelle 18.–29. päivä Kostiakotiin ja tapaamaan Pälkäneen seurakuntalaisia sekä ystäviä Hämeessä.

Hyvää kevättä ja siunattua pääsiäistä!

Seija ja Andrew Frears

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?