Miten upeat värit!

Tulevana sunnuntaina alkaa hiljaisen viikon loppuun ulottuva niin sanottu syvä paastonaika. Kirkollisena värinä on violetti, joka on katumuksen, odotuksen ja parannuksen väri. Entisaikojen kansa ilmaisi katumustaan pukeutumalla säkkiin ja halusi näin ilmaista olevansa syntinen ja pyytää anteeksi rikkomuksiaan Jumalalta. Me nykyajan ihmiset voimme kulkea jakkupuvuissa ja vaikkapa harmaissa college-housuissa, mutta me kaikki voisimme edes hiukan miettiä, olisiko elämässä jotain, mistä paaston aikana olisi valmis luopumaan tai tekemään toisin kuin normaalisti.

Paastonajan violetti väri vaihtuu kiirastorstaina, Jeesuksen viimeisen aterian muistopäivänä. Kiirastorstain iltamessun päätteeksi urut vaikenevat ja kynttilät sammutetaan. Alttari riisutaan kankaista ja esineistä ja se verhotaan mustaan, joka on murheen, surun ja katoavaisuuden väri. Pitkäperjantai on vuoden ainoa pyhäpäivä, jonka liturginen väri on musta. Silloin vietetään sanajumalanpalvelus, jossa viivytään ristin juurella, muistetaan Jeesuksen kärsimystä ja ristinkuolemaa.

Hiljainen lauantai vietetään vielä saman aiheen parissa, mutta sitten koittaa sunnuntai, josta alkaa varsinainen kristikunnan suurin ilojuhla, pääsiäinen. Kristityt juhlivat Jeesuksen ylösnousemusta ja väri on valkoinen, joka kuvaa iloa, kiitosta ja puhtautta. Kevään valo voittaa pimeän ja vertauskuvallisesti elämä voittaa kuoleman.

Hyvää kevään tricolor-aikaa!

Tarja Sillanpää

kanttori, Kangasalan srk

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?